Vammautuneen Via Dolorosa

Tätä on tosielämän Vakuutusoikeus.

Tämä on Tuula-Riitta Suvala-Himasen tarina elämästä vakuutusoikeuden varjossa.

Arvoisa vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen.

Olen lähestynyt teitä kaksi vuotta sitten sähköpostikirjeellä, johon ette tuolloin vastannut ja kun viimen puhelimitse tiedustelin vastaustanne, totesitte että teidän aika ei riitä kyseessä olevien viestien lukemiseen ja niihin vastaamiseen.

Samoihin aikoihin olin yhteydessä myös KKO:n Presidenttiin ja hänellä kyllä oli aikaa delegoida asia viestintäpäälikölle jonka kanssa kävin erittäin antoisan keskustelun vallitsevista ongelmista.

Edelleen kymmenen vuoden odottelun jälkeen joudun odottamaan oikeuden toteutumista yli kolme vuosikymmentä sitten tapahtuneesta, elämääni sittemmin riivanneesta onnettomuuden jälkitilasta, johon vasta kymmenen vuotta sitten sain ensimmäisen kerran asianmukaisen diagnoosin. 

Kokemukseni kautta koen, että vakuutusoikeus, vakuutusyhtiö ja muutoksenhakulautakunnat suorastaan pyrkii estämään lakisääteisten oikeuksieni toteutumisen. Olen päivittänyt kaksi vuotta sitten laatimani tekstin tähän päivään ja lähetän sen teille avoimena kirjeenä joka jaetaan myös seuraaville tahoille:

• Nykyiset ratkaisukokoonpanooni osallistuvat henkilöt vakuutusoikeudessa.
• Oikeusministeri ja oikeusministeriö.
• Sosiali-ja terveysministeriö.
• Korkein oikeus
• Tasavallan Presidentti (johon alkuperäisessä tekstissä myös viitataan)
• Aivovammaliitto.
• Lehdistö ja muu media harkintani mukaan.
• Nico Ojala. Blogisti ja kansalaisaloitteen 3441 tekijä (Vakuutusoikeuden lakkauttaminen)

Toivonkin, että tällä kertaa teillä olisi aikaa paneutua tekstiini ja vastata jo aikaisemmin esittämiini kysymyksiin.

Suomen voimassa olevan perustuslain 21§:ssä säädetään jokaisen Suomen kansalaisen oikeusturvasta näin: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai mussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman  laiakäyttöelimen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden vuosikertomuksessa todetaan, että: Vakuutusoikeuden tehtävä on antaa laadukasta ja tehokasta oikeusturvaa toimeentuloturvan muutoksenhakijalle. Siinä todetaan myös, että: Ylituomari huolehtii Vakuutusoikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä sekä tulosvaikutteiden toteutumisesta.

Hienoja korulauseita, mitkä ei todellisuudessa tarkoita mitään kuten tulette huomaamaan tarinastani.

Tässä tarinani:

Jouduin virkamatkalla 10.6.1987 rajuun liikenneonnettomuuteen, jossa täysperävaunullinen tukkirekka ajoi autoni vasempaan kylkeen 70 kilometrin tuntinopeudella. Selvisin kuin ihmeen kaupalla hengissä, josta varmaan voi osittain kiittää tehohoitoa jossa minua ensimmäiset 10 vuorokautta (todistettavasti ilman muistia) hoidettiin, kunnes  terveyteni  vähän koheni ja minut siirrettiin osastohoitoon. 

Todellisuudessa sain tapaturman seurauksena vaikean aivovamman ( dignosoitu 17.2.2011 T90.5 ja  V49.9 ) Mutta puutteellisten alkutilanteen merkintöjen seurauksena olen joutunut taistelemaan tuulimyllyjä vastaan jo kymmeniä vuosia.

Tämä taistelu johtuu yksinkertaisesti siitä, että hengenvaarallisessa monivammatilanteessa ja ilman asianmukaista kuvantamislaitteistoa todentamatta jääneet aivovamman aiheuttamat ongelmat toimintakyvyn ohjauksessa, uupumisherkkyydessä, muistissa, aloitekyvyssä ja muissa kognitiivisissa toiminnoissa tulkittiin virheellisesti masennuksena, persoonahäiriönä, laiskuutena ja saamattomuutena.

Myös vakuutuslääketieteellisissä kommenteissa todistettavasti väitetään totuudenvastaisesti oireideni johtuvan masennuksesta, vaikka minulla ei ole masennusta tai muutakaan psykiatrista sairautta diagnosoitu ennen kyseessä olevaa onnettomuutta.

Pitkän toipumisajan jälkeen palasin työelämään, mutta vaativassa virkatehtävässä selviäminen osoittautui mahdottomaksi ja päädyin vuonna 2001 työnantajan toimesta Kelan kuntuotustutkimuskeskukseen (nyk. Petrea) Työkyvyn arviointiin, valitettavasti arviointi-tiimi oli puutteellinen sillä siitä puuttui täysin neurologinen asiantuntemus, joten vaikka minut todettiin työkyvyttömäksi ja päädyin työkyvyttömyyseläkkeelle, niin päätöksen perustelut olivat väärät. Tämä johti siihen, että vakuutusyhtiön tekemät kielteiset päätökset perustetaan tähän Petrean virheelliseen päätökseen.

Miksi osoitan tämän viestini juuri teille Vakuutusoikeuden ylituomari Juha Pystynen?

Vakuutusoikeudessa oli lokakuussa 2016 vireillä vielä kaksi tätä vammautumistani virkamatkalla ja sen seurauksia koskevaa asiaa. Toinen koski kuntoutuskorvausta joka oli ollut vireillä reilusti yli vuoden ja toinen asia koski eläkettä saavan hoitotukea joka oli ollut vireillä alkuvuodesta 2015.

Kyseisiin asioihin Vakuutusoikeus antoi ratkaisut 17.10.2017. Päätökset tulivat ajankohtana jolloin  TYKS:ssä tehdyn molempien silmien kaihileikkauksen jälkitilan vuoksi en pystynyt lukemaan, mutta apuvoimien kautta sain ymmärtää, että eläkettä saavan hoitotuki määrättiin Kelan maksettavaksi (tosin virheellisesti vasta 1.4.2016 lähtien) 

Oikea ajankohta eläkettä saavan hoitotukeen olisi ollut syksy 2014 jolloin Validian lääkäri totesi minulla olevan huomattavat puutteet toimintakyvyssä ja tarvetta henkilökohtaoiselle avulle.

Toinen vireillä oleva asia kuntoutuskorvauksesta palautettiin tapaturma-asian muutoksenhakulautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi, kun vakuutusoikeus keksi kaksi vuotta kestäneen pähkäilyn jälkeen, että asiassa on tapahtunut menettelyvirhe.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta 31.1.2018 antamallaan päätöksellä hylkäsi hakemukseni mikä merkitsi sitä, että minun oli pakko palkata asianajaja hoitamaan asiaani. Itse olin toipumassa 14.3.2018 tehdystä vasemman lonkan tekonivel-leikkauksesta (leikkaus oli osa vammaa joka syntyi onnettomuudessa) jonka jälkihoidossa on sittemmin ilmennyt sairaalassa tehty hoitovirhe ja josta en ole pystynyt asianmukaisesti kuntoutumaan myöskään näiden loppumattomien vakuutusoikeustaistelujen aiheuttaman ylimääräisen kuormituksen vuoksi. 

Asianajajani toimitti valtiokonttoriin vakuutusoikeudelle tarkoitetun valitukseni.

Vakuutusoikeuden päätöksenteon hitauden johdosta muutkin oikeusturvaani koskevat asiat tämän onnettomuuden tiimoilta roikkuvat kestämättömästi, esimerkiksi vakuutusyhtiö If on jo 8.9.2014 antanut liikennevakuutuksen perusteella maksettavasta haittarahasta päätöksen, jonka mukaan lopullinen päätös pysyvästä viasta ja haitasta annetaan, kun vakuutusyhtiö If:llä on käytössään tapaturmayhtiön (valtiokonttorin) päätös haittarahasta.

Tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnassa 26.1.2016 annettu päätös oikeudestani haittarahaan odottaa edelleenkin muka "tehostetussa käsittelyssä" vireillä olevan kuntoutusturva-asian ratkaisun lainvoimaisuutta, koska kyseisellä muutoksenhakulautakunnan päätöksellä poistettiin valtiokonttorin hylkypäätös ja samalla määrättiin vakuutusyhtiö käsittelemään asia uudelleen vakuutusoikeuden kuntoutusratkaisun tultua lainvoimaiseksi.

Jokainen voi miettiä onko kyseinen toiminta aiheetonta viivyttelyä?

Eräässä seminaarissa te Juha Pystynen peräänkuulutatte vakuutusoikeuden uskottavuutta, mutta minulla on perusteltu syy olla huolissani oikeusturvastani ja sen toteutumisesta.

15.3.2010 Valtiokonttori antoi ensimmäisen, mutta aivan liian suppeaan aineistoon perustuvan, todistettavasti virheellisen päätöksensä, jonka johdosta laatimani valituksen yhteydessä 11.11.2010 lähtien toistuvasti, mutta tuloksetta olen vaatinut suullista käsittelyä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiseksi.

Te Vakuutusoikeudessa ja muutoksenhakuelimissä haluatte piiloutua 1700 luvulta periytyvän oikeudenkäyntikaaren (1.1.1734) tuomarin neuvottelusalaisuuden varjoon ja piilotatte lääketieteelliseen kannanottoon liittyvät asiakirjat 80 vuodeksi pölyiseen arkistoon. Tästä voimme toki kiittää saamattomia lainsäätäjiä kuten edellä mainitussa seminaari puheenvuorossa annoitte ymmärtää.

Vakuutusyhtiöiden asianomaisjulkiset kommentit niin asiantuntijalääkärin kuin virkailijoidenkin osalta puhuvat omaa karua kieltään todellisuudesta, eli siitä miten korvausten ja muutoksenhakijan kannalta epäoikeudenmukaisiin ratkaisuihin onnistutaan päätymään.

Asianosaisjulkisista dokumenteista paljastuu, että itse asiassa oikeudenmukaisen ratkaisun kannalta olevat avaintodisteet, eli tärkeimmät asiantuntijalausunnot on systemaattisesti jätetty kommentoimatta. Samoin kuin lain edellyttämä vammamekanismin arviointi, joka selvääkin selvemmin todistaa syy-yhteyden, olkoonkin että hengenvaarallisessa monivammatilanteessa alkutiedot ovat jääneet puutteellisiksi, nämä kuitenkin todistavat tajuttomuuden, sekavuuden ja muistamattomuuden joita käypä hoito- suositukset ja vakiintunut oikeuskäyttökin edellyttävät.

Ratkaisevaa on mielestäni myös se, että käytössä olleita alkutietoja on kirjattu väärin ja näin ollen tarkoitushakuisuus on saanut jatkua käsittelystä toiseen. Ratkaisevaa niin ikään on se, että valtiokonttori ei minua koskevia asiakirjoja vakuutusyhtiö If:iin toimittaessaan lähettänytkään koko käsittelyssä ollutta aineistoa, vaan vasta vakuutusyhtiö If:n päätöksen saatuani ja asiaa selvittämään ryhdyttyäni totuus paljastui. Vakuutusyhtiö If  ei kuitenkaan vaatimuksistani huolimatta suostunut aikaisempaa kantaansa muuttamaan, vaikka todisteiden perusteella niin olisi kuulunut tapahtua.

Asiantuntemattomien, suorastaan sekavien ja epäloogisten, taikka toisaalta ilman mitään kommenttia jätettyjen vastausten johdosta vakuutusyhtiön päätökset, lausunnot ja vastineet ovat sääntöjenvastaisesti ala-arvoista luettavaa. Näin ollen ne sekä sisältönsä että toteutuksensa puolesta loukkaavat korvauksenhakijan oikeustajua ja ennen kaikkea estävät oikeuden toteutumisen.

Ainakaan minun kokemukseni valossa väite vakuutusoikeuden riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta on vain paikkaansa pitämätöntä sanahelinää.

Perustelen väitteeni sillä, että vakuutusoikeuden 2012 ja 2015 antamissa päätöksissä painotetaan yksipuolisesti vakuutuslaitoksen ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan näkemystä, kun taas omat vastineeni ja lisäselvitykseni muutoksenhakijana jätetään huomiomatta. Ratkaisuilla ei ole mitään tekemistä itse totuuden ja oikeudenmukaisuuden kanssa.

17.4.2012 annetusta vakuutusoikeuden päätöksestä, jossa KKO:n ennakkopäätöstä 2011:69 ei millään tavalla otettu huomioon ratkaisua tehdessä, hain jatkokäsittelylupaa Korkeimmalta oikeudelta, mutta koska vakuutusoikeuden antaman päätöksen jälkeen KKO:lle toimitetun ratkaisevan uuden selvityksen johdosta ennakkopäätösperuste ei enään toteutunut eikä KKO muita esittämiäni perusteita käytännössä noteerannut, jatkovalituslupa minulta KKO:n vuoden harkinnan jälkeen evättiin.

Tapahtui taas oikeusmurha, koska KKO joka säästösyistä ei jatkovalituslupien torppaamistaan perustele, vaan jätti pysyväksi vakuutusoikeuden virheellisen ja ennen ratkaisevaa uutta selvitystä annetun päätöksen. Tähän Korkeimman oikeuden suoranaiseen mokaan sittemmin vakuutusyhtiöt ja tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ovat ahnaasti tarttuneet.

26.10.2015 annetussa vakuutusoikeuden liikennevakuutuslainsäädäntöön nojautuvassa päätöksessä, johon ei saa hakea muutosta valittamalla on sorruttu suorastaan väärälaiseen päättelyyn, kun ratkaisun perusteluissa todistavien alkutietojen luetteloinnin ohella todetaan, että sattuneessa liikenneonnettomuudessa saanut lievän aivovamman vaikka kyseessä oleva tieto ei pidä paikkaansa, koska neurologinen status välittömästi onnettomuuden jälkeen ja koko kolmen viikon tehohoito- ja vuodeosastoajan osalta ja myöhemminkin jatkohoidossa on todistettavasti kokonaan jäänyt arvioimatta.

Käsittämättömäksi vakuutusoikeuden ratkaisun tekee se, että päätöksen perusteluissa neuropsykologisen kuntoutuksen tarve myönnetään, mutta kuitenkin ilman perusteluja evätään.

Pitääkö tämä päätös, johon ei voinut hakea muutosta valittamalla, ymmärtää niin että lääketieteellisen asiantuntijan kanta on äänestetty kumoon siitä huolimatta, että liikenneonnettomuudesta aiheutuneen kallonsisäisen vamman myöhäisvaikutusten johdosta olen syksystä 2010 lähtien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin maksumääräyksellä saanut neuropsykologista kuntoutusta arjen toiminnoista selviämiseen?

Vakuutusoikeuden ratkaisu väärine päätilmineen on siis kestämätön ja yksi kyseiseen ratkaisuun osallistuneista oli Risto Vataja joka toimi asiantuntijalääkärijäsenenä vakuutusoikeudessa.
Risto Vataja toimi saamani tiedon mukaan asiantuntijana myös kahdessa muutta 2016 vireillä olleissa asioissa .

Koska Risto Vataja oli jo kertaalleen ollut käsittelemässä asiaani asiantuntijalääkärijäsenenä 2015, teki se hänestä jäävin käsittelemään nyt kyseessä olevaa valitusta.

Syyskuun alussa 2016 tiedustelin puhelimitse Risto Vatajalta hänen näkemystään jääviydestään asiani käsittelyssä, Risto Vataja lupasi selvittää asiaa.

Minulle Risto Vatajan jääviys asioideni ratkaisuissa ei ole ongelma, mikäli hänen asiantuntemuksensa riittää totuuden-ja oikeudenmukaisesti arvioimaan koostunutta laajaa asiantuntija-aineistoa sekä muuta prosessin varrella kertynyttä materiaalia. Jääviys ei myöskään olisi ongelma jos hän pystyisi vakuuttamaan muut asian ratkaisemaan osallistuvat siten, että ratkaisu olisi viimein totuutta vastaava ja näin ollen oikeudenmukainen.

Siis juuri toisin kuin 2015 annettu päätös jossa Risto Vataja oli mukana.

Risto Vataja ilmeisesti jääväsi itsensä, mutta hänen sijalleen asiantuntijalääkäriksi valikoitui niin ikään vakuutusoikeuden ylilääkäri Hannu Väänänen joka on erikoistunut sisätauteihin, mikä on omiaan selittämään hoitotukipäätöksen alkamisajankohdan epäoikeudenmukaisuutta. 

Edelleen ratkaisua odottavassa asiassa asiantuntijalääkärinä on tähän mennessä ollut niin ikään vakuutusoikeuden oma lääkärijäsen Nina Lindberg, joka on erikoistunut psykiatriaan ja vakuutuslääketieteeseen, ei siis neurologiaan eikä varsinkaan aivovammoihin.

Tapaturmassa vammautuneelle on itselleen asetettu todistustaakka, jota nykylääketieteen kehityksen kelkasta pahasti jälkeen jääneet, taikka kokonaan ilman riittävää lääketieteellistä asiantuntemusta arviointitehtävän vastaanottaneet vakuutuslääketieteen asiantuntijat vammautunutta näkemättä tekevät. Nämä vakuutusyhtiön kannalta sopivat lausunnot vammautuneen pitäisi pystyä todistamaan vääräksi.

Näitä lausuntoja hyödyntää myös muutoksenhakuelimet ja vakuutusoikeus, joka täysin piittaamatta Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksistä salailusuojien suojaamina, kuin myös vammautuneen vastanäytöstä täysin piittaamatta, säännönmukaisesti päätyvät vakuutuslaitoksen tahtoon, vaikka laki ja annettu näyttö muuta osoittaa.

On täysin käsittämätöntä, että Suomen kansalaisten perusoikeuksien ja jopa ihmisoikeuksien polkeminen sallitaan asiaan puuttumatta, vaikka asiasta on säädös Suomen perustuslain 22§:ssä.

Tuula-Riitta taistelee edelleen oikeuksistaan korvauksiin vakuutusoikeuden kanssa vaikka itse liikenneonnettomuudesta on kulunut aikaa jo 30 vuotta.

Tätä on elämä vakuutusoikeuden varjossa.

  

Aloitteeni 3441

Korjataan, ettei tule vääriä tulkintoja.

Kuten jo moni on huomannut ja allekirjoittanut kansalaisaloitteeni Vakuutusoikeuden lakkauttamisesta ja sen tehtävien siirtämiseksi käräjä- ja hovioikeuden tehtäväksi.

Kuten edellisessä kirjoituksessani kerroin mitä tämä tarkoittaa ja mitkä ovat sen kustannukset vakuutetulle. Kirjoitukseni oli siis kokonaiskuva tilanteesta jossa aloitteeni menisi sellaisenaan läpi eduskunnassa, mutta kuten varmaan kaikki tietävät niin se olisi täysin poikkeuksellista ja lähes odottamatonta.

Vaikka kansalaisaloitteeni otsikko on juurikin tuo Vakuutusoikeuden lakkauttaminen, niin se ei ole se tavoite mihin hampaat irvessä pyrin, tavoitteeni on herättää keskustelua Vakuutusoikeuden toiminnan kehittämisestä ja sitä kautta sen toiminnan muuttamisesta.

Yksi tärkeimmistä tavoitteista tällä kansalaisaloitteella on saada muutos tuohon salassapito lakiin. Tuo julkisuuslaki piilottaa tällä hetkellä kaikki Vakuutusoikeuden tekemät lääketieteelliset kannanotot vakuutetulta 80 vuodeksi. Tämä tarkoittaa sitä, että Vakuutusoikeuteen valittanut ei saa tietää mitä lääketieteellisiä merkintöjä Vakuutusoikeuden käyttämä vakuutuslääkäri on hänestä tehnyt, joten se rikkoo hyvän oikeudenkäyntitavan periaatteita. 

Eli, vaikka kansalaisaloitteeni nimi on Vakuutuoikeuden lakkauttaminen niin tavoitteeni on korjata systeemiä pienin askelin ja ennen keikkea herättää keskustelua Vakuutusoikeuden suljetusta ja salamyhkäisestä toimintatavasta.

Miksi sitten en vaatinut pelkästään salauksen poistoa?

Moni varmaan miettii tätä kysymystä, jos se kerta riittää minulle? Syy on yksinkertainen. Politiikka. Jos vaatisin vain salauksen poistoa, niin tavoiteeni olisi pilkottu pienempiin osiin ja sen jälkeen niillä oltaisiin tehty niin sanotusti kauppaa ja lopputuloksena olisi ehkä ollut salauksen lyhentäminen 50 vuoteen. Mutta kun vaadin lähes mahdotonta eli koko järjestelmän lopettamista ja tämä kun pilkotaan osiin jää minulle enemmän eri variaatioita tehdä kauppaa poliittisesti ja tätä kautta saada suurempia muutoksia aikaiseksi. Eli kaikki on loppujen lopuksi politiikkaa.

Koska olen kansalaisaloitteellani vaatinut Vakuutusoikeuden lakkauttamista, niin minun on pitänyt laskea ne kustannukset jotka mistäkin pilkkomis variaatiosta koituisi ja mikä olisi se todellinen hyöty vakuutetulle. Edellisessä kirjoituksessani annoin esimerkin millä tavalla kustannukset jakautuisivat ja mikä olisi se saavutettu hyöty ajallisesti sekä millä todennäköisyydellä asia päätyisi vakuutetun hyväksi.

Tämä Vakuutusoikeuden salauksen poisto lääketieteellisistä kannanotoista tarkoittaisi myös vääjäämättä kustannusten nousua, koska asianajanan käyttö parantaisi merkittävästi voittomahdollisuutta.

Jos tätä aloitteeni pilkkomista jatketaan niin seuraava kaupankäynnin asia olisi varmasti se, että Vakuutusoikeus muutettaisiin suljetusta oikeustoimesta julkiseksi, eli Vakuutusoikeus toimisi jatkossa niin, että vakuutettu pääsee puolustautumaan suullisesti itseään koskevassa asiassa. 

Tämä itseään puolustaminen oikeudessa on jo kirjattu YK:n ihmisoikeusjulistukseenkin.

Tällä olisi toki se haittapuoli, että käsittelyajat venyisivät jo entuudestaan ylipitkistä ajoista vielä pidemmiksi. Mutta parannus olisi kuitenkin merkittävä nykyiseen suljettuun malliin merkittävä.

Kolmas pala tähän kokonaisuuteen on KKO:n tekemä lakialoite puolueettomista lääkärinlausunnoista, joka tällä hetkellä on oikeusministeriön pöydällä.

Eli vaikka kansalaisaloitteeni koski koko Vakuutusoikeuden lakkauttamista, niin se on kokonaisuus joka on lopputulos pienimmistä osa-alueista ja joilla tehdään kauppaa poliittisesti.

Vakuutusoikeus ja rakeenteellinen korruptio.

Vaalirahoitus, seminaarimatka tai illalliskutsut. Vanha sanonta kertoo, ettei ilmaisia lounaita ole ja tässä yksi esimerkki siitä.

Eletään kevättä 2015 ja hallitus päätti viime töikseen kumota tapaturmavakuutuslain pykälän 41d§. Samoihin aikoihin kuitenkin eräs vakuutusyhtiö oli tehnyt vaalirahalahjoituksen suuruudeltaan 70 000€ eräälle poliittiselle puolueelle. 

En tiedä, enkä väitä mutta lieneekö lahjoituksella jotain tekemistä sen kanssa, että lakkautetun lain teksti siirrettiin samanaikaisesti säädetyn Työtapaturma- ja ammattitautilain pykälään 121.

Tämä lakiteksti sallii siis vakuutuslääkärin joka toimii vakuutusyhtiön, muutoksenhakulautakunnan tai Vakuutusoikeuden asiantuntijana merkitsemään lääketieteelliset kannanottonsa ilman, että hänen täytyy noudattaa terveydenhuollon henkilöstölle säädettyä muotovaatimusta.

Oliko kyseessä vain sattuma, vai oliko 70 000€ vaalirahoitus houkutin syömään ilmainen lounas? 

Raha on sinänsä aina hyvä aihe tutkia asioita, mitä enemmän kaivat sen enemmän löydät epämääräisiä ilmaisia lounaita. Mitä syvemmälle menet sen enemmän suklaakuorrutetta lounaan päällä on.

Vakuutusalalla raha liikkuu siten, että vakuutettu maksaa vakuutusyhtiölle joka puolestaan maksaa vahingon sattuessa saman yhtiön palveluksessa olevalle vakuutuslääkärille. Vakuutuslääkärin tekemä lausunto puolestaan säästää hänelle maksaneen vakuutusyhtiön rahoja, koska lausunnon mukaan vakuutusyhtiö ei ole korvausvelvollinen vakuutetulle.

Sama toimintamalli on myös muutoksenhakulautakunnissa ja Vakuutusoikeudessa. Tässä pieni esimerkki.

Kuvitellaan että vakuutuksen ottaja on vammautunut ja saanut kielteisen korvauspäätöksen vakuutusyhtiöltä. Vakuutettu ei tyydy päätökseen vaan haastaa vakuutusyhtiön loppujen lopuksi Vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus pyytää lääketieteellisen lausunnon samaisesta vakuutusyhtiön vakuutuslääkäriltä jota vastaan vakuutettu taistelee. Mikä mahtaa olla lopputulos?

Koska Vakuutusoikeus toimii suljetusti, niin se tekee päätöksen pelkästään vakuutuslääkärin lausunnon perusteella. Tämä käytäntö sotii räikeästi hyvää oikeuskäytäntöjä vastaan, koska vakuutettu ei pääse todistamaan, tai hänen käyttämää todistajaa ( hoitavaa lääkäriä) ei edes kuulla koko käsittelyssä.

Tämän kaiken mahdollistaa raha, oli se sitten vaalirahoitusta, seminaareja ja muita ilmaisia lounaita. 

Tätä toimintaa kutsutaan myös piilokorruptioksi, eli annat rahaa johonkin tarkoitukseen ja saat vastapalveluksena jotain muuta. 

Tätä piilokorruptiota esiintyy myös vakuutusyhtiön ja tiettyjen terveydenhoitolaitosten välillä. sitä tapahtuu myös siten että mukaan otetaan kolmas osapuoli.

Yhtenä esimerkkinä voidaan käyttää erästä vakuutusyhtiötä joka lahjoitti merkittävän summan eräälle yliopiston lääketieteelliseen tutkimukseen jossa professorina toimi erään yliopistollisen sairaalan neurologi, joka yhtenä tehtävänä oli tutkia vakuutusyhtiön lähettämiä potilaita ja tehdä lausuntoja tutkittavasta vakuutusyhtiölle.

Kyseessä oli virallisesti lahjoitus, mutta oliko tämäkään ilmainen lounas?

Nico Ojala.

Vakuutusoikeus VS käräjäoikeus

Poissaolevana tuomittu häviämään.

Tein kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamisesta ja huomasin, että yllättävän moni ei ole ennen törmännyt kyseiseen tuomioistuin instituutioon ja ovatkin kyselleet mikä tämä Vakuutusoikeus oikein on ja mitä se tekee? 

Toinen kysymys johon olen törmännyt on raha. Kuinka paljon käräjöinti tulisi maksamaan jos Vakuutusoikeus lakkautettaisiin, koska Vakuutusoikeus on ilmainen. Mistä vakuutus-tai eläkeyhtiön kanssa riitelevä saisi rahat haastaa ketään käräjäoikeuteen?

Joten on varmasti paikallaan, että kerron mikä tämä Vakuutusoikeus on? Onko sinne valittaminen maksutonta? Mikä todennäköisyys voittamiselle on? Toki samat kysymykset on varmasti syytä käsitellä myös käräjäoikeudesta.

Vakuutusoikeus.

Vakuutusoikeus on Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin. Näin Vakuutusoikeus kuvailee itseään omilla sivuillaan. Palataan tähän mainoslauseeseen myöhemmin.

Mitä Vakuutusoikeudessa sitten käsitellään?

Vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin ja siellä kasitellään seuraavat asiat:

1. Kansaneläkelaitoksen (Kela) toimeenpanemia etuisuuksia.

2. Muita etuisuuksia kuten:

•  Aikuiskoulutustuki. 
• Apurahansaajan sosiaaliturva. 
• Palkkaturva.
• Sairaspäivärahan omavastuuajan korvaaminen maatalousyrittäjälle.
• Työttömyysturva.

3. Työeläkettä koskevat asiat.

4. Vahinkoon perustuvat asiat ( Liikennevahingot ja tapaturmat )

5. Muut asiat kuten:

• Asiakirjan julkisuus.
• Hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisestä.
• Oikeusapulaissa tarkoitettu ratkaisupyyntö.
• Suomen sosiaaliturvan soveltaminen.
• Tuomioistuinmaksujen oikaisuasiat.
• Täytäntöönpanon keskeytysasiat.

Miten Vakuutusoikeuteen voi valittaa?

Otetaan esimerkiksi työtapaturma. Eli ensin pitää sattua tapaturma vaikkapa tippuminen jonka seurauksena työntekijä saa vaikean selkäydinvamman. 

En nyt käy läpi hoitoketjua vaan sen miten asia etenee vaiheittain Vakuutusoikeuteen, asia menee näin:

1.  Ilmoitus vakuutusyhtiöön työtapaturmasta.
2. Vakuutusyhtiö kustantaa sairaalahoitoja ja tutkimuksia tiettyyn rajaan asti.
3. Pitkien kuntoutusten ja tutkimusten jälkeen hoitava lääkäri tekee lausunnon työkyvyttömyydestä.
4. Vakuutusyhtiö hylkää työkyvyttömyyden vedoten syy-yhteyden puuttumiseen.
5. Vammautunut pyytää vakuutusyhtiöltä oikaisua päätökseen.
6. Vakuutusyhtiö pysyy kannassaan.
7. Vammautunut valittaa tapaturma-asian muutoksenhakulautakuntaan.
8. Tapaturma-asian muutoksenhakulautakunta pysyy vakuutusyhtiön kannassa.
9. Vammautunut valittaa Vakuutusoikeuteen.
10. Vakuutusoikeus palauttaa asian tapaturma-asian muutoksenhakulautakuntaan
11. Tapaturma-asian muutoksenhakulautakunta pysyy kannassaan.
12. Vammautunut valittaa uudelleen Vakuutusoikeuteen.
13. Vakuutusoikeus hylkää valituksen ja pitää vakuutusyhtiön kantaa oikeana.
14. Vammautunut hakee valituslupaa KKO:n
15. KKO ratkaisee asian vammautuneen hyväksi ja velvoittaa vakuutusyhtiön korvauksiin.

Tässä tämä lyhykäisyydessään, aikaa koko taisteluun kuluu jopa 10 vuotta.

Mitä tämä sitten kustantaa?

Itse Vakuutusoikeus on ilmainen ensimmäisen valituksen osalta, toinen kerta maksaa sitten jo 250€. Tämä ilmaisuus siis tarkoittaa sitä, että valittaja ei ole palkannut asianajajaa hoitamaan asiaansa vaan hän tekee kaiken itse. Asianajajan palkkaaminen nostaa luonnollisesti kustannuksia merkittävästi.

Mahdollinen valittaminen KKO:n sitten jo maksaakin, koska silloin on pakko palkata asianajaja tekemään asiantuntevat lausunnot ja hoitamaan se suunnaton paperityö kaikkine lääkärilausuntoineen jotka 10 vuoden aikana on ehtinyt tulla.

Mitä kustannuksia sitten vammautuneelle tulee tämän kaltaisen tapauksen johdosta? Vammautunut joutuu todennäköisesti roikkumaan vajaakuntoisena työnhakijana TE-toimiston listoilla ja yrittää tulla toimeen aktiivimallin leikkaamalla työmarkkinatuella vain sen johdosta että vakuutusyhtiö kiistää syy-yhteyden.

Miten asiat muuttuisivat jos Vakuutusoikeus lakkautettaisiin ja vastuu siirrettäisiin käräjä- ja hovioikeudelle?


Kuvitellaan sama työtapaturma jossa työntekijä tippuu ja saa vaikean selkäydinvamman.

1. Ilmoitus vakuutusyhtiöön työtapaturmasta.
2. Vakuutusyhtiö kustantaa sairaalahoitoja ja tutkimuksia tiettyyn rajaan asti.
3. Pitkien kuntoutusten ja tutkimusten jälkeen hoitava lääkäri tekee lausunnon työkyvyttömyydestä.
4. Vakuutusyhtiö hylkää työkyvyttömyyden vedoten syy-yhteyden puuttumiseen.
5. Vammautunut pyytää vakuutusyhtiöltä oikaisua päätökseen.
6. Vakuutusyhtiö pysyy kannassaan.

Tässä kohtaa tulee suuri muutos. Vammautuneen ei tarvitse hakea päätöstä muutoksenhakulautakunnasta vaan hän voi viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi riita-asiana.

Nyt moni miettii mitä tämä muutos maksaa? 

Mikäli vakuutus- tai eläkeyhtiön päätökseen tyytymätön on vähävarainen, on hän oikeutettu yleiseen oikeusapuun. Joten kustannuksia tästä tulee vähemmän kuin tuo Vakuutusoikeuden 250€.

Toinen vaihtoehto on se, että jos vakuutus- tai eläkeyhtiön päätökseen tyytymättömällä on kotivakuutus johon poikkeuksetta sisältyy oikeusturvavakuutus, niin tämä voidaan ottaa käyttöön. Yleensä tuon vakuutuksen korvausmäärä on yli 9000€ ALV 0% josta omavastuuosuus on yleensä 15% luokkaa, eli 1350-1500€

Vaikka kustannukset näyttäisi kasvavan, niin todellisuudessa käräjäoikeudessa voittomahdollisuudessa ovat merkittävästi suuremmat kuin Vakuutusoikeudessa missä valittaja voittaa vain 10% todennäköisyydellä.

Käräjäoikeudessa tämä lukema on liki 70-80% valittajan hyväksi, tämä puolestaan tarkoittaa että vastapuoli joka tässä tapauksessa on vakuutus-tai eläkeyhtiö on velvollinen maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että tarinani työtapaturmaan joutunut henkilö, pääsee suurella todennäköisyydellä työkyvyttömyyseläkkeelle huomattavasti aikaisemmin kuin mitä Vakuutusoikeuden mallissa hän pääsisi. 

Eli loppujen lopuksi vaikka äkkiseltään kustannukset näyttäisi nousevan, niin todellisuudessa ne on aika lailla samat kuin Vakuutusoikeuden mallissa kun sitä peilataan merkittävästi lyhentyneeseen käsittelyaikaan ja sitä kautta saatuun aikaisempaan korvaus / etuuspäätökseen.

Palataan tähän Vakuutusoikeuden mainoslauseeseen, josta alussa kerroin.

Vakuutusoikeus ei ole missään tapauksessa puolueeton, vaan peräti yli 60% sen lääkärijäsenistä on sidoksissa joko suoraan tai epäsuoraan vakuutusyhtiöihin. 

Vakuutusoikeus on julistanut kaikki tekemänsä lääketieteelliset arviot kantajasta salaisiksi 80 vuodeksi, tämä salaaminen estää kantajaa koskaan tietämättä mihin lääketieteellisiin seikkoihin hänen päätös on perustunut.

Tässä muutama linkki tarkempiin tietoihin tuosta Vakuutusoikeuden puolueellisuuteen.

Tarjolla vain negatiivinen vapaus.

Tutkimus joka haluttiin vaimentaa.

Timo Kalliojan blogi tyhjäkäyntiä.

Näiden edellä mainittujen seikkojen johdosta olen siis tehnyt kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamiseksi ja toivon että mahdollisimman moni käy sen allekirjoittamassa, jotta tämä suljetusti toimiva kumileimasin saadaan lakkautettua.

Nico Ojala.

Kun kriisipalaveri meni päin p:tä

Läpinäkyvyys peittyi sumuverhoon.

Eletään vuotta 2002, tuollon Kelassa vastaavana tutkijana toiminut Maija Sakslin teki oikeusministeriön toimeksiannosta selvityksen nimeltä: Oikeusturvan toteutuminen Vakuutusoikeudessa. Tutkimus julkaistiin vuonna 2003. Tutkinus herätti mielenkiintoa ja nopeasti julkaisun jälkeen siitä alkoikin tihkumaan tietoja jotka olivat haitaksi Vakuutusoikeudelle.

Tutkimuksesta käy ilmi esimerkiksi seuraavat tieto. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lääketieteellisten seikkojen kannanotot ovat aivan liian lyhyitä ja  lyhyimmillään kannanottona todetaan vain EI. 

(Voin tarvittaessa julkistaa ko tutkimuksen blogissani)

Maija Sakslin julkaisi edellä mainitun tutkimuksen lisäksi myös tiedotteen oikeusministeriöön 17.9.2003. Tiedotteen otsikko oli "lääketieteelliseen arviointiin Vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia" 
Tässä tiivistelmä tuosta tiedotteesta:

Oikeusministeriö 17.9.2003 Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia Vakuutusoikeudessa.

- Jotkin Vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menetelmiä ei kuitenkaan havaittu.

-Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.

Julkaisu myös painottaa kiinnittämään huomiota seuraaviin parannus ehdotuksiin:

- Lääkärijäsenen toiminta tulee olla avointa.
- Arviointiperusteluista pitää tehdä luettelo.
- Suullisia käsittelyjä lisättävä ja perusteluja parannettava.

Kun tieto Maija Sakslinin selvityksestä levisi julkisuuteen, niin moni joka oli saanut hylkäävän päätöksen Vakuutusoikeudesta halusi nyt tietää mihin juuri hänen hylkäävä päätös on perustunut. Tämä johti tietopyyntö ruuhkaan, kun Vakuutusoikeuteen valittaneet kyselivät lääketieteellisen arvioinnin osuutta hylkäävään päätökseen.

Koska omien tietojen pyytäminen ja sitä kautta niiden saanti Vakuutusoikeudesta ei ollut laissa kiellettyä ja näin Vakuutusoikeus täyttyi asianomaisten lääketieteellisistä arviointien lausunto kyselyistä.

Tämä kaikki edellä mainittu johti siihen, että Vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu sekä Vakuutusoikeuden tuomari Olli Olanterä ottavat kantaa oikeusministeriön lakivalmisteluosaton lausuntoon 16.9.2005 ja vaativat siihen muutosta.

Lausuntoon vaaditaan seuraavia muutoksia:

Suora lainaus:

Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24§ 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja. Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31§ 2 momentin nojalla ovat salassapidettäviä 50 vuotta asianomaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa. Asianomaisen yksityiselämän suojamiseksi salassapidettävä esim: terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana. Asianomainen on voinut esim: salata lähioimaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta. Julkisuuslaki turvaa tälläisen tiedon säilymisen lähiomaiseltakin 50 vuotta asianomaisen kuoleman jälkeen. Paitsi, että nämä tiedot tulisivat lähiomaisen tietoon, ne tulisi myös yleisöjulkisiksi. Tämä on ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaateen kanssa.

Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapito tulisi olla 100 vuotta. Toinen vaihtoehto olisi  säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneivä yksityiselämän piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla kuuluvia 50 vuotta asianomaisen kuoleman jälkeen salassapidettäviä tietoja  suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.

Tämä Vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun ja Vakuutusoikeuden tuomari Olli Olanterän muutos vaatimus on selvä peittely yritys niille "yksityiskohtaisille lääketieteellisille EI lausunnoille" koska jo julkisuuteen vuotanut Maija Sakslinin selvitys oli erittäin kiusallista Vakuutusoikeudelle.

Tästä päästäänkin sujuvasti vuoteen 2006. Tuolloin Pääministerinä istui Keskustan Matti Vanhanen ja oikeusministerinä SDP:n Leena Luhtanen jonka alaisuudessa puolestaan toimii lakiasianvaliokunta ja tämän valiokunnan puheenjohtajana toimi puolestaan Vihreiden Tuija Brax josta me saammekin tämän tarinan päähenkilön.

Tuija Brax sai tehtäväkseen valiokunnassa laatia uuden lain Vakuutusoikeuden muutosten perusteella ja alkuperäinen oikeusministeriön lakiehdotus muuttui Vakuutusoikeusmyöneiseksi. Tuija Brax nuiji pöytään uuden lain, joka salasi kaiken lääketieteellisiin seikkoihin perustuvat päätökset 80 vuodeksi. Toisin sanoen kaikki lääketieteellisiin seikkoihin perustuvat päätökset ovat salaisia kaikilta 80 vuotta. Tämä estää tehokkaasti vastikkeen tekemistä Vakuutusoikeuden päätöksestä.

Kyseinen laki torpedoi lopullisesti avoimuuden ja Vakuutusoikeudelle Maija Sakslinin ehdottomat muutokset. Tämän lain johdosta minkään kaltaista objektiivista arviointia edes epäävistä päätöksistä on mahdotonta tehdä, mutta ennen kaikkea asiantuntevan vastikkeen laatiminen asianomaiselta torpattiin täysin.

Kyseinen laki vaati vielä perustuslakivaliokunnan hyväksynnän ja tuolloinen perustulakivaliokunnan puheenjohtaja oli Kimmo Sasi joka kommentoi asiaa puhelimessa eräälle nimettömälle henkilölle:

Kimmo Sasi totesi, että he ovat perustuslakivaliokunnassa katsoneet, ettei kyseisen lain säätämiselle ole estettä ja tokaisi haastattelevalle henkilölle, että jos olette tyytymätän niin voitte valittaa Euroopan ihmisoikeussopimusta (EIS) koskien Euroopan neuvostolle, jonka alaisuudessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) toimii. Kun haastattelija kertoi että tietojen mukaan valittamisen käsittely tuon kaltaisessa paikassa kestää 10-15 vuotta. Niin se taitaa kestää, oliko sinulla jotain muuta Kimmo Sasi tokaisi vielä lopuksi.

Todellisuudessa Suomi oli saanut jo vuonna 2004 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan päätöksen ja tämä oli varmasti yksi syy Kimmo Sasin välinpitämättömään käytökseen. Langettava päätös koski Vakuutusoikeukeutta joka ei suostunut luovuttamaan asiantuntijalääkärin lausuntoa eikä edes kertomaan hänen nimeään asianomaiselle, vaikka tuolloin voimassa oleva laki sen salli. Tämä uusi väkisin runnottu laki toi myös tuomioita (EIT):ta, mutta siitä vähän myöhemmin.

Tämä oli vasta alkua ja hauskuus alkaakin kun Tuija Brax valittiin oikeusministeriksi Matti Vanhasen II hallitukseen vuonna 2007.  

Vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeus keskustelu oli käynyt kuumana jo useamman vuoden ja silloinen Tapiola-ryhmän ylilääkäri Ilkka Torstila ottaa kantaa kyseiseen keskusteluun toistamalla ihan samaa mantraa kuin tänä päivänäkin toistetaan.

Suora lainaus vuodelta 2007:

Nyt tarvitaan kasvollisia vakuutuslääkäreitä.

- Voimassa olevan lain 41d§ edellyttää, että sikäli kun vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Tämän enempää vakuutuslääkärin tehtävästä ei lakiin ole kirjattu, mutta uudistustyön edetessä on syytä pohtia myös lääketieteellistä asiantuntijatoimintaa toimeenpanojärjestelmässä syvällisemminkin.

Asiantuntijalääkärihän on järjestelmässä ja yhtiön organisaatiossa ollut milloin johtokunnan jäsen, milloin korvausosaston viskaali-vähän ajan hengestä riippuen.

Eräänlainen ongelma järjestelmässämme on, että tapana on korostaa, että päätös on vakuutusyhtiön ja lääkäri vain yksi osa päätöksen tekoa, vaikka yhtiön kanta lähes aina vastaa lääkärin kantaa.

Pian tämän juljaisun jälkeen oikeusministeri Tuija Brax otti kantaa Ilta Sanomissa otsikolla: Oikeusministeri haluaa keskustelua vakuutuslääkärien jääviyksistä.

Suora lainaus vuodelta 2008:

Lääkärien sidonnaisuudet selvitettävä.

Vakuutuslääkärien asema joutuu todelliseen syyniin vielä tämän vuoden aikana, lupaa oikeusministeri Tuija Brax (vihr).

- On keskulteltava vakuutuslääkärien jääviydestä. Heidät olisi saatava ilmoittamaan mahdolliset yhteytensä ja sinonnaisuutensa, Brax sanoo.

- Oikeusministeriön resurssit ovat tällä hetkellä kiinni käräjäoikeusuudistuksessa, mutta elo-syyskuussa meillä alkaa olla kapasiteettia selvittää tätä asiaa. Asia on otettu valtionjohdossa esille osittain Markus Helasen tapauksesta nousseen kohun johdosta.

Kansalaisten oikeustajuun ei sovi, että vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevat lääkärit voivat tyrmätä tapaturmaeläkehakemuksen, jota puoltavat alansa huippuihin kuuluvat erikoislääkärit.


Myös oikeusministeriön työryhmä pohti julkisuudessa Vakuutusoikeuden roolia.

Suora lainaus:

Vakuutuslääkärien kytkökset selvitettävä.

Oikeusministeriön työryhmä pohtii, pitäisikö asiantuntijalääkärien ilmoittaa kytköksensä yhtä tarkasti kuin tuomarien. Tuomarin pitää kertoa sivutoimensa, yrityksensä, osakkeensa, varallisuutensa ja muut taloudelliset sidonnaisuuksensa. Nykyään lääkärijäsenten tai varajäsenten tarvitsee todentaa vakuutusoikeudelle ainoastaan, etteivät he työskentele vakuutuslaitoksessa tai anna niille lausuntoja. 


Myös Ilkka Torstila otti kantaa keskusteluun 2008

Hän toteaa Ilta Sanomissa seuraavaa:

En näe lääkärien esteellisyydessä ongelmaa, koska tarvittaessa lääkärit jääväävät itsensä. Lääkärijäsenten yleisin syy jäävätä itsensä on ollut se, että valittaja on ollut hänen potilaansa. Vakuutusoikeuden lääkärit kuten tuomaritkin arvioivat itse, milloin ovat esteellisiä, mutta jääviydestä ei pidetä tilastoja.


Ilta Sanomissa käsiteltiin vuonna 2009 vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeusasiaa otsikolla:


Jatkossakin paperilääkärien armoilla.

Jutussa Tuija Brax pohtii keinoja, joilla muuttaa Vakuutusoikeus nykyistä läpinäkyvämmäksi ja visioi hoitavalle lääkärille mahdollisuutta esittää vastaväite oikeuden asiantuntijalääkärille.

Sinänsä idea olisi varmasti hyvä, mutta todellisuudessa läpinäkyvyys loppui uuteen lakiin, jossa kirjalliseen prosessiin perustuvassa Vakuutusoikeuden käsittelyssä oleva lääketieteellinen arviointi oli juuri Tuija Braxsin toimesta julistettu salaiseksi 80 vuodeksi.

Palataan tähän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Suomi on saanut lukemattomia langettavia päätöksiä koskien Vakuutusoikeutta ja tässä pieni kooste niistä.

Vuosi 2007 Suomi sai peräti 14 langettavaa päätöstä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen rikkomisesta ( Vakuutusoikeus)

Vuosi 2008 Suomi sai jälleen useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta koskien Vakuutusoikeutta ja tapaturmalautakuntaa.

Päätöksissä todetaan, että Suomi rikkoo oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä valittaja ei saanut nähdä häntä itseään koskevia lääkärilausuntoja.

Tapaturmalautakunnassa on puolestaan (EIT):n mukaan hyvin epäselvät roolit lääkärijäsenillä ja heidän lausuntonsa on epäselviä.

Tuija Brax puolusteli vuonna 2007 parhaansa mukaan näitä tuomioita todeten:

- Vakuutusoikeus on sektori, jossa on parantamisen varaa. Yksittäistapauksissa on toimittu väärin, mikä ei tarkoita, että järjestelmä olisi kokonaisuudessaan huono. Mutta ongelmia on ollut sen verran, että olen katsonut aiheelliseksi puuttua niihin.

-Vakuutusoikeuden ja vakuutusyhtiöiden liian läheisestä liitosta on tarkoitus hälventää avoimuudella. Remontin yhteydessä pyritään varmistamaan, että asiakirjat ja päätökset perusteluineen ovat kaikkien osapuolten käytössä.

Todellisuudessa mitään ei tapahtunut ja sama meno jatkuu vielä tänä päivänäkin, jokainen voi itse miettiä onko järjestelmä mätä ja kaipaa jo lakkauttamisen.

Silloin kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan heikentämisestä, niin silloin voidaan toimia joustavasti poikkihallinnollisesti sektoriministeriöiden välillä, mutta kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan parantamisesta, niin silloin vedotaan tiukasti kunkin sektoriminosteriön  toimialaan.

Lähes kaikki edellä mainitut henkilöt toimivat edelleen politiikassa ja jatkavat samaa höpö höpö politiikkaa.

Lopuun varmaan sopii hyvin vakuutuslääkäri Ilkka Torstilan kommentti vuodelta 2009.

-Koska mittei kaikkien suomalaisten mielestä terveydenhuollossa kaikki on päin p:tä alkaa olemaan kriisikeskustelun aika.

Tuota kriisikeskustelua on nyt käyty liki 10 vuotta.

Kaiken tämän mulle sulle ja juupas eipäs keskustelun johdosta olen tehnyt kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamisen puolesta. On aika saada asiat kuntoon ja lopettaa tämä pelleily.

Tarjolla vain negatiivinen vapaus.

Syöpä ei parane oireita hoitamalla.

Jos politiikka muutettaisiin suorituspalkkaiseksi siten, että kansanedustaja saa palkan vasta kun hänen esittämä lakialoite tai muutosehdotus on pantu käytäntöön, niin luulen että aika hiljaista tuolla Arkadianmäellä tulisi olemaan, sen verran verkkaista on tunnistettujen ongelmien korjaus maamme korkeimmassa instituutiossa. Luulen että tulospalkkaus olisi houkutin vain niille jotka oikeasti haluavat ihmisten eteen töitä tehdä. Ei tämän päivän Arkadianmäen herroja ja rouvia työ kiinnosta, varsinkaan sellainen, jossa palkan eteen pitäisi tehdä muutakin kuin vaan puhua joutavia ja antaa tyhjiä lupauksia ahdingossa oleville. 

Vanha sanonta: Annetaan kansalle leipää ja sirkushuveja, sitä ne vain kaipaavat pätee edelleen voimakkaana maamme päättäjien keskuudessa. Maamme hallitus pelaa Venäläistä rulettia ihmishengillä. Tuossa pelissä raha vaihtaa omistajaa ja maksu lankeaa niille jotka eivät jaksa enään valittaa. Heille joille jokainen uusi päivä on vain uusi taistelu, taistelu että selviäisi jotenkin jälleen huomiseen.

Miksi kukaan ei kanna minkään asteista poliittista vastuuta? Annetaan vain katteettomia vaalilupauksia ja leikataan vain niiltä jotka vähiten valittavat. Leikataan niiltä jotka tämän maan rakensivat sekä niiltä jotka terveytensä puolesta ei enään tuota tarpeeksi vero euroja valtion pohjattomaan kassaan.

Hyvä esimerkki tyhjistä lupauksista ja muutoksenteko tahdottomuudesta on Vakuutusoikeus ja sen toiminnan muuttaminen läpinäkyväksi sekä ennen kaikkea vastaamaan ihmisten oikeustajua.

Useat tahot ovat pitkin vuosikymmentä ilmaisseet huolensa Vakuutusoikeuden toiminnasta, mutta mitään muutoksia ei ole saatu aikaan. Jotenkin tästä tekemättömyydestä tulee mieleen täysi välinpitämättömyys tai vaihtoehtoisesti kyseessä on tietoinen haluttomuus muuttaa järjestelmää.

Kävin tuossa läpi vanhoja Sosiali- ja terveysministeriön sekä Oikeusministeriön arkistoja etsien työryhmien lausuntoja Vakuutusoikeudesta, sekä erinäisten toimikuntien mietintöjä Vakuutusoikeutta koskevista muutoksenteko ehdotuksista. Tutkin myös mitä muutoksia ministeriöt ovat siirtäneet käytäntöön.

Selvityksiä selvitysten perään.

Tässä muutama esimerkki Vakuutusoikeuden epäoikeudenmukaisuuden korjausehdotuksesta meneeltä vuosikymmeneltä.

Vuosi 2004.

Palataan aikaan jolloin Keskustan Matti Vanhanen toimi pääministerinä, Matti Vanhasen hallitukselle jätettiin seuraavan kaltainen mietintö:

Epäkohdat:

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta on lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja työtapaturmavakuutusta koskevia valituksia Vakuutusoikeudessa. Selvityksen mukaan jotkin Vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.

Muutosehdotukset:

Ehdotetaan, että Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin siten, että lääkärijäsenen arvioinnissa käyttämien arviointiperustelujen tulisi olla ennalta tiedossa.

Ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin entistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet, lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, jolla etuuden oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Ehdotetaan, että suullista käsittelyä on lisättävä, suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin.

Lopputulos:

Muutosehdotukset eivät tulleet käsittelyyn suureen saliin, koska käsittelevä valiokunta jätti eriävän mielipiteen. 

Vuosi 2008.

Vakuutusoikeuden kehittämistyöryhmä tekee muutosehdotuksen Oikeusministeri Tuija Braxille.

Epäkohdat:

Vakuutusoikeudessa käsiteltävissä asioissa on kysymys henkilön perustoimeentulon kannalta keskeisistä etuuksista, minkä vuoksi nämä asiat olisi käsiteltävä erityisen kiireellisesti. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan viime vuosina toteutunut Vakuutusoikeudessa riittävän hyvin. Lisäksi Vakuutusoikeuden lääkärijäsenjärjestelmää on useaan otteeseen arvosteltu julkisuudessa. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja oikeusvarmuuden säilyttämiseksi korkealla tasolla Vakuutusoikeuden toimintaedellytyksiä tulee parantaa.

Muutosehdotukset:

Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja ehdotetaan kevennettäväksi. Vakuutusoikeus olisi edelleen päätösvaltainen kolmen ja viiden jäsenen kokoonpanoissa, mutta laissa erikseen säädetyissä asioissa se olisi päätösvaltainen myös muussa kokoonpanossa. Uusia ratkaisukokoonpanoja olisivat yhden tuomarin kokoonpano sekä yhden tuomarin ja lääkärijäsenen muodostama kokoonpano.

Ehdotetaan lääkärijäsenten ja muiden asintuntiajäsenten ilmoitusvelvollisuutta sidonnaisuuksista. Lisäksi nykyisten lääkärivarajäsenten nimike muutettaisiin heidän tehtäväänsä paremmin kuvaavaksi. Uusi nimike olisi Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäri.

Lopputulos:

Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, sekä mietintöön sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.


Vuosi 2012.

Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson ottaa kantaa Vakuutusoikeudesta käytävään keskusteluun ja pitää mediassa käytävää Vakuutusoikeus keskustelun sävyä ilkeänä ja Vakuutusoikeudelle haitallisena.

Epäkohdat:

Useat juristit ovat olleet huolissaan Vakuutusoikeuden päätösten perustelujen laillisuudesta, Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla, kuin muiden tuomioistuinten perustelut.

Vakuutusoikeuden linja on systemaattisesti kielteinen suhteessa korvausten hakijoihin ja asiat ratkaistaan vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimioiden intressien mukaan.

Muutosehdotukset:

Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson toteaa haastattelussa: Vakuutusoikeuden ongelmat on tiedostettu ja avoimmuutta pyritään lisäämään.

Lopputulos:

Mitään muuta muutosta ei tapahtunut, kuin Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen päätti erota virastaan kohun johdosta.

Vuosi 2013.

Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä ohjausryhmä tekee muutosehdotuksen Sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikolle.

Epäkohdat:

Tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmän myös Vakuutusoikeuden läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta järjestelmään.

Muutosehdotukset:

Lisätään etuuslakeihin täydentävät säännökset päätösten perusteluista. Lisätään toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskeviin lakeihin säännökset jäsenten velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Esitetään perustettavaksi työryhmä valmistelemaan vakuutuslääketieteen yliopistollisen koulutusjakson perustamista. Lisätään Vakuutusoikeudessa käsiteltävien toimeentuloturva-asioiden lääketieteellisen asiantuntemuksen suullista käsittelyä.

Lopputulos:

Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, loppuraportti sisältää eriävän mielipiteen.

Vuosi 2015.

Oikeusministeri Jari Lindström tekee ehdotuksen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseen.

Epäkohdat:

Vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeuskäytäntö on selvästi asia, jossa järjestelmämme ja kansalaisten oikeustaju eivät kohtaa.

Muutosehdotukset:

Eduskuntaryhmä ehdottaa, että muutos vakuutuslääkäri ja vakuutusoikeusjärjestelmään saadaan hallituksen yhteistyöllä. Vakuutusoikeuden resursseja on lisättävä jotta suullisten käsittelyiden määrää voidaan lisätä ja pyytää lisää erikoislääkärilausuntoja. Oikeuden käsittelyaikoja tulee lyhentää lisäämällä tuomareita

Oikeusministeri Jari Lindström luopui oikeusministerin tehtävästä vuonna 2017. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Antti Häkkänen.

Lopputulos:

Oikeusministeri Antti Häkkästä on pyydetty jatkamaan asian valmistelua, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt.


Vuosi 2018.

KKO Tekee harvinaisen ja kiireellisen lakialoitteen Vakuutusoikeuden toiminnasta Oikeusministeriöön.

Epäkohtat:

KKO on huolissaan kansalaisten oikeusturvasta, koska muutoksenhakijat Vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat pääsääntöisesti vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse kustantaa ja hankkia sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota Vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen Korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikkenee merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta Korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, jossa siihen olisi perusteita.

Muutosehdotus:

KKO Esittää lainsäädännön täydentämistä siten, että sosiali-ja terveysalan lupa ja valvontaviraston Valviran tehtäväksi säädettäisiin työtapaturma- ja ammattitautiasioissa antaa KKO:lle pyynnöstä vakuutuslääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja.

Lopputulos:

Oikeusministeri Antti Häkkänen on luvannut hoitaa asian kiireellisesti kuntoon, mutta mikäli asiaa ei saada käsiteltyä ennen vaalikauden päättymistä raukeaa KKO;n tekemä lakialoite, kuten kaikki muutkin Vakuutusoikeutta koskeneet muutosehdotukset tätä ennen.

Huolestuneita kannanottoja.

Kansanedustaja Maija Tolttanen.

- Vakuutusoikeutta on kritisoitu vuosien varrella sen päätöksistä ja kohtuuttomista käsittelyajoista. Ihmiset joutuvat toimittamaan useampaan kertaan paperinsa ja hekemuksensa Vakuutusoikeuden ja muutoslautakuntien käsittelyyn. Monet tapaturmaisesti vammautuneet henkilöt ovat tuskastuneet pitkiin käsittelyaikoihin ja byrokratiaan.

- Tämä on kansalaisten kannalta kohtuutonta, nöyryyttävää ja kallista toimintaa, joka syöksee tapaturman uhriksi joutuneen henkilön taloudelliseen ahdinkoon. Tämä on taas omiaan syrjäyttämään ihmisen muusta yhteiskunnasta.

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.

-Vakuutuslääkäriliiton mukaan lausuntojen antaminen ilman potilaan näkemistä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta, Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen pitää vakuutuslääkäriliiton näkemystä tuulesta temmattuna ja toteaa ettei objektiivisuus voi millään tavalla lisääntyä sillä, että potilasta ei nähdä.

Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksiaan. Tämä on selvä merkki avoimuusvajeesta.


Asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Kai Kuusi.

-Vakuutusoikeus ei pidä riittävänä näyttönä sellaista laajaa lääketieteellistä tai muuta selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeudessa riittäisi korvausten myöntämiseen.

Yleisen tuomioistuimen ja Vakuutusoikeuden käsitykset tapaturmien ja niistä johtuvien vammojen välisestä yhteydestä näyttävät erkaantuneen huolestuttavasti toisistaan. Korkeimman oikeuden vuosittain julkaisemasta noin sadasta ennakkopäätöksestä huomattava osa näyttää kohdistuvat Vakuutusoikeuden linjan korjaamiseen.

Korvauslinjojen erillaisuus näkyy esimerkiksi siten, että jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, niin saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, ei Vakuutusoikeuden korvauspäätös välttämättä olekkaan myönteinen.

Kansalaisaloite Vakuutusoikeuden lakkauttamiseksi.

Edellä mainittujen syiden johdosta olen tehnyt kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamiseksi- Aloite astuu voimaan 3.12.2018 jonka jälkeen sen voi käydä allekirjoittamassa. Mielestäni Vakuutusoikeus ei edusta kansalaisten oikeustajua, vaan toimii yksipuolisena kumileimasimena vakuutus- ja eläkeyhtiöiden päätösten mukaan ja heidän hyväksi.

Ei voi olla niin, että oikeudelliset näkemykset eroavat huomattavasti toisistaan eikä Suomen eduskunta ole saanut asiaa korjattua kohta kahteenkymmeneen vuoteen. Tästä herää kysymys, että kuka tätä maata pyörittää? Vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä sitä kautta myös ammattiliitot vai vaaleilla valittu eduskunta?

Toki tässäkin täytyy muistaa, että suurin poliittisten puolueiden rahoittajina toimii niin vakuutu- ja eläkeyhtiöt kuin ammattiliitot sekä työnantajajärjestöt.

Nico Ojala

Astetta parempaan seuraan.

Aivovammainen terroristi.

Terroristisessa tarkoituksessa tehty väärä aivovamma diagnoosi, tällä lauseella voisi kuvailla Finassiala Ry:n järjestämää vuotuista rikoksentorjunta seminaaria. Seminaarissa puhujana oli myös itseoikeutetusti Validian Kristiina Silver, joka yhdessä Jukka Peltolan ja tiettyjen lääkärien kanssa masinoi ns riippumattoman tutkimuksen vääristä aivovamma diagnooseista.

Todellisuudessa Peltola, Silver ja co kävi Validiassa penkomassa paperista potilasarkistoa, alunperin otos oli useita satoja potilastietoja, mutta julkisuuteen annettiin kuitenkin paljon pienempi tutkimusotos, jotta tilanne saatiin näyttämään edes vähän epäilyttävältä.

Kaikkihan tietää jos aluksi tutkitaan vaikka kuusi sataa tapausta ja tuosta määrästä löytyy noin 36 tapausta joissa alkuperäinen diagnoosi on muuttunut lievästä aivovammasta vaikeaksi aivovammaksi ei näytä kovin suurelta luvulta ja lyhyellä matematiikalla laskettuna sehän on vain 6%. Eihän noin pieni lukema anna mitään syytä epäillä minkään asteista ns aivovamma bisnestä.

Tämän tosi asian myös Kristiina Silver, Jukka Peltola ja tietyt lääkärit ymmärsivät ja näin päättivät vähän muokata tilastoja, jotta asia saisi suuremmat mittasuhteet. Näin julkisuuteen annettiin tieto, että Jukka Peltola olisi tutkinut vain  117 ja näistä tutkituista peräti 36  diagnoosi olisi muuttunut. Tällä pienellä muutoksella saatiin tuo diagnoosien muutosprosentti näyttämään jo paljon suuremmalta, eli peräti 30,7%.

Mikä tekee tästä koko jutusta omituista on se, että useat kuntoutujat jotka olivat olleet Validiassa tuona tutkimusotannan ajankohtana ja ovat pyytäneet omia potilaslokitietoja varmistaakseen onko heitä käytetty tässä tutkimuksessa, ovat saaneet hyvin epämääräisiä vastauksia, tai jääneet kokonaan ilman vastausta. Koska koko tutkimuksesta ei ole edes luovutustietoja esimerkiksi Omakanta järjestelmässä herättää suuria kysymyksiä koko ns tutkimuksen olemassaolosta ja varsinkin sen vääristelystä.

Sopii varmaan kysyä, että kun tässä Finassiala Ry:n rikoksentorjunta seminaarissa kerta puhuttiin vääristä aivovamma diagnooseista, niin kumpi olikaan rikollinen? Lääkärit jotka tekevät työtänsä potilasta kunnioittaen, vai virkamiehet ja lääkärit jotka muuttavat totuuksia?

Mitä tulee tähän Finassiala Ry:n rikoksentorjunta seminaariin, niin olisiko sinun Pia-Noora Kauppi kannattanut miettiä kahteen kertaan ohjelman sisältöä? Onko todellakin niin että ihminen joka on saanut aivovamman ja joutuu miettimään koko elämänsä uudelleen luokitellaan sinun johtamasi yhdistyksen kautta rikolliseksi ja peräti terroristiksi.

Olin sinuun Pia-Noora Kauppi yhteydessä ja kysyin kenen idea oli yhdistää rikollisuus ja ns väärät aivovamma diagnoosit samaan seminaariin? Vastauksessasi sanoit, että väärät aivovamma diagnoosit vain otettiin mukaan seminaariin yhdeksi aiheeksi, eikä sillä ollut mitään tekemistä rikollisuuden kanssa.

Mielestäni se on nimen omaan rikollista, mutta lähinnä juuri näiden edellä mainittujen henkilöiden tekemisien ja tutkimustiedon manipuloinnin suhteen. Olitko Pia-Noora Kauppi mahdollisesti tietoinen tästä manipuloinnista?

Jos olit, niin olet myös syyllistynyt vammautuneiden halveksuntaan ja meidän vertaaminen rikollisiin, saatika terroristeihin on todella ala-arvoista toimintaa ja ainoa keino korjata tilanne on pyytää anteeksi meille vammautuneille ja meidän läheisille aiheuttamaanne ahdistusta. Se että Finassiala Ry poisti tiedot seminaarista ei riitä korjaamaan syntynyttä tilannetta.

Onko lääkäri joka tekee TAYS:n ja vakuutusyhtiöiden kannasta poikkeavan tutkimuksen ja toteaa laajojen sekä yleisesti hyväksyttyjen tutkimusten perusteella potilaalle syntyneen aivovamman. Syyllistyykö hän terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn aivovammatutkimukseen ja diagnosointiin?

Toki ymmärrän Finassiala Ry:n kokeman ahdingon, joka johtuu Jari Ronkaisen ja Sanna Lauslahden tekemistä lakialoitteesta, vakuutuslääkäri järjestelmän muuttamiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta ja niistä ulostuloista joista esimerkiksi KKO ja Finassivalvonta ja esittänyt syvät huolestumisensa tämän hetkisestä tilasta joka vaarantaa vakuutettujen oikeusturvaa ja tämän johdosta he ovat myös tehneet omat lakialoitteet vakuutusalan muuttamisen puolesta.

Tämä ei silti oikeuta Finassiala Ry:tä vertaamaan aivovammautuneita terrorismiin.

Nyt on anteeksi pyynnön paikka.

Mielensä pahoittanut aivovammainen.
Nico Ojala

Persoonallisuus koetuksella.

Eksytetyt terapiaviidakkoon.

Luin aikoinaan Turun Sanomista artikkelin koskien oikean terapeutin etsimistä, juttu alkaa sanoilla "Sopivan psykoterapeutin valitseminen on kuin etsisi neulaa heinasuovasta". Tästä olen haastateltavan terapeutin kanssa täysin samaa mieltä. Tähän meidän yhteisymmärrys sitten loppuukin.

Jos potilas on vaikeasti masentunut voi psykoterapia olla vain haitaksi, koska terapiaan hakeutunut ei välttämättä pysty käsittelemään terapeutin ohjeita ja neuvoja saatika keskustelemaan manennukseen johtavista tekijöistä. Tai jos kuvitellaan että terapiaan ohjatulla potilaalla on aivovamma joka on väärin diagnosoitu masennukseksi ja hänelle tarjotaan kognitiivista psykoterapiaa jonka lähtökohtana on ajatuksen ja tunteen ohjaus, koituu tästä hoitomuodosta kuntoutujalle suurta haittaa ja ahdistusta, koska vamman aiheuttama tunteiden käsittely ja rationaalinen ajattelutapa ovat muuttuneet eikä vammautunut pysty noudattamaan terapeutin ohjeita. Lopputuloksena saattaa olla luopuminen kokonaan terapioista ja vetäytyminen hoidon ulkopuolelle jolloin myös oikean diagnoosin saaminen hankaloituu.

Suomessa käy vuosittain noin 27 000 ihmistä eri terapioissa ja olen yrittänyt etsiä lukuja onnistuneesta hoitosuhteesta jolloin näiden erotuksella saisi edes jotain kuvaa siitä kirjavasta terapiaviidakosta ja sen tuomasta hankaluudesta. Yksi huolestuttava epäsuhta on luku 200 000 ja tuo 27 000.

Eli Suomessa sairastuu vuosittain noin 200 000 ihmistä masennukseen, osa lievästi ja osa vaikeasti, kuitenkin tuossa 27 000 terapiaa saavissa potilaissa on myös muitakin kuin vain masentuneita. Karkeasti arvioituna vain joka kymmenes masentunut ihminen pääsee Kelan korvaamaan terapiaan.

Entä tämä kaiken kirjava terapiaviidakko johon potilas on helppo eksyttää ja mikä pahinta, niin osalle laitoshoidosta kotiutuvalle tämä itse etsittävä terapia on myös jatkohoitopaikka, jatkohoitopaikka joka on pakollinen järjestää hoitolaitoksen osalta, mutta valitettavan usein vastuu siirretään potilaan harteille.

Tässä pieni supistettu lista tarjolla olevista terapiamuodoista:

- Psykoterapia jossa muotoina mm: kognitiivinen, psykodynaaminen ja kognitiivis-analyyttinen.

- Hot terapia joka käsittää hyväksymis ja omistautumis terapiaa.

- Musiikkiterapia jota käytetään vuorovaikutuksen välineenä.

- Taidetarapia joka on tarkoitettu mm: psyykkisesti sairaille

sekä monet muut terapiamuodot. Sitten pitäisi vielä tietää saako terapiaan hakeutuva parhaan avun yksilö, pari vai ryhmäterapiasta.

Tämä kaikki laitetaan potilaan itse hoidettavaksi ja kokeiltavaksi, eksytetään terapiaviidakkoon josta ei löydä pois.

Huomaamaton persoona

Netissä on paljon keskusteluita ja vielä enemmän kysymyksiä, että muuttuuko vammautuneen persoona? Kyllä muuttuu, mutta vammautunut ei sitä itse huomaa, ei halua uskoa jos siitä mainitaan ja kieltää muuttuneensa. Näin myös minä olen tehnyt. Nykyään myönnän että olen muuttunut ihmisenä ja persoonallisuus on muuttunut ja muuttuu edelleen oireiden vaikutuksesta.

Toki on hyvä muistaa että persoonallisuuden muutos on liitoksissa ICD-10 tautiluokitukseen, eli mitä vakavampi vamma (tautiluokitus 10) sitä todennäköisempi on muuttunut porsoonallisuus. Persoonan muutoksia on mm: epävakaa, estoton, agressiivinen, apaattinen ja paranoidinen.

Tavallisimpia persoonallisuuden muutoksia on tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (34%)  vaativa persoonallisuus (27%) estynyt persoonallisuus (15%) epäluuloinen persoonallisuus (8%) eristäytyvä persoonallisuus (7%). Ylipäätään tutkimuksia aivovamman aiheuttamista persoonallisuuden muutoksista on erittäin niukasti, mutta Yhdysvaltalainen tutkimus vuodelta 2000 toteaa, että aivovamman saaneista 66% kärsii jonkin asteisesta persoonallisuuden muutoksesta.

Yksi merkittävä huolenaihe on kuitenkin se että tutkimuksissa on todettu aivovamman lisäävän dementian riskiä merkittävästi ja jopa aikaistaa sen puhkeamista. Aivovamma myös lisää apoliproteiini e -tuotantoa joka on yhteydessä suoraan alzheimerin tautiin.

Tästäkin huolimatta haluan toivottaa kaikille hyvää talven odotusta.

Vain kipu muistuttaa elämästä

Luku I

Harmaalla maalattu maisema

Jokin on ajanut minut nurkkaan tässä sairaalan sängyillä sisustetussa huoneessa, katosta roikkuvan lampun vilkkuminen sattuu silmiini. Jokaisen välähdyksen aiheuttama rätinä vihloo korviani samalla peittäen kaiken muun äänimaailman tajuntani ulkopuolelle. Aika ajoin välähtävä valo paljastaa kädessäni olevan skalpellin sekä nuo punaiset tahrat paidallani. Vaikka tärisen kylmyydestä, niin ranteista pulppuava veri lämmittää käsiäni. Aivain kuin lämmintä vettä valuisi kämmenselkää pitkin kohti sormia ja sitä kautta lattialle.

Minulla ei ole käsitystäkään missä olen, mutta en selvästikkään ole täällä yksin, oviaukosta kajastava valo luo ääriviivat noille neljälle ihmiselle. Vaikka erotan heidän suun liikkeet ja osoittelun, niin sanoista en saa mitään selvää. Pikainen ympärille vilkaisu paljastaa huoneessa olevan valtavan sotkun, sänky kaadettuna ja petivaatteet viskattu oviaukon suuntaan. Lattialla olevat peilin palaset heijastavat epämääräisiä kuvioita seinille kattolampun vilkkumisen tahtiin.

Ahdistukseni laittaa minut haukkomaan henkeä, pakoreittini on tukittu enkä voi kuin painautua tiukemmin seinää vasten.

Aina huoneen täyttävän rätinän hellittäessä kuuleen hyvin epäselvää huutoa. Ääni tulee selvästi oviaukon suunnalta, joku noista neljästä hahmosta selvästi yrittää huutaa jotain.

“  Rauhoitu Nico! “

Viimein saan selvää tuosta huutamisesta. Mistä helvetistä ne tietää minun nimeni, keitä nuo huutajat ovat ja mitä minulle on tapahtanut? Miksi paitani on veren tahrima ja ranteeni viilletty auki?

" Antakaa mun olla ja painukaa helvettiin! "

Kuin tehostaakseni esittämääni pyyntöä, kohotan skalpellin vielä kerran ja viillän, tunnen kuinka voima pakenee jaloistani ja tipun polvilleni lattialle, vilkaisu ranteeseen rauhoittaa minut. Kattolampun välke hidastuu ja lopulta loppuu.

Ne tekee sinusta hullun

" Nico, Nico herää! "

Avaan silmäni ja huomaan jonkin istuvan sänkyni jalkopäässä. Pelko saa minusta vallan ja yritän vetäytyä vastakkaiseen päätyyn, mutta minuun kiinnitetyt lepositeen estävät minua liikkumasta. Sydämmeni lyönnit päässä tuntien yritän hahmottaa tätä valkoista huonetta samalla kuin tuo jalkopäässä istuva valkotakkinen jatkaa puhumista, katseeni mittailee seinien pituutta ja ikkunassa olevien kaltereiden tiheyttä.

Nopean analyysin tehneenä, ymmärrän olevani joko mielisairaalassa tai putkassa ja koska huoneessa on vain yksi sänky, niin ei tuo puhettaan jatkava valkotakkinen voi olla ainakaan huonetoverini.

" Ole varovainen näiden lääkärien kanssa, älä luota heistä kehenkään "

Jotenkin tuo lause erottui ja sai mielenkiintoni heräämään ja koska hän puhui lääkäreistä, niin minun on pakko olla mielisairaalassa. Valkoinen huone ja kalterit ikkunassa on siis hullujen huone, mutta minkä väriset seinät putkassa sitten on?

" Oletko sä lääkäri? "

Kysyin tuolta sänkyni päädyn vallanneelta valkotakkiselta.

" Olen "

" Eli en voi luottaa suhunkaan? "

Lääkärin katse teki minulle selväksi että olin esittänyt todella tyhmän kysymyksen.

" Ei sun tarvitse luottaa minuun, mutta olisinko tässä varoittamassa sinua toisista lääkäreistä jos kuuluisin heihin? "

Lääkärin kommentti sai minut ajattelemaan ja uskomaan että ehkä hän kuitenkin haluaa vain varoittaa minua, ehkä häneen voisi luottaa.

Huoneen oveen koputettiin ja kuulin kuinka avain nippu kilisi sitä mukaa kun avainta kännettiin lukossa.

" Muista, älä luota kehenkään. "

Lääkäri sanoi ja poistui samalla kun joukko muita valkotakkisia tuli huoneeseeni, nopean laskutoimituksen mukaan heitä oli neljä. Yksi naislääkäri ja kolme hoitajaa joista kaksi oli miehiä.

" Mites sinun yö meni, saitko nukuttua? "

Huoneeseeni tullut naislääkäri kysyi.

" Ihan hyvin "

Vastasin vaikka minulla ei ollut mitään mielikuvaa koko yöstä.

Lääkäri tutki papereitaan ja keskusteli hoitajien kanssa, juuri niin hiljaisella äänellä etten saanut puheesta selvää vaikka kuinka yritin kuunnella.

" Voisimme irroittaa nuo lepositeet, lupaathan pysyä vähän rauhallisempana tästä edes? Emme halua kuitenkaan sinua uudelleen sänkyyn kahlia ja lääkitä uneen "

Nyökkäsin lääkärille myöntymisen merkiksi ja niin nuo kaksi mieshoitajaa irroitti minut kahleista, Vasta tässä kohtaa huomasin ettei ranteissani ollut mitään siteitä saatika edes jälkiä skapellin tekemistä haavoista.

" Kauanko mä oon nukkunu, kun mun haavat on täysin parantuneet? "

Ehdin vielä kysymään ennen kuin tuo nelikko poistui huoneestani. Lääkäri katsoi minua hyvin hämmästyneenä ja jälleen kerran supisi jotain noiden hoitajien kanssa.

" Hoitaja tuo sinulle kohta aamupalaa ja aamun lääkkeet "

Niin tuo nelikko poistui huoneesta ja kuulin lukon kilahduksen kun ovi sulkeutui heidän mentyään.

Nousin istumaan sänkyni laidalle. Päässä humisi matalataajuuksinen epämääräinen sävelmä, vain käytävältä kuuluvat ovien lukkojen kilkahdukset rikkoivat tuon tylsän sinfonian.

Odottelin hetken, että jalkojeni tunto palautuisi pitkän sängyssä makaamisen jälkeen ja uskaltaisin nousta seisomaan, katselin ja mittailin mistä voisin yrittää raahata itseni tuon valkoiseksi maalattujen kaltereiden koristeleman ikkunan luokse, toivoen että maisema näyttäisi edes osittain tutulta ja näin pystyisin hahmottamaan missä olen.

Viimein nousin seisomaan, mutta tipuin kuin painettuna takaisin lähtöasentoon. Uusi yritys ja tälläkertaa jäin seisomaan jalkojeni varaan, lattia tuntui epävakaalta ja painoni siirto jalalta toiselle kallisteli tuota betonista lattialaatoin varustettua alustaa. Heilumisesta huolimatta pakotin itseni kohti ikkunaa. Vaikka matkaa oli vain muutama metri, tuntui se loputtomalta matkalta kunnes käteni koskivat kraniittista ikkunalautaa ja sain ankkuroitua itseni tuon lasisen maiseman näyttäjän eteen.

Nopea vilkaisu ulos ei aluksi antanut mitään vinkkiä olinpaikastani, mutta sitten katseeni kiinnittyi etäisesti tuttujen näköisiin Ruotsalaistaloihin, saman tapaisia taloja on myös Turussa ja koska maailman matkaamiseni on keskittynyt pääasiassa Aurajoen ja Tuomiokirkon välimaastoon niin toivon, että nuo talot ovat juurikin ne mitkä Turussa olen nähnyt.

" Ne tulee kohta tuomaan lääkkeesi ja aamupalan "

Kuulin jonkun sanovan takaani ja nopea vilkaisu paljasti puhujan olevan tuo muista varoitteleva lääkäri.

" Kannattaa tulla sänkyyn makaamaan ennen kuin ne tulee, muuten ne saa tietää että pystyt liikkumaan "

" Mitä sitten vaikka ne tietäisi? "

Kysyin tuolta valkotakkiselta jonka nimeä en ole edes kysynyt.

" Ne alkavat tekemään sinulle testejä, väittävät niitä hoitokeinoiksi mutta se on vain niiden tapa peitellä omia kokeitaan viranomaisilta. Täällä potilaat ovat oikeasti koe-eläimiä. "

" Pian sänkyyn, ne on jo tulossa "

Heti lauseen loputtua kuulin kuinka huoneen oven lukkoon sovitettiin avainta, nipussa oli niitä selvästi useita, koska kilinä joka huoneeseen kantautui oli hyvin voimakas. Juuri kun ovi avattiin sain itseni vaakatasoon sänkyyn ja yritin näytellä että olisin juuri herännyt tuohon oven avaamiseen. Nousin istumaan ottaakseni hoitajien tuoman tarjottimen vastaan ja samalla yritin vilkuilla salaa missä tuo minua varoittanut valkotakkinen on, mutta en enään nähnyt sitä missään.

Katseeni kääntyi syliini asetettuun tarjottimeen, lasi hyvin laimean näköistä mehua tai vaihtoehtoisesti se on ruosteista vettä, ehkä maistaminen paljastaa kummasta on kyse. Lautasella kasa kaurapuuroa joka toimisi myös liisterinä, sen verran tiukaan lusikka on puuroon juuttunut.

Samalla kun yritin lusikkaani puurosta irroittaa, antoi toinen hoitajista minulle pinkin kipon johon oli annosteltu kolme eri lääkettä. Kaksi valkoista ja yksi oranssin värinen.

" Mitä lääkkeitä nämä on? "

Kysyin kipon antavalta hoitajalta mutta vastaus oli hyvin tyly.

" Lääkärin määräämiä lääkkeitä jotka sinun pitää ottaa "

Jokseenkin ilmeetön hoitaja otti tuon lasin tarjottimeltani ja ojensi sen minulle, nyt viimein selviäisi kumpaa ainetta lasini sisälti. Aivan kuin varmistaakseen lääkkeiden oton, seurasi hoitaja jokaista liikettäni aina siihen saakka kunnes olin kaatanut pinkin kipon sisällön suuhuni ja ottanut kulauksen lasista joka nyt selvisi olevan omenamehua, kylläkin vedellä jatkettua.

Muutama lusikallinen tuota kaurapuuroa väkisin syötyäni, ilmoitin olevani valmis. Hoitaja otti tarjottimen ja nyökkäsi toiselle merkiksi poistumisesta. Juuri ennen lähtöä toinen hoitaja ilmoitti, että päiväsali aukeaa tunnin päästä ja joku tulee hakemaan minut huoneestani sinne.

Niin huoneeni raskaan oven lukko kilahti kiinni ja askelien äänet hiljenivät sitä mukaa, mitä pidemmälle tuo kaksikko käveli.

" Muista aina mennä äkkiä sänkyyn ja esitä nukkuvaa, kun kuulet jonkun avaavan ovea, jos ne huomaa että olet paremmassa kunnossa niin ne hakee sut testeihin "

Jälleen tuo valkotakkinen oli ilmestynyt jostain huoneeseeni varoittamaan minua.

" Ketkä ne? "

" Ne jotka haluaa tehdä kokeita sinulla, käyttää sinua hyväkseen niin kauan kunnes sinusta ei ole enään mitään hyötyä ja sen jälkeen heittävät sinut kellarissa sijaitsevalle osastolle "

" Mikä osasto siellä sitten on? "

" Unohdettujen osasto "

Vastasi tuo valkotakkinen, samalla kun tuijotti ikkunasta ulos.

" Ruotsalaistaloja "

Kuului ikkunan suunnasta, vaikka en edes kysynyt mitään.

" Ne on ruotsalaistaloja niin kuin epäilit "

Jatkoi tuo ikkunasta ulos tuijottava ja itseään lääkäritki kutsuva ilmestys.

Mistä helvetistä hän voi tietää mitä olen ajatellut, olenko miettinyt ääneen vai mistä tuo valkotakkinen tietää ajatukseni?

" Kuka sä olet ja mistä tiedät minun niitä ruotsalaistaloiksi epäilleen? "

" Anteeksi. Olen täysin unohtanut esitellä itseni. Olen tohtori Korhonen. Huomasin sinun katselevan ikkunasta ennen aamiasta ja arvelin sinun tunnistavan nuo ikkunasta näkyvät talot "

Korhonen? Jotenkin tuttu nimi Korhonen? Yhtäkkiä muistin että olen nähnyt tuon nimen lehdessä, mutta se oli huonekalualan yrityksen nimi. Ehkä tuo toimii muistisääntönä jos meinaan unohtaa tuon valkotakkisen nimen.

" Mitä ne lääkkeet olivat joita minulle oli määrätty? "

Ajattelin kysyä tuolta lääkäriltä, joka edelleen tuijotti ikkunasta ulos kädet puuskassa ja vähän huojuen eteen ja taaksepäin.

" Seroquel ja Ataraxia, yrittävät saada sinut rauhoittumaan ja toimimaan niiden tahdon mukaan "

En ollut koskaan kuullutkaan moisista lääkkeistä, mutta tunnen niiden vaikutuksen kehossani ja ennen kaikkea päässäni.

" Mitä lääkkeitä ne...... "

Lauseeni jää kesken kun täysin huomaamatta joku on päässyt ovelleni ja kuulen kuinka tuo raskas avainnippu kilahtetee ovea vasten samalla kun lukko napsahtaa auki. Heittäydyn äkkiä sankyyn makuuasentoon ja ummistan silmäni esittääkseni nukkuvaa, aivain kuin minua varoittava lääkäri Korhonen oli kehoittanut.

" Herätys! "

Kuulen miesäänen puolittain huutavan ja avaan silmiäni yrittäen esittää juuri hereille sähkähtänyttä.

" Olisi aika lähteä päiväsaliin, hoitaja saattaa sinut sinne. Vaihda toiset vaatteet päällesi, meillä ei ole tapana kulkea täällä omissa housuissa. "

Ennen kuin hoitaja saa edes lausettaan loppuun, heittää hän siistin pinkan vaatteita viereeni sängylle. Mitä helvettiä mua noin komentaa, voisivat olla edes vähän ystävällisempiä ajattelen samalla kun ryhdyn vaihtamaan vaatteita jotka muistuttavat erehdyttävästi armeijan lenkkiasua, tumman siniset paksusta kankaasta tehdyt yhden koon collegehousut ja saman värinen pitkähihainen paita ja valkoiset putkimalliset sukat. Sentään omat alushousut sain pitää .

" Tässä sinun tossut, toivottavasti nämä mahtuu, mitään muuta kokoa ei ole jäljellä "

Vaatteet vaihdettuani aloin sovittaa noita hoitajan tuomia sandeeleja jotka ovat ainakin kaksi numeroa liian pienet ja kantapäät jäävät lähes kokonaan kenkien ulkopuolelle. Kokeilen kävellä vähän, mutta jokainen askel sattuu. Ennen kuin edes ehdin sanomaan mitään niin hoitaja komentaa ottamaan kengät pois jalasta.

" Ei sinun kävelyä kukaan viitsi katsoa, saat lähteä sukkasilteen "

Samalla hoitaja tönäisee minua selkään, kuin merkiksi lähtemisestä. Käännän katseeni ovelle jossa toinen hoitajista odotteli. Kävelin hitain liikkein kohti käytävää samalla kun takanani oleva hoitaja yritti lisätä vauhtiani jatkamalla aloittamaansa tönimistä.

Jatkuu....