Elämään opettelua

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Kadonneen moraalin metsästys

Muistamattoman muistio.




Monet vakuutusalan ja työeläkealan johtavissa asemissa olevat lakimiehet ja ylilääkärit ovat kilpaa huutaneet mediassa ja eduskunnassa, kuinka väärin heitä ymmärretään sekä heidän ammattitaitoa ja moraalia epäillään. 

Luulen että kyseinen maine on ihan itse ansaittu ja pikainen vilkaisu ystävämme guuggelin kautta kertoo, että kyseisiä ammattikuntia on arvosteltu jo pitkälti yli kaksikymmentä vuotta, jotenkin tästä voivottelusta tulee mieleen vanha Kupittaan parantolan WC runoilijan sanonta. Jos joka aamu kusee toisen aamumurohin, niin jokin päivä vääjäämättä se sama lautanen löytyy omasta aamiaspöydästä.

Sinänsä tuo vakuutusalan ja työeläkealan mediassa esiin tuoma uhriutuminen kertoo siitä kriisistä jota kyseisissä instanseissa tällä hetkellä koetaan, eikä KKO:n tekemä lakialoite varmasti tätä vallitsevaa ilmapiiriä yhtään keventänyt.

Mitä tulee KKO:n lakialoitteeseen, niin kävin kuluvan viikon keskiviikkona eduskunnassa tapaamassa muutamaa kansanedustajaa kahden hyvän ystäväni kanssa, alunperin käynnin tarkoituksena oli selvittää Pertti Latvalan tekemän kansalaisaloitteen 2837 tämän hetkistä tilaa ja keskustella kansanedustajien kanssa, miten kansalaisaloitteen käsittely on edennyt sosiaali-ja terveysvaliokunnassa. Sovittuun ohjelmaan tuli kuitenkin mielenkiintoinen käänne, kun KKO uutisoi lakialoitteesta ja lisäkierroksia uutisointiin toi Hjallis Harkimon blogikirjoitus sekä Jari Ronkaisen hyvä kirjoitus tästä KKO:n lakialoitteesta.

Myös oikeusministeri Antti Häkkänen oli julkaissut erittäin hyvän ja rohkaisevan kirjoituksen KKO:n lakialoitteesta juuri ennen meidän sovittua tapaamista eduskunnassa, joten tilanne oli todella herkullinen ja alkuperäinen keskustelunaihe sai ihan oikeutetusti kaverikseen tämän KKO:n harvinaisen ulostulon. 

Mitä tulee tuohon tapaamiseen, niin edustaja Jari Ronkainen avasi tätä muuttunutta tilannetta ja kertoi miten asia tulee mahdollisesti etenemään.

Vaihtoehto 1

Koska sosiaali-ja terveysvaliokunnassa ( jäljempänä STV ) on jo entuudestaan kolme lakialoitetta vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamisesta ( Lauslahden, Ronkaisen ja Latvalan kansalaisaloite 2837 ) niin tilanne muuttuu siten, että mikäli Antti Häkkänen lähettää KKO:n lakialoitteen suoraan edellä mainittuun valiokuntaan ilman lähetekeskustelua, tullaan nämä kaikki edellä olevat lakialoitteet käsittelemään todennäköisesti yhtenä kokonaisuutena.

Toki tässä kohtaa pitää ottaa sellainen asia huomioon, että STV voi niin sanotusti tiputtaa lakialoitteita pois kokonaispaketista ja jäljelle jääneet lakialoitteet lähetetään suureen saliin äänestykseen, mikäli lakialoite saa yli 50% kannatuksen niin vasta silloin laki tulee voimaan mahdollisesti aikaisintaan vuonna 2019.

Vaihtoehto 2

Oikeusministeri Antti Häkkänen tuo KKO;n lakialoitteen suureen saliin lähetekeskusteluun ja kansanedustajilla on mahdollisuus ehdottaa lisäyksiä tai mahdollisia muutosehdotuksia tuohon lakialoitteeseen, lopuksi tehdään päätös lähetetäänkö lakialoitetta STV;n ehdotettujen muutosten kanssa.

Mikäli asia etenisi tämän vaihtoehdon mukaan niin joka tapauksessa STV:lla olisi edelleen mahdollisuus tiputtaa siellä jo entuudestaan olevia vakuutuslääkärijärjestelmään liittyviä lakialoitteita pois, mutta tämä vaihtoehto mahdollistaisi joka tapauksessa KKO;n lakialoitteen viilaamisen.

Tämä vaihtoehto 2 on omasta mielestäni se parempi, koska käytyjen keskustelujen ja Antti Häkkäsen artikkelin perusteella on selvästi huomattavissa tarvetta täydentää KKO;n lakialoitetta siten että se tulisi jatkossa koskemaan kaikkia lakisääteisiä vakuutuksia.

Yhtä kaikki, olen luvannut mennä Pertti Latvalan kanssa STV;n kuultavaksi kun tätä koko konaisuutta aletaan käsittelemään, silloin ollaan taas paljon viisaampia.

Tämä kaikki on siis jos ja kun tai ehkä mahdollisesti kenties ja nyt ennen kaikkea täytyy muistaa myös se mahdollisuus, että jos tätä asiaa ei jostain syystä " ehditä " käsitellä tällä vaalikaudella niin koko vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamista koskeva asia mitätöityy, siis tarkoitan koko asialla Ronkaisen, Lauslahden, Latvalan ja KKO;n lakialoitteita.

Tätä meistä kukaan ei varmasti toivo ja nyt on meidän kaikkien edun mukaista että jokainen pitää asiaa esillä omien voimavarojen puitteissa.


Eturistiriidan repeämä.



Mikälä muutos nyt oikeasti tapahtuu ja KKO sekä mahdollisesti myös muut oikeusasteet alkavat saamaan puolueettomia asiantuntija lausuntoja, niin mikä on se taho joka niitä alkaa antamaan.

Itse vastustan Valviraa, koska koen ettei kyseinen instanssi selviä siitä lausuntojen antamisesta ja rehellisesti täytyy sanoa etten pidä kyseistä virastoa edes oikeana paikkana antamaan lääketieteellisiä lausuntoja.

Mikä olisi sitten se oikea paikka, joka tulevaisuudessa alkaisi antamaan puolueettomia lääketieteellisiä lausuntoja? Omasta mielestäni tähän tehtävään pitäisi valjastaa yliopistolliset sairaalat sekä ne pätevöityneet lääkärit jotka toimivat kunnallisella perusterveydenhuollon puolella.

Tässä lausunto asiassa täytyy kuitenkin olla äärettömän tarkka linjaus ja miettiä mikä on se tapa jolla lausunnon antaja todistaa puolueettomuutensa, ettei koko asia vesittyisi luottamuspulaan. Yksi konsti olisi luoda kokonaan uudet pelisäännöt, koska tämän hetkinen tila on loppujen lopuksi kestämätön ja vääjäämättä heikentää myös puolueettomien ja työnsä tunnollisesti tekevien lääkärien uskottavuutta.

Yritin läytää netistä joitan ohjeistuksia tai artikkeleja joista voisi olla hyötyä, kun lausuntojen antamisen puolueettomuutta aletaan miettimään, mutta jostain syystä tuo tehtävä osottautui äärettömän vaikeaksi sekavan ohjeistuksen johdosta. Toivon totisesti että tämän sekava ohjeistus ei johda siihen, että ministeriö asettaa asian ympärille toimikunnan joka miettii asiaa useita vuosia ja lopputulos on vain lässähtänyt pannukakku.

Mutta tässä muutama selkeä ohjeistus joita jouduin vähän modifioimaan tähän kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivaksi.


  1. Julkisessa toimessa / virassa toimivan lääkärin tulee pyrkiä yhteisen edun toteutumiseen puolueettomuusperiaatteen hengessä, eikä missään tilanteessa tavoitella taloudellista etua tai muuta palkkiota itselleen eikä läheiselleen. 
  2. Puolueettomia lausuntoja antavan lääkärin tulee olla täysin riippumaton taloudellisista tai muista velvotteista. Lausuntoja antavan lääkärin tulee todistaa riippumattomuutensa taloudellisista eduista ja muista sidonnaisuuksista jotka voivat vaikuttaa hänen antaman lausunnon sisältöön.
  3. Lausuntoja antavan lääkärin tulee perustaa tutkimuksensa tosiseikkoihin ja asioihin, sekä käyttää työssään monikansalliseen tutkimusnäyttöön perustuvaa ajantasaista tietoa.
  4. Julkisessa toimessa / virassa olevan lääkärin tulee osoittaa johtajuutta ja tunnistaa eturistiriidat sekä ratkaista ne yhteisen edun mukaisesti.


Mikä on sitten tuo eturistiriita?

Eturistiriita on olosuhteista syntyvä riski sille, että asiantuntijan, tässä tapauksessa lausuntoja antavan lääkärin ensisijaiseen toimenkuvaan tehdä puolueettomia lausuntoja vaikuttaa toissijainen tavoite tai oman edun tavoittelu.

On kiistaton totuus, että tietyt tahot tavoittelevat taloudellista hyötyä juuri järjestelmällisesti rakennetulla eturistiriidoilla. Esimerkiksi muutoksenhakulautakunnat ovat lähes täysin suoraan tai epäsuoraan sidoksissa vakuutus ja työeläkeyhtiöihin. Tällä tahallisesti järjestetyllä eturistiriidalla varmistetaan maksimaalinen rahallinen hyöty niin vakuutus ja työeläkeyhtiöiden johtajistolle kuin myös päätöksen tekeville vakuutuslääkäreille ja muutoksenhakulautakuntien jäsenille.

Jos mietitään miten tämä järjestelmällinen eturistiriita sitten synnytetään, niin kaava on lähes aina sama.

Ensin valitaan lääkäri joka toimii potilastyössä ja tekee diagnooseja, mutta samalla hän istuu myös esim muutuksenhakulautakunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäri osallistuu kahdesta suunnasta päätöksentekoon. Juuri tämä järjestely takaa vakuutus ja työeläyhtiölle sen haluaman lopputuloksen ja taloudellisen hyödyn.

Tämä toinen toimintamalli on lähes aina sama. On lääkäri joka tutkii vakuutus / työeläkeyhtiön lähetteellä tulleen henkilön ja on lääkäri joka on suorassa yhteydessä joko työnantajan kautta tai yhteisten lääketieteellisten julkaisujen kautta tukivaan lääkäriin. Toinen näistä lääkäreistä kuitenkin osallistuu suoraan tai välillisesti vakuutus / työeläkeyhtiön korvauskäsittelyyn. Näin syntyy tuo riski tehdä puolueettomia lausuntoja josta edellä mainitsin.

Joten nyt on äärettämän tärkeää luoda selvät pelisäännöt näille puolueettomille lausunnoille joista KKO:n lakialoite oli huolissaan.









lauantai 15. syyskuuta 2018

Business is business

Sopimuslääkärien aivovammaton business.



Helsingin Sanomat uutisoi KKO:n lakialoitteesta kuten useat muutkin lehdet, mutta poikkeuksena muiden lehtien asiallisiin artikkeleihin Helsingin Sanomat veti tähän mukaan keväällä julkistamansa Paavo Teittisen kirjoittaman aivopierun aivovammoista.

My name is Teittinen, Paavo Teittinen. Näillä sanoilla voisi alkaa tämä Helsingin Sanomien ja vakuutusyhtiöiden Brittikomediaakin surkeampi esitys. Tämän kuvitteelisen esityksen ensiaskeleet kirjoitettiin maaliskuussa 2018 ja kirjoittajana toimi vakuutusyhtiöiden sähköjänis Paavo Teittinen.

Jutussa käsiteltiin hyvin musta-valkoisesti ja yksipuolisesti aivo-ja niskavammoja sekä sitä kuinka "pieni joukko lääkäreitä" niitä tehtailee ja kauhisteltiin kuinka kalliiksi tämä tulee vakuutusyhtiöille.

Jutun keskiössä esiintyi "Milla" joka kertoi kuinka hänelle Helena Huhmarin välityksellä yritettiin tarjota niskan jäykistysleikkausta "Tiskinalta" ja leikkaus olisi pitänyt suorittaa salaa KYS:ssa.

Tässä kohtaa varmasti jokainen tajuaa, ettei kyseinen väite voi pitää paikkaansa. Miten leikkaus voidaan suorittaa salaa? Hoitaako leikkaava lääkäri anestesian? Hakeeko hän leikkaustarvikkeet välinevarastosta salaa? Tarkkaileeko hän leikattavan elintoimintoja monitoreista ja lääkitsee sekä säätelee hapetusta jotta saturaatio pysyy raja-arvoissa? Aika sankari pitää olla jos kaiken pitää yksin hoitaa.

Tämä kyseinen "salaa leikkaaminen" uutisoitiin myös Savon-Sanomissa joka sittemmin sai JSN:n langettavan päätöksen virheellisestä uutisoinnista, mutta niin paljon munaa ei JSN:lla ei ollut että olisi HS:lle uskaltanut antaa langettavaa päätöstä.

Mutta, palataan tähän "Millaan". Hän oli kuitenkin koko tekaistun artikkeliin keskiössä, jonka ainoa tarkoitus oli mustamaalata tietyt Suomen huippu aivo- ja niskavamma asintuntijat. Mustamaalaamisen taustalla oli myös tietty ryhmitys lääkäreitä jotka olivat jo aikaisemmin tehtailleet valituksia Valviraan Helena Huhmarista, tarkemmin kerrottuna 3 valitusta joista jo kaksi oli rauennut näytön puutteen johdosta, mutta tästä ei tietenkään Paavo Teittinen "muistanut" kirjoittaa. Yksi keksitty valitus on vielä käsittelyssä, mutta sekin tullaan hyvin todennäköisesti hylkäämään. Totuus on kuitenkin se että vahinko on jo aiheutettu eikä Valviran hylkäävät päätökset siihen enään mitenkään auta ja se lienee oikea tarkoitusperä koko artikkelissa.

Tähän valitustehtailijoihin kuului seuraavat lääkärit: Johanna Rellman, Jari Honkaniemi, Lauri Herrala, Juha Huhtakangas ja Ilkka Pieninkeroinen.

Eli juuri se lääkäri porukka joka yhdessä julkaisee omia aivovammatutkimuksia ja pitävät niitä ainoana totuutena. Todettakkoot myös että Johanna Rellman toimi Käypä-hoito suositus työryhmässä jonka tarkoituksena oli muuttaa aivovamma Käypä-hoito suositukset vakuutusyhtiön haluamiksi ja siinä he myös onnistuivat.

Jo luonnoskierroksella tämä uusi Käypä-hoito suositus sai murskaavan vastaanoton ja sen todettiin ottavan pitkän harppauksen aivovammojen tutkimuksessa ja todentamisessa. Valitettavasti tuo harppaus oli kuitenkin useita vuosia, jopa vuosi kymmeniä taakse päin.

Näistä lausuntokierroksen murskaavista kommentoinneista huolimatta uusi vakuutusyhtiöiden ostama suositus ajettiin väkisin läpi. Nyt tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi Käypä.hoito suositus toteaa muummoassa seuraavaa: Mikäli TT tai MRI kuvantamisessa ei näy verenvuotoa niin kyseessä ei voi olla kuin lievä aivovamma.

Lukuisat kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikeaan diffuusi aksonivaurioon (DAI) ei välttämättä liity verenvuotoa ollenkaan, peräti yli 90% vaikeissa (DAI) vammoissa ei todettu minkään laista verenvuotoa, edes pistemäiset mikroverenpurkautumat eivät tutkitusti liity (DAI) vaurioon, koska itse aksonissa ei ole verisuonia.

Toinen mikä uudessa Käypä-hoito suosituksessa poistaa aivovammat vakuutusyhtiöiden korvauslistalta on se että aivovamma diagnoosi tehdään jo ensitietojen perusteella. Kaikki ymmärtävät sen, että aivovamma diagnostiikka perustuu pitkään ja moniammatilliseen tutkimukseen, mutta koska vakuutusyhtiöt olivat tätä vastaan, niin päätti Käypä-hoito työryhmä muuttaa sen heitä miellyttäväksi.

Samainen Johanna Rellman oli Helsingin Sanomien mukaan havahtunut siihen, että osa Tays:n tekemistä aivovamma diagnooseista korotettiin Validian kuntoutusjaksolla, tämä ei tietenkään sopinut vakuutusyhtiöille eikä Tays:lle joka toimii tänä päivänäkin vakuutusyhtiöiden alidiagnosointi keitaana.

Helsingin Sanomien silloinen uutisointi oli muutenkin täynnä mitä omituisempia väittämiä, mutta kaiken kruunasi Validian sisäinen tutkimus jonka alkuunpanijana toimi Kristiina Silver.

Kristiina Silver päätti teettää "puolueettoman" tutkimuksen esille tulleista vääristä aivovamma diagnooseista professori Jukka Peltolalla. En tiedä mitä näiden ihmisten päässä liikkuu, eikö kyseiset lääkärit ja muut tähän vyyhtiin liittyvät ihmiset ymmärrä, että ei aivovamma ihmisistä tyhmiä tee. Kyllä me osataan laskea edelleen yksi+yksi on yhtä kuin mulle sulle.

Jukka Peltola on Tays:n palkkalistoilla ja tekee tiivistä yhteistyötä niin Johanna Rellmannin kuin Jari Honkaniemenkin kanssa, kaiken lisäksi Jukka Peltola on yhdessä Jari Honkaniemen kanssa Neurokeskuksen hallituksessa ja ovat siviilissäkin hyviä ystäviä.

Jukka Peltola julkaisee myös näiden viiden muun lääkärin kanssa yhdessä niin sanottuja lääketieteellisiä artikkeleita aivovammasta pääasiassa lääkärilehteen. Toki tämän pienen piirin julkaisuja saataa löytyä myös joistan maakuntalehdistä kuten Helsingin Sanomista.

Helsingin Sanomat kertoi Jukka Peltolan tutkineen kaikkiaan 117 Validiassa kuntoutuksessa käyneiden papereita ja oli tullut siihen tulokseen, että kaikkiaan 36 kuntoutujan diagnoosia oli korotettu Validiassa.

Ei toki Jukka Peltolalle tai muille näistä viidelle lääkäristä tullut mieleen, että kun aivovaman saanutta ihmistä kuormitetaan niin silloin oirekuvasta saadaan paljon tarkempi kuvaus. Tämä toki sotii täysin sitä Tays:in pikadiagnostiikkaa vastaan ja ymmärrän että ärsyttäähän se jo joku tekee työnsä tunnollisemmin.

Mainittakoot vielä, että useat kymmenet Validiassa kuntoutuksessa olleet vammautuneet ovat pyytäneet potilaspapereitaan nähtäväksi, mutta Validia vastasi näihin pyyntöihin hyvin ylimalkaisesti ja tietojaan pyytäneet saivat vain epämääräisiä lokitietoja. Mutta näistä lokitiedoistakaan ei selvinnyt että heidän tietojaan olisi luovutettu Jukka Peltolalle.

Tämä antaa vääjäämättä sellaisen kuvan, että Jukka Peltola ja artikkelissa olleet viisi muuta lääkäriä ovat olleet itse Validiassa penkomassa kuntoutujien papereita ja yrittäneet välttää jättämästä jälkiä potilastietoihin. Koska totuus on se että aina kun lääkäri tutkii potilaan papereita niin tästä jää sähköinen jälki ja tämän nämä lääkärit halusivat välttää.

Mainittakoot vielä, että Paavo Teittinen on usein ollut kirjoittamassa artikkeleja ilman että olisi tarkistanut asian taustoja ja näin saanut korvaamatonta tuhoa aikaiseksi. Muutama kuukausi sitten Paavo Teittinen tuhosi täysin Brother Christmas:in hyväntekeväisyys toiminnan. Toinen Paavo Teittisen tuhoama vähävaraisia auttava taho läytyy tästä linkistä. Sopii varmasti kysyä mikä on toimittajan vastuu?

Mutta tällähän ei ole mitään tekemistä varsinaisen KKO:n lakialoitteen kanssa vaikka Helsingin Sanomat niin haluaa väittää, joten palataan siihen. Kirjoitin eilen esimerkiksi Vakuutusoikeuden varsinaisten ja vara lääkärijäsenten sidonnaisuuksista ja siitä kuinka se saastuttaa koko Vakuutusoikeuden vieden loputkin vammautuneen tai sairastuneen oikeusturvan tunteesta.

Se mikä minulle tuli yllätyksenä, oli sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvos Timo Keistinen ulostulo KKO:n lakiesityksen tiimoilta.

Tässä muutama lainaus Timo Keistisen kommenteista:

"Tästä on keskusteltu hyvin pitkään. Tämä ei koske vain korkeimpaa oikeutta vaan myös alempia oikeusasteita."

"Kyllä tämän täytyy olla osa julkista palvelua. Nyt joudumme varmasti valmistelemaan lainsäädäntöä tähän asiaan."

"Yksi mahdollisuus on se, että yliopistosairaalat jatkavat. Mutta samalla täytyisi lisätä rahoitusta uuden henkilökunnan palkkaamiseen. Myös lausunnon antamisesta annettavan palkkion tulisi olla merkittävästi korkeampi kuin tällä hetkellä."

Nämä lainaukset antavat kyllä toivoa, että asialle tehdään jotain ja ehdottaisin nyt kun muutosta ollaan selvästi tekemässä, niin tehdään samalla seuraavat muutokset.


  1. Puolueettomien asiantuntija lääkäreiden lausuntojen saanti asetetaan koskemaan myös vakuutusyhtiötä, eli kun vakuutusyhtiö lähettää potilaan jatkotutkimuksiin vakuutusyhtiön omaan kantaan liittyen, tulisi vammautunut tai sairastunut lähettää puolueettomalle laissa määrätylle asiantuntija lääkärille. Tämä käytäntö poistaisi ainakin osittain sen suuren epäluottamuksen jonka kansalaiset tällä hetkellä kokevat vakuutusyhtiöitä ja vakuutuslääkäreitä kohtaan.
  2. Muutoksenhakulautakunnat muutetaan muutoksenhakuelimiksi joka voi tarvittaessa pyytää puolueetonta asiantuntija lääkärin lausuntoa laissa määritetyltä taholta. Muutoksenhakuelimen jäsenien tulee todistaa puolueettomuus sidonnaisuustodistuksella.
  3. Vakuutusoikeus tulee lakkauttaa. Vammautunut tai sairastunut voisi viedä vakuutusriita-asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi muutoksenhakuelimen päätöksen jälkeen.
  4. Kaikkien lääketieteelisiä lausuntoja antavien tahojen tulee noudattaa terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain muotovaatimuksia.
  5. Muutokset pitää asettaa koskemaan kaikkia lakisääteisiä ja vapaaehtoisia vakuutuksia

Näillä ehdotetuilla muutoksilla olisi toki vaikutuksia myös työeläkeyhtiöihin ja sitä kautta työkyvyttömyyspäätöksiin. Koska vakuutus ja työeläkeyhtiöt toimivat samalla kaavalla, tulisi ehdotetut muutokset myös koskea työeläkeyhtiöitä.


Lopuksi. Olen saanut palautetta, että ajan vain omaa asiaani ja tuijotan omaa napaani vaikka tarkoitukseni on ollut kertoa suurelle yleisölle meidän kaikkien vammautuneiden ja sairastuneiden kokemista epäkohdista ja tuoda sitä meidän arkea muiden tietoisuuteen.

Olen äärettömän pahoillani jos olen antanut sellaisen kuvan. Tarkoitukseni on aidosti vilpitön.

En tee tätä rahasta vaan toiveesta ja pyrkimyksestä muuttaa asioita. Suurin palkkio minkä tästä voin saada on se päivä, kun me kaikki olemme tasa-arvoisia.

Nico Ojala.







perjantai 14. syyskuuta 2018

Tahallista välinpitämättömyyttä.

Tiedetty totuus sai uskottavan kertojan.




Olen todella onnellinen, tai ainakin niin onnellinen mitä tämä aivovammani antaa minun olla. Kuten moni muukin minun itseni lisäksi hieraisi varmasti silmiään useampaan kertaan nähdessään KKO:n ulostulon tuosta pitkään tiedetystä ongelmasta.

Korkein oikeus otti todella voimakkaasti kantaa Vakuutusoikeuden systemaattisiin ja tahallisiin vammautuneiden ja sairastuneiden oikeusturvan rikkomisiin.

Mistä nämä oikeusturvan rikkomukset sitten johtuvat ja mitä ne ovat?

Olen useasti kertonut Vakuutusoikeuden varsinaisten lääkärijäsenten ja vara lääkärijäsenten suorista ja epäsuorista sidonnaisuuksista vakuutusyhtiöihin. Kaikki oikeusoppineet tietävät, että jo yhdenkin lääkärijäsenen sidonnaisuus tekee hänet jääviksi, mutta kun Vakuutusoikeuden viidestätoista varsinaisesta ja vara lääkärijäsenestä liki 70 prosentilla on sidonnaisuuksia vakuutusyhtiöihin tai vakuutusyhtiön osittain omistamaan terveydenhuoltoyritykseen, niin on varmasti täysin perusteltua todeta Vakuutusoikeuden olevan täysin puolueellinen ja riippuvainen vakuutusyhtiöiden suuntaan.

Tästä puolueellisuudesta kertoo myös ne karut Vakuutusoikeuden päätökset, jotka lähes poikkeuksetta ratkaistaan Vakuutusyhtiön hyväksi.

Olen saanut useita yhteydenottoja niin vammautuneilta ja sairastuneilta kuin myös muistakin lähteistä, jossa toistuu tuo sama huoli. Huoli siitä, että Vakuutusoikeus ei  ole lukenut muutosta hakeneen vammautuneen tai sairastuneen toimittamia asiantuntijalääkärin lausuntoja, tai jos on lukenut niin huomio on kiinnittynyt johonkin muuhun seikkaan kuin itse muutoksenhaun syyhyn. Toinen usein toistuva huoli koskee vammautuneen tai sairastuneen asianajajan tekemiä lausuntoja joita Vakuutusoikeus ei ole ottanut huomioon päätöstä tehdessään, räikeimmissä tapauksissa Vakuutusoikeus on perustellut lukemattomuuttaan sillä, että lausunnot ovat olleet liian pitkiä.

Tämän kaltainen toiminta niin sanotussa puolueettomassa oikeuselimessä on omiaan tuhoamaan kansalaisten oikeustajun ja tähän on siis nyt myös KKO voimakkaasti puuttunut.

Suora lainaus artikkelista.

" KKO:n aloite johtuu siitä, että oikeus- ja siten Vakuutusoikeuden ratkaisun muutosta hakeva kansalainen ei tällä hetkellä välttämättä saa pyytämiään lausuntoja. KKO:n mukaan tällä hetkellä ei yksinkertaisesti ole käytettävissä tahoa joka olisi velvollinen antamaan Vakuutusoikeudellisissa asioissa lääketieteellisen lausunnon "

Lainaus loppuu.

Eli, vammautunut tai sairastunut jonka vahingonkorvausasiat vakuutusyhtiö ja muutoksenhakulautakunta on hylännyt ei saa terveyskeskuksesta tai yliopistollisesta sairaalasta tarvittavaa lääkärinlausuntoa Vakuutusoikeuteen todisteeksi vammastaan tai sairaudestaan, koska valtio ja tarkemmin sosiaali-ja terveysministeriö ei ole halunnut säätää tätä lakiin.

Laki mahdollistaisi vammautuneen tai sairastuneen saamaan puolueettoman asiantuntijalausunnon terveyskeskus maksun hinnalla asiansa käsittelyä varten Vakuutusoikeuteen.

Tällä hetkellä ainoastaan ne joilla on rahaa maksaa lausunnoista useita satoja jopa tuhansia euroja saavat mahdollisesti oikeutta.

Tämä Vakuutusoikeuden ja sosiaali-ja terveysministeriön luoma tyhjiö sotii täysin perustuslain 6§ vastaan, jossa todetaan, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä kansalaisen oikeus ei nyt toteudu ja näin ollen Pirkko Mattilan johtama sosiaali-ja terveysministeriö rikkoo perustuslain yhtä tärkeintä yhdenvertaisuus pykälää ja Pääministeri Juha Sipilän on viipymättä puututtava tähän epäkohtaan.

KKO toteaa lakialoitteessaan, että tällä hetkellä yksikään sairaanhoitopiiri ei ole velvollinen tekemään asiantuntijalausuntoja ja esimerkiksi KKO pyysi keväällä 2017 HUS:lta vakuutuslääketieteellistä lausuntoa. HUS ilmoitti, ettei se ollut pyynnöistään huolimatta löytänyt vapaaehtoista lausunnonantajaa.

Tämä johtuu pääosin siitä, että Suomen eri lääketieteellisten alojen huippuosaajat kokevat, että heidän asiantuntijalausunnot ja siihen käytetty työaika menee täysin hukkaan, koska Vakuutusoikeus ei ota huomioon näitä lausuntoja päätöstä tehdessään.

Kuten edellä kerroin, niin ne joilla ei ole rahaa itse maksaa asiantuntijalausuntoa ovat eriarvoisessa asemassa niihin nähden jotka pystyvät lausunnot itse maksamaan, tästä myös KKO on huolensa esittänyt sosiaali-ja terveysministeriöön.

Suora lainaus.

" Muutoksenhakijat Vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat usein vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse hankkia ja kustantaa lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota Vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen Korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikentyy merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta Korkeimmasta oikeudesta, joissa siihen olisi perusteita. "

Lainaus loppuu.

KKO:n tekemä lakialoite vaatii, että Valvira tulisi jatkossa tehdä puolueettomia asiantuntijalausuntoja vammautuneille ja sairastuneille, jotta tasavertainen oikeuskäytäntö toteutuisi.

Tämä lakialoite on suora isku vasten Vakuutusoikeuden kasvoja, mikäli laki saadaan voimaan ensi tilassa kuten KKO vaatii, niin Vakuutusoikeuden on pakko muuttaa käytäntöjään ja ryhdyttävä puolueettomaksi oikeuslaitokseksi.

Tämä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että kun asiantuntijalausunnot saadaan kaikkien ulottuville niin jo nyt KKO:n tekemät muutokset Vakuutusoikeuden päätöksiin tulevat räjähdysmäisesti kasvamaan ja tämä olisi kestämätön tilanne Vakuutusoikeuden jo valmiiksi huonolle maineelle sekä paljastaisi sen vakuutuslääkärien ja vakuutusyhtiöiden välisen mädännäisyyden.

Olen menossa 26.9 Eduskuntaan tapaamaan Edustaja Ronkaista kansalaisaloitteen tilanteeseen liittyen ja otan tämän kyseisen KKO lakialoite aiheen myös käsittelyyn tapaamisen yhteydessä. Toivon että pääsen tapaamaan myös muita edustajia ja kuulemaan heidän kantaansa tästä tehallisesta epäkohdasta.




perjantai 7. syyskuuta 2018

Himmel sukeltakaa, shaissea sataa.

Monomaniaisten symbioosi.



Ensiksi kiitos teille rakkaat vastapuolen edustajat kuluneesta kesästä, kun saimme puolin ja toisin viettää ja ennen kaikkea nauttia Suomen suven lämmöstä ilman sapelien kalistelua. Nyt syksyn tullen on aika nousta peteroista ja jatkaa siihen mihin kesän kynnyksellä jäätiin.

Tässä pari päivää sitten KELA tiputti aikamoisen pommin osana SOTE:n piilosäästöä kertomalla uudesta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksesta, jossa laadulla pyyhittiin lattiaa ja vain halvin hinta voitti. Tämä johti siihen, että Maskun neurologinen kuntoutuskeskus ja Helsingissä sijaitseva Validia tippuivat Kelan palvelutarjoajan listoilta.

Tällä KELA:n uudella säästöjä tuovalla kilpailutuksella oli suuri merkitys Suomen aivo, niska ja selkäydinvamma osaamisen katoamiseen ja pakostakin tulee mieleen että tähän myös tällä kilpailutuksella pyrittiin. Varsinkin kun asiaa miettii siitä näkökulmasta, kuinka paljon aivo-ja niskavammaosaamista arvosteltiin useiden eri lääkärien ja vakuutusyhtiöiden toimesta, sekä viimeisimpänä Helsingin Sanomien valeuutinen " Väärin diagnosoitu " joka sisälsi täysin valheellista ja yksipuolista näkemystä aivo- ja niskavamma kuntoutuksesta. Todettakoon että kyseinen uutisointi levisi hyvin laajalle eri maakunta lehtien välityksellä ja poiki useita kanteluita julkisen sanan neuvostoon (JSN) joka antoi kyseisestä uutisoinnista myös langettavia päätöksiä.

Langettavat päätökset toki tuli aivan liian myöhään ja näin ollen Suonen aivo- ja niskavamma tutkimuksen huippuosaaminen oli kärsinyt suurta vahinkoa. On varmasti aiheellista kysyä viivyteltiinkö kyseisten langettavien päätöksien antamisessa tarkoituksella vai mistä yämä useiden kuukausien mittainen odottaminen johtui?

Ei ole varmasti sattumaa, että kun tämä KELA:n uusi laadusta viis kilpailutus roikkuu otsikoissa niin myös eri eläkeyhtiöiden ja vakuutuslääkärijärjestelmän edustajat myös nousevat puolustamaan omaa kantaansa, samalla antaen yksipuolisen tukensa sille tosiasialle että Suomen neurologista kuntoutusosaamista ollaan tarkoituksella ajamassa alas. Tämän suuntainen kehitys on pitkään ollut huomattavissa, mutta nyt se näyttää oikeasti realisoituvan vammautuneiden ja sairastuneiden terveyden kustannuksella.


Kevan numeraaliset fiktiot.


Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen on jälleen kerran päättänyt kertoa hienoja lukuja työkyvyttömyyseläkkeestä ja varsinkin sen hyväksymisprosentista. Ropponen toteaa JYTY:n jäsenille suunnatussa lehdessä, että valtaosa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksytään jo heti ensimmäisellä käsittelyllä, Ropposen mukaan vain 22-23% hakemuksista hylätään.

Kun mietitään, että Keva sai vuonna 2017 yhteensä 9711 työkyvyttömyyshakemusta ja jos prosentit pitää paikkaansa, niin tarkoittaa se että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensö 7575 ihmistä. 

Tätä lukua kun verrataan täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksiin, joita Kevan hakemuksista oli 60% eli 3030 ihmistä sai Kevan tilastojen mukaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen. Jotta asia ei olesi näin yksinkertainen niin tilastojen mukaan vain 4.5% työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen johtuu vammautumisesta eli Keva:ssa se tarkoittaa 136 vammautunutta ihmistä.

Tätä lukua kun vertaa vuoden 2017 työtapaturmatilastoon joiden määrä oli yhteensä 127 000 ja jos luku erotellaan niin työmatkalla sattui 104 000 ja työpaikalla 23 000 työtapaturmaa. Joten hyvin pieni määrä tapaturmien joutuneista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Jotenkin tuo Kevan työtapaturmien työkyvyttömyyspäätökset kulkevat rinta rinnan tapaturma-asioiden muutoksenhakalautakunnan muutosprosentin kanssa joka oli 15% vuonna 2017. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa oli vuonna 2017 yhteensä 4730 valitusta vireillä josta vammautuneelle myönteinen muutos tehtiin 709 vakuutusyhtiön päätökseen. 

Tämä 709 kun jaetaan kaikkien 5 työeläkeyhtiöiden kesken niin lukemaksi saadaan yllättävästi lukema 140. Pakostakin tulee mieleen että varsinkin tapaturmien johdosta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tulppana toimii tapaturman käsittelevä vakuutusyhtiö.

Joten Tapio Ropposen kertomat lukemat on hienoa sanahelinää ja tarkoitettu vain lillukan varsiksi, jotta todellisuus jäisi toissijaiseksi. Olisi varmasti asiallista julkistaa tilastoja aihealueittain jotta koko karu totuus työeläkeyhtiöistä tuli kaikkien tietoisuuteen.


Vakuutuskuoro Itkevät lääkärit esittää: Ikivihreät selitykset.


Jotenkin yllättävää että jälleen kerran kun Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen jakelee lillukan varsia, niin samaisen työeläkeyhtiön vakuutuslääkäri Janne Leinonen myös haluaa päästä ääneen ja aiheena tietysty edustamansa vakuutuslääkärijärjestelmä. 

Janne Leinonen ihmettelee MTV3:n nettiuutisissa sitä käsittämätöntä asiaa, miksi vakuutuslääkärit ovat niin vihattuja ja heistä on jopa tehty kansalaisaloite jota allekirjoittanut oli myös itse luovuttamassa. 

Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen haluaa torjua syntynyttä "Mielikuvaa" että vakuutuslääkärit hylkäävät hakemuksia suoralta kädeltä. Voin vakuuttaa sinulle Janne ettei kyseessä ole mielikuva vaan oikeat tapahtumat joka on kyseiseen maineeseen johtanut.

Tilastojen mukaan pelkästään tapaturma, liikennevahinko sekä lakisääteinen työtapaturmavakuutuksen osalta tehdään valituksia yli 10 000 kappaletta vuodessa, tähän kun lisätään vapaaehtoinen tapaturmavakuutus ja vaikka matkavakuutus niin lukema nousee jo yli 15 000 kappaleeseen.

Valituksen käsittelijöinä toimivat useat muutoksenhakulautakunnat tekevät poikkeuksetta vakuutuslääkärin päätöstä myötäilevän päätöksen. Esimerkkinä voidaan käyttää vailla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tekemät päätökset puolsivat peräti 77% vakuutuslääkärin tekemää päätöstä.

Pelkästään Vakuutusoikeuteen (Vako) tehtiin valituksia vuonna 2017 yhteensä 6469 joka jälleen kerran puolsi vakuutuslääkärin ja muutoksenhakulautakunnan päätöstä peräti 90%:sti. 

Se mikä lopullisesti antaa oikean kuvan vakuutuslääkärijärjestelmän ja vakuutusyhtiöiden taloudellisen ja vakuutuslääkärille maksettavan palkkion luoman omanedun ajamisesta on Korkein oikeus, joka muutti Vakuutusoikeuden päätökset lähen poikkeuksetta vakuutetun hyväksi. Myös käräjäoikeudessa käsiteltävät vakuutusriidat päätyvä poikkeuksetta vakuutetun hyväksi.

Näiden tilastojen valossa on jo lähes koomista, että Janne Leinonen jaksaa laulaa tätä samaa virttä eri medioissa.

Mitä tulee Janne Leinosen oikeaan käteen Piritta Poikoseen, niin hänen ehdotuksensa tai paremminkin aivopierunsa siitä että olisi parempi ettei hoitava lääkäri tekisi ollenkaan työkyvyttömyyslausuntoa sotii täysin kansalaisten perusoikeuksia ja oikeustajua vastaan. Piritta Poikonen on kuitenkin ammatiltaan lakimies ja luulisi tietävän, että tuon kaltaiset ehdotukset alkavat kuulostaa siltä että haluat rakentaa Finassiala Ry:stä ja vakuutuslääkäri yhdistyksestä jonkin kaltaista monarkia ja kruunata itsesi despootiksi.

Samaisessa artikkelissa Piritta Poikonen ottaa kantaa voimakkaasti kansalaisaloitetta vastaan ja näin omalla vaikutusvallallaan yrittää estää aloitteen käsittelyä, toisaalta Piritta Poikonen osoittaa lausunnoillaan täydellistä piittaamattomuutta kansalaisaloitteen laatijaa sekä niitä yli 59 000 allekirjoittanutta kohtaan.

Jotenkin tämä kolmikko Ropponen, Leinonen ja Poikonen elävät jossain symbioosissa toisiinsa ja julkaisevat yhteisiä artikkeleita työeläkeyhtiöistä ja siihen sisältyvistä osatyökyvyttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeen kokonaisprosenteista, jotka ei todellisuudessa kerro mitää.

Ehdotankin, että kun teidän muodostama symbioosi seuraavan kerran haluaa julkaista jonkin artikkelin niin kertokaa vaihteeksi vakuutusyhtiöiden kielteisten päätösten prosenteista, vai eikö kyseiset luvut ole tarpeeksi mediaseksikkäitä?




keskiviikko 5. syyskuuta 2018

Sulo Vilén kilpailutti kuntoutukset.

Kaikki inhimillisyys on meille vierasta.



Sieltä otetaan, mistä halvimmalla saadaan. Tämäkö on KELA:n uusi strategia säästää rahaa valtion pohjattomaan kassaan? Vai onko tämä osa sitä isoa ja mahtavaa SOTE;a jonka kerrottiin tuovat säästöjä 3 miljardia ilman että mistään leikataan?

Jotenkin tämä KELA:n uusi pisteytysjärjestelmä vammautuneiden ja sairastuneiden kuntoutuspalvelun hankkimisesta ei vain kerta kaikkiaan mahdu minun päähäni, toki minulla on aivovamma ja varmasti muumitalo on välillä lukittuna ettei ihan kaikki muumit laaksoon pääse, mutta lähtökohtaisesti niin maan hallitus, oppositio, työeläkelaitokset kuin vakuutusyhtiötkin ovat kilvan huutaneet kuinka vammautuneet ja sairastuneet vajaakuntoiset väkisin työttömänä pidettävät ihmiset täytyy saada kuntoutettua takaisin työelämään ja näin tuottamaan yhteiskunnalle lisää verorahoja.

Vielä muutama vuosi sitten KELA:n kustantamissa kuntoutuksissa oli laatu ja hinta kriteerit. Tarjouskilpailutuksen painopisteenä oli siis palvelun hinta sekä se miten laadukasta palvelua hinnalla sai.

Ei ole pitkä aika kun tämä hinta-laatu kilpailutuksen painopisteet oli 50/50, eli puolet ja puolet, Mahtoiko olla vuosi takaperin kun painopisteet muuttuivat 80/20, eli hinta oli jo huomattavasti tärkeämpi kuin se mitä sillä sai.

Tänä vuonna KELA:n tekemät kuntoutustarjouspyynnöt eri kuntoutuslaitoksille ratkaistaan ainoastaan hinnan perusteella. Eli se joka halvimmalla tekee niin saa, kuntoutuksen tavoitteista tai mihin kuntoutus ylipäätään johtaa, niin sillä ei tunnu olevan enään merkitystä.

Tällä muuttuneella yhtälöllä pitäisi vajaakuntoiset kuntoutusta tarvitsevat ihmiset sitten saada kuntoutettua siten että he pystyisivät työllistymään ja toimimaan arjessa.

Maskussa toimiva neurologinen kuntoutuskeskus on yksi Suomen ainoita paikkoja jossa tarjotaan KELA:n kustantamaa kuntoutusta harvinaisiin neurologisiin sairauksiin, kuten ALS:iin, sekä lukemattomiin muihin neurologisiin sairauksiin. Maskussa on myös hyvä aivovamma osaaminen ja olen itsekkin kyseisessä kuntoutuskeskuksessa ollut KELA:n kustantamana.

Maskun neurologinen kuntoutuskeskus on tunnetusti panostanut kuntoutuksen laatuun ja tiloja on uusittu laadun varmistamiseksi, nyt kuitenkin KELA kintaalla viittasi saavutettuihin tuloksiin ja näin Masku menetti KELA:n kustantamat kuntoutukset.

Olen sinänsä onnellinen siitä ettei Masku lähtenyt tinkimään laadustaan tämän uuden KELA:n kilpailutusmallin kanssa, mutta olen samalla äärettömän pahoillani niistä ihmisistä jotka menettävät työpaikkansa vain sen takia että haluavat oikeasti auttaa vammautuneita ja sairastuneita kuntoutumaan ja ovat oikeasti ylpeitä omasta ammattitaidostaan.

Olen myös äärettömän pahoillani siitä että vammautuneet ja sairastuneet menettivät jälleen yhden arvostetun kuntoutuslaitoksen.

Saako sitten halvalla hyvää, vai onko oikeasti niin että KELA:n hankintapäällikkö Halminen sairastaa Sulo Vilén syndroomaa?

Mikäli tämän päivän Turun Sanomia lukee, niin ei voi olla välttyä ajatukselta tuosta syndroomasta.
Halminen esimerkiksi kertoo, että kuntoutuspalvelutarjoajien antamien tarjousten perusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena käytettiin halvinta hintaa.

Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen eilen antamaan kritiikkiin KELA:n hankintapäälikkö Halminen vastaa seuraavasti:

Kilpailutuksessa laatu on otettu huomioon kaikille tarjoajille pakollisena vähimmäisvaatimuksena. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa palvelukuvauksessa on esimerkiksi kuvattu yksityiskohtaisesti palvelun toteuttamiselle ja palvelun tarjoajan henkilöstölle asetettuja vaatimuksia.

Samaan hengenvetoon Halminen kuitenkin toteaa, ettei vertailussa huomioon otettavaa laatua ole pakko tarjoata, mutta pakollisena vähimmäisvaatimuksena tarjoaja sitoutuu siihen tarjousta tehdessä.

Minä en nyt ihan ymmärrä tätä tarjousmenetelmää, eli teet tarjouksen KELA:aan vammautuneiden ja sairastuneiden ihmisten kuntouttamisesta ja lupaat tarjota laadukasta palvelua, mutta ei sinun siihe kuitenkaan tarvitse sitoutua.

Tämäkö on se uusi malli jolla vammautuneet ja sairastuneet ihmiset saadaan takaisin työelämään? Jotenkin tämä nyt haiskahtaa pelkältä säästöltä joka jälleen kerran kohdistuu kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Yksi asia on kuitenkin varmaa, nimittäin se että KELA on tilannut Aalto Yliopistolta selvityksen kuntoutuksen laadusta hintaan nähden ja selvityksen päätelmänä oli ettei hinnannousu johtanut parempaan laatuun.

Olisiko tämän selvityksen seurauksena kannattanut siirtyä takaisin vanhaan 50/50 menetelmään, eikä kokonaan luopua laadusta.

On todella sääli ettei KELA:ssa ole opittu virheistä vaikka maailma on täynnä esimerkkejä tapauksista, kun on haluttu tinkiä hinnasta laadun kustannuksella. Tämä yhtälö on aina johtanut ennemmin tai myöhemmin siihen että yritys ajautuu konkurssiin.

Toki KELA:n kohdalla asiaa mietitään varmaankin niin, ettei heillä ole mitään hävittävää. Jos ja kun tämä hölmöläisten kokeilu ihmisillä ja heidän vammojensa ja sairauksiensa kanssa leikkiminen ajautuu karille niin viulut maksaa joka tapauksessa veronmaksajat toisin kuin yritysmaailmassa.

Vanha sanonta sanoo, että halpaa ja hyvää on vain perunamuussi eikä sitäkään viitsi joka viikko syödä.

Palatkaa takaisin menetelmään jossa kuntoutuksen laatua vielä arvostettiin, älkää leikkikö meidän kustannuksella.

Me emme ole myytävänä.





tiistai 4. syyskuuta 2018

Vain numeroina tilastoissa.

Kultakolikko suussa takaa koulutuksen.




Kreikkalaisilla oli aikoinaan tapana laittaa vainajalle kultakolikko suuhun, jotta tämä pystyisi maksamaan matkansa Haadesille. Tuolle tuonelanvirran lautturille joka souti vanhalla rapistuneella veneellään vainajat manalaan jota kolmipäinen vahtikoira Kerberos vartioi.


Jotenkin tuo Kreikkalainen mytologia pätee vielä tänä päivänäkin. Ne joilla on mistä antaa, myös saavat. Ne joilla ei ole, jäävät numeroiksi tilastoihin. Tästä kertoo myös hetki sitten julkaistu tutkimus koulukiusaamisesta josta kävi ilmi, että varakkaista oloista olevat lapset kokevat huomattavasti vähemmän kiusaamista, kuin vähävarasaisista oloista olevat lapset.

Toinen tutkimus kiusaamisesta joka julkaistiin hiljattain liittyi merkkivaatteisiin ja älypuhelimiin, aivan siis merkkivaatteisiin ja älypuhelimiin. Nämä merkkivaatteita ja kalliita älypuhelimia omistavat lapset syyllistyivät huomattavan usein kiusaamiseen ja kiusaaminen kohdistui pääsääntöisesti niihin lapsiin joilla ei ollut mahdollisuutta hankkia kalliita älypuhelimia saatika merkkivaatteista puhumattakaan.

Jotenkin tämä Suomen koulujärjestelmä on muuttunut siihen, että ne joilla on varaa maksaa lapsilleen tietokoneet ja muut kalliit opintomateriaalit voivat laittaa ja parhaassa tapauksessa vielä valita mihin lukioon lapsensa haluaa, mutta ne joiden vanhemmilla ei ole rahaa edes ruokaan koko kuukaudeksi voivat vain toivoa, että lapsen koulumenestys olisi niin hyvää että hän pääsisi keskiarvon puitteissa opiskelemaan ja vielä sellaiseen lukioon joka kustantaa oppilaille tietokoneet.

Tämä nykyajan eriarvoistaminen alkaa siis jo peruskoulussa ja jatkuu koko ihmisiän. Arvostettu lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on useasti ilmaissut huolensa siitä, että toisen asteen koulutus eriarvoistaa nuoria maksukyvyn mukaan. Tämä johtaa väistämättä siihen tilanteeseen, että yliopistoihin ja korkeakouluihin hakeutuvat opiskelijat ovat lähtökohtaisesti varakkaasta perheestä, toki nyt täytyy muistaa etten en väitä, että vain varakkaat pääsevät jatko-opiskelemaan. Yliopistoissa ja korkeakouluissa on varmasti opiskelijoita jotka ovat  niin sanotusti heikommin tienaavista perheistä. Mutta väitän että varakaiden perheiden lapset pääsevät lähtökohtaisesti helpommin jatko-opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä.

Tätä väittämääni kun peilaa useisiin viime aikoina julkaistuihin tutkimuksiin koulukiusaamisesta, niin voi helposti tulla siihen johtopäätökseen että korkeasti koulutettujen ihmisten parissa on enemmän kiusaamista, kuin pieni tai keskipalkkaisilla aloilla johon riittää jonkin alan ammatillinen perustutkinto, sekin suoritettuna ison opintolainan turvin.

Vakuutusyhtiöiden henkinen väkivalta.


Kuten edellä kerroin tuosta kiusaamisesta ja siitä, että varakkaista oloista olevat lapset ja nuoret kiusaavat tilastollisesti enemmän kuin heikommasta oloista olevat. Tämä tarkoittaa myös sitä että nämä koulukiusaajat jatkavat kiusaamista myös siirryttyään työelämään. Tämä minun väittämä ei ole toki tuulesta temmattu vaan perustuu tutkimustietoon. Tutkimuksen mukaan työpaikkakiusaamista esiintyy eniten kuntasektorilla ja toisiksi eniten valtion viroissa ja yli joka toisessa kiusaamistapauksessa kyseessä oli esimies, eli työtehtävissä joissa vaaditään poikkeuksetta korkea-koulu tai yliopistotason tutkintoa.

Tilastollisesti noin 100 000 ihmistä joutuu päivittäin kokemaan työpaikkakiusaamista ja yli joka toisessa kiusaamistapauksessa kiusaaja oli esimies.

Mitä työpaikka kiusaaminen sitten on? Se voi olla esim:

  • Kielteiseen sävyyn puhumista ja puuttumista merkityksettömiin asioihin
  • Eristää alainen jättämällä hänet informaation ulkopuolelle
  • Jättää ilman työtehtäviä ja kritoi työntekijää saamattomuudesta
  • Antaa keskenään ristiriitaisia ohjeita

Missä kohtaa työpaikkakiusaaminen muuttuu sitten henkiseksi väkivallaksi? Sinänsä rajaa on vaikea vetää, vaikka kyseessä on yksi yleisimmistä väkivallan muodoista, mutta henkisen väkivallan takana on lähes poikkeuksetta narsistisen luonteen omaava henkilö.
Jostain syystä tai tarkoituksenmukaisesti lääkäri joka omaa narsistisen luonteenpiirteen hakeutuu tehtäviin jossa hän pystyy harjoittamaan henkistä väkivaltaa saaden siitä suurta nautintoa ja ennen kaikkea ilman vastuuseen joutumisen pelkoa. Tämän kaltainen tehtävä on esimerkiksi vakuutuslääkäri, muutoksenhakulautakunnan lääkärijäsen ja Vakuutusoikeuden lääkärijäsen. 

Mistä tunnistaa henkisen väkivallan vakuutusalalla ja mitä sillä tavoitellaan?

Henkinen väkivallan tunnistaa: 

  • Nöyryyttävästä kohtelusta ja pakottamisesta todistaa vakuutuslääkärin väitteet vääriksi.
  • Tekaistuista diagnooseista ja loukkaavista syytöksistä.
  • Välinpitämättömästä kohtelusta vammautunutta tai sairastunutta kohtaan.
  • Oikeuksiasi tasa-arvoiseen kohteluun ei kunnioiteta.
  • Tietojen pimittämisestä ja asiakirjojen salaamisesta.
  • Taloudellisen vahingon aiheuttaminen vammautuneelle tai sairastuneele.

Mitä henkisellä väkivallalla tavoitellaan?

  • Ennen kaikkea vahingoittaa vammautuneen tai sairastuneen itsetuntoa ja omanarvontuntoa.
  • Eristää vammautunut tai sairastunut ja näin aiheuttaa tahallista haittaa ihmissuhteisiin.
  • Taloudellista ahdinkoa, ulosottoa ja luottotietojen menetystä.
  • Vammautuneen tai sairastuneen luovuttamista tai itsetuhoa.
  • Vammautuneen tai sairastuneen ajautumista syvään masennukseen.
Vammautunut tai sairastunut joka joutuu vakuutusyhtiön henkisen väkivallan uhriksi, niin hänellä on huomattava riski sairastua myös masennukseen. Tätä vakuutusyhtiöiden, muutoksenhakulautakuntien tai Vakuutusoikeuden aiheuttamaa masennusta voidaan pitää tahallisena ja tavoiteltuna kustannus-siirtona yhteiskunnalle.

Vuoden 2015 suorat ja epäsuorat kustannukset masennuksen hoidosta valtiolle ja Kelalle oli yhteensä noin 877 miljoonaa euroa. Toki tämä luku on kokonaismäärä ja siitä on vaikea erottaa ne jotka ovat sairastuneet masennukseen tastellessaan vakuutusyhtiötä tai muita edellä mainittuja instansseja vastaan. Joka tapauksessa tuo summa on merkittävä.

Mitä tulee kustannuksiin jotka muodostuvat niin sanotusta ilmaisesta oikeusavusta, käytän sanaa niin sanotusti ilmainen, koska kustannukset maksetaan loppujen lopuksi maksetuista veroista. Tilastollisesti keskimääräinen oikeudenkäyntikulu oli vuonna 2016 noin 8000 euroa ja ilmaista oikeusapua käytettiin noin 60 000 kertaa joista noin 17% oli riita-asioita. Nopealla laskutoimituksella kustannukseksi saadaan rapiat 78 miljoonaa euroa.

Tähän kun lasketaan päälle vielä kaikki asiantuntija palkkiot joilla vakuutusyhtiöden henkiseksi väkivallaksi katsottavat väitteet voitaisiin kumota, sekä muut välilliset kustannukset niin loppusumma on useita satoja miljoonia euroja.


Taloudellisista syistä työtön.


Oulun yliopistossa on tehty tutkimus työkyvyttömyydestä ja sen kustannusvaikutuksista valtiontalouteen. Tutkimuksen tuloksena oli, että yhteiskunnalle tulee edullisemmaksi pitää vammautunut tai sairastunut täydellisestä työkyvyttömyydestä huolimatta TE-keskuksen ja Kelan pitkäaikaistyöttömien listoilla.

Kuulostaako hullulta? Ja hullua se onkin, mutta koska vammautuneet ja sairaat ovat vain numeroita tilastoissa niin ei tämäkään sitä väittämää muuksi muuta.

Mikä tekee tästä väkisin työttömönä pitämisenä sitten kannattavaa ja kuka siitä hyötyy?

Työmarkkinatuesta menee veroa 20%, kun taas määräaikaisesta tai pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä veroa menee minimissään muutama prosentti. Kaupungit ja kunnat maksavat pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta puolet 300 päivän jälkeen.

Vuonna 2015 nämä väkisin pitkäaikaistyöttömät työkyvyttömät maksoi yhteiskunnalle yli 400 miljoonaa euroa ja kerrannaisvaikutuksia ei ole laskenut kukaan, mutta voisi hyvin kuvitella että se on toinen 400 miljoonaa euroa lisää. Todella valtava summa ihmisistä joidenka oikea paikka olisi työkyvyttömyyseläkkeellä oleminen, miksi näin ei sitten ole?

Työeläkeyhtiöt ovat voimakkaasti vastustaneet eläkkeelle pääsyä ja lobanneet asiaansa niin arkadianmäellä kuin mediassa, valitettavan usein myös tekaistuilla ja jopa täysin valheellisilla syillä.

Työeläkeyhtiöt eriarvoistavat ja tahallisesti syrjäyttävät ihmisiä jotka ovat työnsä tehneet ja eläkkeensä maksaneet, mutta onnettomien tapahtumien johdosta vammautuneet tai sairastuneet.

Hylkääviä päätöksiä tehtailevat työeläkeyhtiöt perustelevat hylkäyksen mitä omituisimmilla ja mielenkiintoisilla sanakäänteillä. Hoitavien lääkäreiden lausunnot ohitetaan tai luetaan ja tulkitaan tahallisesti väärin.

Yhtenä esimerkkinä selkävammautuneelle oli tehty hylkäävä päätös, koska keuhkokuvissa ei ole mitään poikkeavaa ja hän on täysin kykeneväinen aiempaan ammattiin. Tämä on vain yksi esimerkki ja saman kaltaisia tai tahallaan väärin tehtyjä hylkääviä päätöksiä on kymmeniä tuhansia.

Näillä niin kutsutuilla asianytuntija lääkäreillä ei tunnu olevan edes pienintäkään tietämystä oikeasta työelämästä, mitä minkin alan työtehtäviin kuuluu. Ei rakennusmies istu konttorissa ja rakenna tietokoneella taloa eikä talonmies viheltele pihoja harjatessa.

Nyt olisi oikea aika myös kansanedustajien herätä ruususenunestaan ja lopettaa se työeläkeyhtiöiden lahjojen vastaanottaminen. Ei ilmaisia lounaita vain ole olemassa.

Työministeri Jari Lindströn, pääministeri Juha Sipilä ja valtionvarainministeri Petteri Orpo ovat kilvan huutaneet mediassa, että vajaakuntoiset työeläkeyhtiöiden toimesta pitkäaikaistyöttömäksi pakotetut työnhakijat pitäisi päästää eläkkeelle. Olisi nyt oikea aika lunastaa puheet vai ovatko nämäkin vain vaalipuhetta?

Mitä tulee työministeri Jari Lindström:in aktiivimalliin, niin mitähän mahtaa Jarin mielessä liikkua kun eduskuntakautta on vielä puolivuotta jäljellä. Ajatteletko että voi vi...tu mitä tuli tehtyä vai palaatko vaan häntä koipien välissä takaisin Kuusankoskelle, luulen ettei kovin montaa kaveri snäkäri jonosta löydy. Vielä Jari ehdit korjaamaan tilanteen jos vain tahtoa riittää.




lauantai 1. syyskuuta 2018

Historian lyhyt oppimäärä

Herrat leikkii, kansa kärsii.



Alkuasetelma.


Olen ollut jo pitkään vannoutunut Olli Tenovuon blogin lukija ja yhdessä kirjoituksessaan hän kirjoitti seuraavasti. 

Suora lainaus.

"Otan lopuksi esiin vielä yhden mahdollisen selityksen sille, miksi olemme nykyisenkaltaisessa tilanteessa. Olen välikäsien kautta kuullut aikanaan hyvin korkeassa asemassa olleen henkilön kertoneen, miten 90-luvun alun lamassa valtio oli konkurssin partaalla, jolloin taloudellista potentiaalia omanneet vakuutusyhtiöt tarjoutuivat pelastamaan tilannetta. Vastapalveluksi haluttiin järjestelmä, jossa vakuutusyhtiöt pystyvät käytännössä itse sanelemaan lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät korvattavuusasiat. Tämä olisi varsin luonnollinen selitys sille miten nykyinen järjestelmä on luotu yhtiöille "pomminvarmaksi", kuten erään vakuutuslääkärin lausuma kuului. Jos edellä mainittu on totta, valtiojohdon ja pankkilaitoksen virheiden maksajaksi on jo 25 v ajan laitettu asiaan täysin syyttömät kansalaiset, jotka ovat ns, selkänahastaan maksaneet todella kovaa hintaa, osa oman henkensä kustannuksella" 

Lainaus loppuu.

Tämä lause suorastaan pakotti minut kaivamaan totuutta esiin ja sain törmätä mitä ihmeellisimpiin sopimuksiin ja suoramaisiin painostuksiin esim, oikeustointa kohtaan. 

Tein todella mielenkiintoisen aikamatkan tuonne 90 luvulle ja törmäsin todella törkeisiin koplauksiin ja suoranaisiin valtiorikoksiin josta halutaan vaieta salaamalla asiapaperit, mutta sain kuin sainkin kaivettua tiedot esille ja siitä seuraavaksi.


1. Valtionvaranministeri Iiro Viinasen unohdus.


4.2.1993 valtionvarainministeri Iiro Viinanen sai verohallituksen laskelmat, josta selvisi että pankkien maksamatta jääneet leimaverojen yhteissumma oli liki 10 miljardia markkaa (nyky rahassa 1,5 miljardia euroa)

Tämä leimaverojen maksamattomuus johtui täysin välinpitämättömyydesta ja Iiro Viinanen ymmärsi, että jos tieto tulisi julkisuuteen, olisi seuraukset katastrofaaliset. Niimpä Iiro Viinanen ja valtionvarainministeriön valtiosihteeri Eino Keinänen päättivät, että leimaverot on pakko antaa anteeksi.

Anteeksiannosta laadittiin nopeassa aikataulussa lakiesitys, ilman että leimaverojen maksamatattomuudesta kerrottiin kansanedustajille jotka olivat autuaan tietämättömiä tilanteen todellisesta vakavuudesta.

Hallituksen lakiesityksessä todettiin, että lakiesityksellä ei ollut taloudellisia vaikutuksia ja eduskunta hyväksyi lain juuri ennen kesälomia. 

Näin Iiro Viinanen sai siirrettyä pankkien välinpitämättömyydestä johtuneet verovelat kanslaisten maksettavaksi. Pankit puolestaan lupautuivat perimään rahat asiakkailtaan ja hoitamaan likaisen työn sekä ennen kaikkea pelastaa valtion konkurssilta.

Tätä varten tehtiin SSP-sopimus ja perustettiin Arsenal Oy 22.10.1993 jonka tehtävänä oli pankkien tehtailemien ongelmaluottojen hoito.


2. Salainen SSP-sopimus valtioneuvoston sisäpiirin kanssa.


Suomen säästöpankin (SSP Oy:n) pilkkomissopimus allekirjoitettiin 22.10.1993 Suomen valtion ja neljän ostajapankin kesken. Nuo neljä ostajapankkia olivat SYP, KOP, Osuuspankit ja Postipankki.

Tässä salaisessa sopimuksessa listattiin toimialakohtaiset yritykset jotka tullaan viemään konkurssiin, sekä määriteltiin kaatamisperusteet luottomäärien ja asiakkuuksien perusteella. Pankit saivat täyden vapauden ajaa luotottamansa yritys konkurssiin ja laittaa saatavat samana päivänä perustettuun Arsenal Oy:n

Salaisessa SSP-sopimuksessa mainitaan seuraavat toimialat jotka olisi hyvä poistaa ja joiden katsottiin olevan valtiolle tuottoisia:
  • Kiinteistösijoittaminen
  • Kiinteistösijoittamiseen verrattava liiketoiminta
  • Muu sijoittaminen
  • Rakentaminen
  • Vähittäiskauppa
  • Hotelli-ja ravitsemusala
  • Vapaa-ajantoiminta
SSP-sopimusta oli laatimassa pääministeri Esko Aho, valtionvarainministeri Iiro Viinanen ja kauppa-ja sisäministeri Mauri Pekkarinen.

SSP-sopimus antoi myös syytesuojan ja tähän tehtävään valjastettiin valtakunnansyyttäjät ja laillisuudenvalvojat. Presidentti Mauno Koivistolla oli iso rooli syytesuojan asettamisessa, tästä seuraavaksi.

SSP-sopimuksen turvin pankit ajoivat yli 48 000 yritystä konkurssiin ja samalla yli puoli miljoosaa kansalaista jäi työttömäksi.

Pankit siirsivät perustettuun Arsenal Oy:n kaikkineen liki 80 000 tekaistua ongelmaluottoa. Valtio maksoi ostajapankeille sirretystä ns ongelmalainoista tekaistulle pankkituella 50 miljardia markkaa. Tämä pankkituki tuli täysin kansalaisten maksettavaksi,

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) teki tutkimuksen Arsenal Oy:n toiminnasta, mutta raportti on julistettu salaiseksi silloisen ministerin Suvi Anne Simeksen toimesta.


3. Presidentti Mauno Koivisto puuttui oikeuslaitoksen toimintaan.


Presidentti Mauno Koivisto kutsui 6.5.1992 Presidentinlinnaan tuomioistuimien, yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajia sekä Presidentin kanslian henkilökuntaa, kutsun tarkoituksena oli Presidentti Mauno Koiviston huoli siitä, että tuomioistuimet ottavat ratkaisijan roolin velallisen hyväksi pankkikriisin selvittelyssä.

Paikalla Presidentinlinnassa oli korkeimman oikeuden täysivaltainen kokoonpano sekä korkeimman hallinto-oikeuden hallitusneuvos Pekka Hallberg, Itä-Suomen hovioikeuden Presidentti Esko Kilpeläinen, Vaasan hovioikeuden Presidentti Erkki Rintala, Oulun lääninoikeuden ylituomari Olli Karikoski, Kuopion raastuvanoikeuden pormestari Juha Kettunen ja Rovaniemen tuomiokunnan kihlakunnantuomari Markku Arponen. Kaikkiaan osallistujia oli liki kolmekymmentä.

Asiasta omituisen tekee paitsi oikeuslaitoksen painostaminen, mutta myös se että tapaamiseen ei oltu kutsuttu oikeusministeriön edustajaa, hallituksen ministereitä tai muita poliitikkoja työjärjestyksestä huolimatta.

Tapaamisen jälkeen julkisuuteen tulleet tiedot kertovat Presidentti Mauno Koiviston olleen hyvin vihainen siitä, että tuomioistuimet ovat ottaneet kuluttaja-asiamiehen roolin. Presidentti Mauno Koivisto oli painottanut, että tuomioistuinten tulisi ottaa huomioon pankkien taloudellinen asema ja kansantaloudelliset näkökulmat.

Mukana ollut korkeimman oikeuden Presidentti Olavi Heinonen on kertonut olleensä äärettömän kiusaantanut keskustelun sisällöstä. Olavi Heinosen mukaan Presidentti Mauno Koiviston nuhtelu johti siihen, että tuomioistuimet alkoivat tulkita lakia pankkien hyväksi.

Tämän tapaamisen keskustelut on talletettu Presidentti Mauno Koiviston arkistoon, jossa on nauhoitukset ja kirjoitetut muistiot kokonaisuudessaan. Asiakirjoja ja nauhoituksia on vaadittu useasti julkisuuteen, mutta Presidentti Tarja Halonen päätti heinäkuussa 2002 että asiakirjat ovat salaisia eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.


4. Roskalainat myydään kansainvöliselle perintäyhtiölle.


Aktiv Hansa Oy ja C&A Finland Oy ostivat Arsenal Oy:n 31.3.2000 Ministeri Suvi Anne Siimeksen allekirjoittamalla kauppakirjalla. 

Kauppahinta oli 600 miljoonaa markkaa, eli vain 5% Arsenal Oy:n 12,5 miljardin markan omaisuudesta. Velallisille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta selvitä veloistaa 5% summalla, joten nyt velallisten täysimääräisiä saatavia perii kansainvälinen perintäyhtiö vaikka osa siirretyistä veloista oli jo kokonaan maksettu ja tästä oli myös valtiontalouden tarkistusvirasto huomauttanut Arsenal Oy:tä.

Helsingin Sanomomat julkaisi 1.4.2000 uutisen jonka mukaan osa lainoista oli jo maksettu ja siten myös perintäkelvottomia. Perintäkelvottoman velan luovuttaminen perittäväksi on säädetty rikoslain 36 luvun 1-3§:ssa. 

Rikoslain valossa katsottuna Arsenal:in myynti täyttää petoksen tunnusmerkit ja näin ollen vastuussa oleva silloinen ministeri Suvi Anne Siimes on syyllistynyt vakavaan rikokseen. Myös silloinen oikeusministeri Tuija Braxin antama haastattelu rakennuslehdelle tukee näkemystä, että kaupan yhteydessä on syyllistytty rikokseen, 

Tuija Brax toteaa: Kaupalle antoi hyväksynnän omaisuudenhoitoyhtiöiden valtio-omistan puolesta toinen valtionvarainministeri Suvi Anne Siimes. Aiemmin Suvi Anne Siimes oli ilmoittanut, että saatavia ei myydä ulkomaalaiselle perintäyhtiölle. Näin lienee kuitenkin tosiasiassa tapahtunut. Arsenal kauppojen alkuperäistä kauppahintaa on pidettävä kohtuuttoman alhaisena. Velalliset olisivat lähes poikkeuksetta olleet valmiit ostamaan itsensä vapaaksi maksamalla viisi prosenttia myydyistä veloistaa vapaaehtoisesti. Tätä tarkoittanut todellinen sovittelumenettely olisi ollut myös omaisuudenhoitoyhtiöt omistavan valtion kiistaton etu. Nyt taloudelliset tappiot koituvat suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi, kun taas voitot siirtyvät perintäyhtiöiden ulkomaalaisten omistajien hyödyksi. Kansantaloudenkin tappiot lienevät mittavat. On syytä epäillä, että Aktiv Hansa kaupalla peiteltiin Arsenaalin ja pankkien rikolliset toimet.


5. Ostajapankit toimii vakuutusyhtiöinä nykyään.


SYP:tä tuli Sammon suurin omistaja 1989, Sammon merkitys kasvoi huomattavasti 1990 luvulla, kun yhtiöön fuusioitiin Teollisuusvakuutus ja Otso, 1994 vahinkovakuutusyhtiö Kansasta tuli Sammon tytäryhtiö ja lopulta Kansa fuusioitiin Sampoon loppuvuodesta 1995.
2006 Sampo myytiin Tanskalaiselle Danske Bank:lle 4,05 miljardilla eurolla

Teollisuusvakuutus muutti nimensä If vahinkovakuutusyhtiö.


KOP on perustettu aikoinaan vastineeksi suomalaisuusliikkeenvastineeksi ruotsinkielisten Yhdyspankille.
Pankkikriisin yhteydessä vuonna 1992 STS-pankki fuusioitiin KOP:en. Vuonna 1994 pankki joutui vakavaraisuutensa paikkaamiseksi järjestämään osakeannin jolla se keräsi sijoittajilta kaksi miljardia markkaa lisäpääomaa. 
Lopulta vuonna 1995 KOP ja SYP sulautuivat muodostaen Merita pankin, sittemmin Nordean.

Nordea ja If vahinkovakuutusyhtiö toimivat yhteistyössä vakuutusalalla.


Osuuspankit nykyisin OP toimii pankki sekä vakuutusalalla.


Postipankki muuttui Leonia pankiksi 1998 ja lopulta Sampo pankiksi 2001.


6. Vakuutusyhtiöt ostivat suomen


Kuten edeltä käy ilmi, niin nämä neljä ostaja pankkia on ollut tai siirtynyt vakuutusalalle pankkikriisin aikana tai heti sen päätyttyä. 

Edellä mainittuiden henkilöiden nimet esiintyy useaan kertaan eri yhteyksissä, mutta myös muita nimiä putkahtaa esille asioita selvittäessä. 

Yhtä kaikki, kiistaton tosiasia on se, että jokainen kansanedustaja tietää totuuden ostaja pankeista ja Koiviston konklaavista jossa päätettiin, että pankki voittaa ylemmissä oikeusasteissa. Kaikki kansanedustajat tietävät salaisesta SSP-sopimuksesta jonka mukaan pankeille annettiin vapaus poistaa markkinoilta yli 48 000 yrityksiä oman tahtonsa mukaan.

Mitä tulee alussa lainattuun Olli Tenovuon toteamukseen, että osa maksoi nämä valtiolliset lehmänkaupat omalla hengellään, niin tuo lukema on 11 500.

Jokainen voi tehdä omat johtopäätökset, kuka osti ja mitä.