Tarjolla vain negatiivinen vapaus.

Syöpä ei parane oireita hoitamalla.

Jos politiikka muutettaisiin suorituspalkkaiseksi siten, että kansanedustaja saa palkan vasta kun hänen esittämä lakialoite tai muutosehdotus on pantu käytäntöön, niin luulen että aika hiljaista tuolla Arkadianmäellä tulisi olemaan, sen verran verkkaista on tunnistettujen ongelmien korjaus maamme korkeimmassa instituutiossa. Luulen että tulospalkkaus olisi houkutin vain niille jotka oikeasti haluavat ihmisten eteen töitä tehdä. Ei tämän päivän Arkadianmäen herroja ja rouvia työ kiinnosta, varsinkaan sellainen, jossa palkan eteen pitäisi tehdä muutakin kuin vaan puhua joutavia ja antaa tyhjiä lupauksia ahdingossa oleville. 

Vanha sanonta: Annetaan kansalle leipää ja sirkushuveja, sitä ne vain kaipaavat pätee edelleen voimakkaana maamme päättäjien keskuudessa. Maamme hallitus pelaa Venäläistä rulettia ihmishengillä. Tuossa pelissä raha vaihtaa omistajaa ja maksu lankeaa niille jotka eivät jaksa enään valittaa. Heille joille jokainen uusi päivä on vain uusi taistelu, taistelu että selviäisi jotenkin jälleen huomiseen.

Miksi kukaan ei kanna minkään asteista poliittista vastuuta? Annetaan vain katteettomia vaalilupauksia ja leikataan vain niiltä jotka vähiten valittavat. Leikataan niiltä jotka tämän maan rakensivat sekä niiltä jotka terveytensä puolesta ei enään tuota tarpeeksi vero euroja valtion pohjattomaan kassaan.

Hyvä esimerkki tyhjistä lupauksista ja muutoksenteko tahdottomuudesta on Vakuutusoikeus ja sen toiminnan muuttaminen läpinäkyväksi sekä ennen kaikkea vastaamaan ihmisten oikeustajua.

Useat tahot ovat pitkin vuosikymmentä ilmaisseet huolensa Vakuutusoikeuden toiminnasta, mutta mitään muutoksia ei ole saatu aikaan. Jotenkin tästä tekemättömyydestä tulee mieleen täysi välinpitämättömyys tai vaihtoehtoisesti kyseessä on tietoinen haluttomuus muuttaa järjestelmää.

Kävin tuossa läpi vanhoja Sosiali- ja terveysministeriön sekä Oikeusministeriön arkistoja etsien työryhmien lausuntoja Vakuutusoikeudesta, sekä erinäisten toimikuntien mietintöjä Vakuutusoikeutta koskevista muutoksenteko ehdotuksista. Tutkin myös mitä muutoksia ministeriöt ovat siirtäneet käytäntöön.

Selvityksiä selvitysten perään.

Tässä muutama esimerkki Vakuutusoikeuden epäoikeudenmukaisuuden korjausehdotuksesta meneeltä vuosikymmeneltä.

Vuosi 2004.

Palataan aikaan jolloin Keskustan Matti Vanhanen toimi pääministerinä, Matti Vanhasen hallitukselle jätettiin seuraavan kaltainen mietintö:

Epäkohdat:

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta on lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja työtapaturmavakuutusta koskevia valituksia Vakuutusoikeudessa. Selvityksen mukaan jotkin Vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.

Muutosehdotukset:

Ehdotetaan, että Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin siten, että lääkärijäsenen arvioinnissa käyttämien arviointiperustelujen tulisi olla ennalta tiedossa.

Ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin entistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet, lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, jolla etuuden oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Ehdotetaan, että suullista käsittelyä on lisättävä, suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin.

Lopputulos:

Muutosehdotukset eivät tulleet käsittelyyn suureen saliin, koska käsittelevä valiokunta jätti eriävän mielipiteen. 

Vuosi 2008.

Vakuutusoikeuden kehittämistyöryhmä tekee muutosehdotuksen Oikeusministeri Tuija Braxille.

Epäkohdat:

Vakuutusoikeudessa käsiteltävissä asioissa on kysymys henkilön perustoimeentulon kannalta keskeisistä etuuksista, minkä vuoksi nämä asiat olisi käsiteltävä erityisen kiireellisesti. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan viime vuosina toteutunut Vakuutusoikeudessa riittävän hyvin. Lisäksi Vakuutusoikeuden lääkärijäsenjärjestelmää on useaan otteeseen arvosteltu julkisuudessa. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja oikeusvarmuuden säilyttämiseksi korkealla tasolla Vakuutusoikeuden toimintaedellytyksiä tulee parantaa.

Muutosehdotukset:

Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja ehdotetaan kevennettäväksi. Vakuutusoikeus olisi edelleen päätösvaltainen kolmen ja viiden jäsenen kokoonpanoissa, mutta laissa erikseen säädetyissä asioissa se olisi päätösvaltainen myös muussa kokoonpanossa. Uusia ratkaisukokoonpanoja olisivat yhden tuomarin kokoonpano sekä yhden tuomarin ja lääkärijäsenen muodostama kokoonpano.

Ehdotetaan lääkärijäsenten ja muiden asintuntiajäsenten ilmoitusvelvollisuutta sidonnaisuuksista. Lisäksi nykyisten lääkärivarajäsenten nimike muutettaisiin heidän tehtäväänsä paremmin kuvaavaksi. Uusi nimike olisi Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäri.

Lopputulos:

Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, sekä mietintöön sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.


Vuosi 2012.

Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson ottaa kantaa Vakuutusoikeudesta käytävään keskusteluun ja pitää mediassa käytävää Vakuutusoikeus keskustelun sävyä ilkeänä ja Vakuutusoikeudelle haitallisena.

Epäkohdat:

Useat juristit ovat olleet huolissaan Vakuutusoikeuden päätösten perustelujen laillisuudesta, Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla, kuin muiden tuomioistuinten perustelut.

Vakuutusoikeuden linja on systemaattisesti kielteinen suhteessa korvausten hakijoihin ja asiat ratkaistaan vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimioiden intressien mukaan.

Muutosehdotukset:

Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson toteaa haastattelussa: Vakuutusoikeuden ongelmat on tiedostettu ja avoimmuutta pyritään lisäämään.

Lopputulos:

Mitään muuta muutosta ei tapahtunut, kuin Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen päätti erota virastaan kohun johdosta.

Vuosi 2013.

Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä ohjausryhmä tekee muutosehdotuksen Sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikolle.

Epäkohdat:

Tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmän myös Vakuutusoikeuden läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta järjestelmään.

Muutosehdotukset:

Lisätään etuuslakeihin täydentävät säännökset päätösten perusteluista. Lisätään toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskeviin lakeihin säännökset jäsenten velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Esitetään perustettavaksi työryhmä valmistelemaan vakuutuslääketieteen yliopistollisen koulutusjakson perustamista. Lisätään Vakuutusoikeudessa käsiteltävien toimeentuloturva-asioiden lääketieteellisen asiantuntemuksen suullista käsittelyä.

Lopputulos:

Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, loppuraportti sisältää eriävän mielipiteen.

Vuosi 2015.

Oikeusministeri Jari Lindström tekee ehdotuksen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseen.

Epäkohdat:

Vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeuskäytäntö on selvästi asia, jossa järjestelmämme ja kansalaisten oikeustaju eivät kohtaa.

Muutosehdotukset:

Eduskuntaryhmä ehdottaa, että muutos vakuutuslääkäri ja vakuutusoikeusjärjestelmään saadaan hallituksen yhteistyöllä. Vakuutusoikeuden resursseja on lisättävä jotta suullisten käsittelyiden määrää voidaan lisätä ja pyytää lisää erikoislääkärilausuntoja. Oikeuden käsittelyaikoja tulee lyhentää lisäämällä tuomareita

Oikeusministeri Jari Lindström luopui oikeusministerin tehtävästä vuonna 2017. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Antti Häkkänen.

Lopputulos:

Oikeusministeri Antti Häkkästä on pyydetty jatkamaan asian valmistelua, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt.


Vuosi 2018.

KKO Tekee harvinaisen ja kiireellisen lakialoitteen Vakuutusoikeuden toiminnasta Oikeusministeriöön.

Epäkohtat:

KKO on huolissaan kansalaisten oikeusturvasta, koska muutoksenhakijat Vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat pääsääntöisesti vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse kustantaa ja hankkia sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota Vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen Korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikkenee merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta Korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, jossa siihen olisi perusteita.

Muutosehdotus:

KKO Esittää lainsäädännön täydentämistä siten, että sosiali-ja terveysalan lupa ja valvontaviraston Valviran tehtäväksi säädettäisiin työtapaturma- ja ammattitautiasioissa antaa KKO:lle pyynnöstä vakuutuslääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja.

Lopputulos:

Oikeusministeri Antti Häkkänen on luvannut hoitaa asian kiireellisesti kuntoon, mutta mikäli asiaa ei saada käsiteltyä ennen vaalikauden päättymistä raukeaa KKO;n tekemä lakialoite, kuten kaikki muutkin Vakuutusoikeutta koskeneet muutosehdotukset tätä ennen.

Huolestuneita kannanottoja.

Kansanedustaja Maija Tolttanen.

- Vakuutusoikeutta on kritisoitu vuosien varrella sen päätöksistä ja kohtuuttomista käsittelyajoista. Ihmiset joutuvat toimittamaan useampaan kertaan paperinsa ja hekemuksensa Vakuutusoikeuden ja muutoslautakuntien käsittelyyn. Monet tapaturmaisesti vammautuneet henkilöt ovat tuskastuneet pitkiin käsittelyaikoihin ja byrokratiaan.

- Tämä on kansalaisten kannalta kohtuutonta, nöyryyttävää ja kallista toimintaa, joka syöksee tapaturman uhriksi joutuneen henkilön taloudelliseen ahdinkoon. Tämä on taas omiaan syrjäyttämään ihmisen muusta yhteiskunnasta.

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.

-Vakuutuslääkäriliiton mukaan lausuntojen antaminen ilman potilaan näkemistä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta, Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen pitää vakuutuslääkäriliiton näkemystä tuulesta temmattuna ja toteaa ettei objektiivisuus voi millään tavalla lisääntyä sillä, että potilasta ei nähdä.

Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksiaan. Tämä on selvä merkki avoimuusvajeesta.


Asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Kai Kuusi.

-Vakuutusoikeus ei pidä riittävänä näyttönä sellaista laajaa lääketieteellistä tai muuta selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeudessa riittäisi korvausten myöntämiseen.

Yleisen tuomioistuimen ja Vakuutusoikeuden käsitykset tapaturmien ja niistä johtuvien vammojen välisestä yhteydestä näyttävät erkaantuneen huolestuttavasti toisistaan. Korkeimman oikeuden vuosittain julkaisemasta noin sadasta ennakkopäätöksestä huomattava osa näyttää kohdistuvat Vakuutusoikeuden linjan korjaamiseen.

Korvauslinjojen erillaisuus näkyy esimerkiksi siten, että jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, niin saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, ei Vakuutusoikeuden korvauspäätös välttämättä olekkaan myönteinen.

Kansalaisaloite Vakuutusoikeuden lakkauttamiseksi.

Edellä mainittujen syiden johdosta olen tehnyt kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamiseksi- Aloite astuu voimaan 3.12.2018 jonka jälkeen sen voi käydä allekirjoittamassa. Mielestäni Vakuutusoikeus ei edusta kansalaisten oikeustajua, vaan toimii yksipuolisena kumileimasimena vakuutus- ja eläkeyhtiöiden päätösten mukaan ja heidän hyväksi.

Ei voi olla niin, että oikeudelliset näkemykset eroavat huomattavasti toisistaan eikä Suomen eduskunta ole saanut asiaa korjattua kohta kahteenkymmeneen vuoteen. Tästä herää kysymys, että kuka tätä maata pyörittää? Vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä sitä kautta myös ammattiliitot vai vaaleilla valittu eduskunta?

Toki tässäkin täytyy muistaa, että suurin poliittisten puolueiden rahoittajina toimii niin vakuutu- ja eläkeyhtiöt kuin ammattiliitot sekä työnantajajärjestöt.

Nico Ojala

Astetta parempaan seuraan.

Aivovammainen terroristi.

Terroristisessa tarkoituksessa tehty väärä aivovamma diagnoosi, tällä lauseella voisi kuvailla Finassiala Ry:n järjestämää vuotuista rikoksentorjunta seminaaria. Seminaarissa puhujana oli myös itseoikeutetusti Validian Kristiina Silver, joka yhdessä Jukka Peltolan ja tiettyjen lääkärien kanssa masinoi ns riippumattoman tutkimuksen vääristä aivovamma diagnooseista.

Todellisuudessa Peltola, Silver ja co kävi Validiassa penkomassa paperista potilasarkistoa, alunperin otos oli useita satoja potilastietoja, mutta julkisuuteen annettiin kuitenkin paljon pienempi tutkimusotos, jotta tilanne saatiin näyttämään edes vähän epäilyttävältä.

Kaikkihan tietää jos aluksi tutkitaan vaikka kuusi sataa tapausta ja tuosta määrästä löytyy noin 36 tapausta joissa alkuperäinen diagnoosi on muuttunut lievästä aivovammasta vaikeaksi aivovammaksi ei näytä kovin suurelta luvulta ja lyhyellä matematiikalla laskettuna sehän on vain 6%. Eihän noin pieni lukema anna mitään syytä epäillä minkään asteista ns aivovamma bisnestä.

Tämän tosi asian myös Kristiina Silver, Jukka Peltola ja tietyt lääkärit ymmärsivät ja näin päättivät vähän muokata tilastoja, jotta asia saisi suuremmat mittasuhteet. Näin julkisuuteen annettiin tieto, että Jukka Peltola olisi tutkinut vain  117 ja näistä tutkituista peräti 36  diagnoosi olisi muuttunut. Tällä pienellä muutoksella saatiin tuo diagnoosien muutosprosentti näyttämään jo paljon suuremmalta, eli peräti 30,7%.

Mikä tekee tästä koko jutusta omituista on se, että useat kuntoutujat jotka olivat olleet Validiassa tuona tutkimusotannan ajankohtana ja ovat pyytäneet omia potilaslokitietoja varmistaakseen onko heitä käytetty tässä tutkimuksessa, ovat saaneet hyvin epämääräisiä vastauksia, tai jääneet kokonaan ilman vastausta. Koska koko tutkimuksesta ei ole edes luovutustietoja esimerkiksi Omakanta järjestelmässä herättää suuria kysymyksiä koko ns tutkimuksen olemassaolosta ja varsinkin sen vääristelystä.

Sopii varmaan kysyä, että kun tässä Finassiala Ry:n rikoksentorjunta seminaarissa kerta puhuttiin vääristä aivovamma diagnooseista, niin kumpi olikaan rikollinen? Lääkärit jotka tekevät työtänsä potilasta kunnioittaen, vai virkamiehet ja lääkärit jotka muuttavat totuuksia?

Mitä tulee tähän Finassiala Ry:n rikoksentorjunta seminaariin, niin olisiko sinun Pia-Noora Kauppi kannattanut miettiä kahteen kertaan ohjelman sisältöä? Onko todellakin niin että ihminen joka on saanut aivovamman ja joutuu miettimään koko elämänsä uudelleen luokitellaan sinun johtamasi yhdistyksen kautta rikolliseksi ja peräti terroristiksi.

Olin sinuun Pia-Noora Kauppi yhteydessä ja kysyin kenen idea oli yhdistää rikollisuus ja ns väärät aivovamma diagnoosit samaan seminaariin? Vastauksessasi sanoit, että väärät aivovamma diagnoosit vain otettiin mukaan seminaariin yhdeksi aiheeksi, eikä sillä ollut mitään tekemistä rikollisuuden kanssa.

Mielestäni se on nimen omaan rikollista, mutta lähinnä juuri näiden edellä mainittujen henkilöiden tekemisien ja tutkimustiedon manipuloinnin suhteen. Olitko Pia-Noora Kauppi mahdollisesti tietoinen tästä manipuloinnista?

Jos olit, niin olet myös syyllistynyt vammautuneiden halveksuntaan ja meidän vertaaminen rikollisiin, saatika terroristeihin on todella ala-arvoista toimintaa ja ainoa keino korjata tilanne on pyytää anteeksi meille vammautuneille ja meidän läheisille aiheuttamaanne ahdistusta. Se että Finassiala Ry poisti tiedot seminaarista ei riitä korjaamaan syntynyttä tilannetta.

Onko lääkäri joka tekee TAYS:n ja vakuutusyhtiöiden kannasta poikkeavan tutkimuksen ja toteaa laajojen sekä yleisesti hyväksyttyjen tutkimusten perusteella potilaalle syntyneen aivovamman. Syyllistyykö hän terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn aivovammatutkimukseen ja diagnosointiin?

Toki ymmärrän Finassiala Ry:n kokeman ahdingon, joka johtuu Jari Ronkaisen ja Sanna Lauslahden tekemistä lakialoitteesta, vakuutuslääkäri järjestelmän muuttamiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta ja niistä ulostuloista joista esimerkiksi KKO ja Finassivalvonta ja esittänyt syvät huolestumisensa tämän hetkisestä tilasta joka vaarantaa vakuutettujen oikeusturvaa ja tämän johdosta he ovat myös tehneet omat lakialoitteet vakuutusalan muuttamisen puolesta.

Tämä ei silti oikeuta Finassiala Ry:tä vertaamaan aivovammautuneita terrorismiin.

Nyt on anteeksi pyynnön paikka.

Mielensä pahoittanut aivovammainen.
Nico Ojala

Persoonallisuus koetuksella.

Eksytetyt terapiaviidakkoon.

Luin aikoinaan Turun Sanomista artikkelin koskien oikean terapeutin etsimistä, juttu alkaa sanoilla "Sopivan psykoterapeutin valitseminen on kuin etsisi neulaa heinasuovasta". Tästä olen haastateltavan terapeutin kanssa täysin samaa mieltä. Tähän meidän yhteisymmärrys sitten loppuukin.

Jos potilas on vaikeasti masentunut voi psykoterapia olla vain haitaksi, koska terapiaan hakeutunut ei välttämättä pysty käsittelemään terapeutin ohjeita ja neuvoja saatika keskustelemaan manennukseen johtavista tekijöistä. Tai jos kuvitellaan että terapiaan ohjatulla potilaalla on aivovamma joka on väärin diagnosoitu masennukseksi ja hänelle tarjotaan kognitiivista psykoterapiaa jonka lähtökohtana on ajatuksen ja tunteen ohjaus, koituu tästä hoitomuodosta kuntoutujalle suurta haittaa ja ahdistusta, koska vamman aiheuttama tunteiden käsittely ja rationaalinen ajattelutapa ovat muuttuneet eikä vammautunut pysty noudattamaan terapeutin ohjeita. Lopputuloksena saattaa olla luopuminen kokonaan terapioista ja vetäytyminen hoidon ulkopuolelle jolloin myös oikean diagnoosin saaminen hankaloituu.

Suomessa käy vuosittain noin 27 000 ihmistä eri terapioissa ja olen yrittänyt etsiä lukuja onnistuneesta hoitosuhteesta jolloin näiden erotuksella saisi edes jotain kuvaa siitä kirjavasta terapiaviidakosta ja sen tuomasta hankaluudesta. Yksi huolestuttava epäsuhta on luku 200 000 ja tuo 27 000.

Eli Suomessa sairastuu vuosittain noin 200 000 ihmistä masennukseen, osa lievästi ja osa vaikeasti, kuitenkin tuossa 27 000 terapiaa saavissa potilaissa on myös muitakin kuin vain masentuneita. Karkeasti arvioituna vain joka kymmenes masentunut ihminen pääsee Kelan korvaamaan terapiaan.

Entä tämä kaiken kirjava terapiaviidakko johon potilas on helppo eksyttää ja mikä pahinta, niin osalle laitoshoidosta kotiutuvalle tämä itse etsittävä terapia on myös jatkohoitopaikka, jatkohoitopaikka joka on pakollinen järjestää hoitolaitoksen osalta, mutta valitettavan usein vastuu siirretään potilaan harteille.

Tässä pieni supistettu lista tarjolla olevista terapiamuodoista:

- Psykoterapia jossa muotoina mm: kognitiivinen, psykodynaaminen ja kognitiivis-analyyttinen.

- Hot terapia joka käsittää hyväksymis ja omistautumis terapiaa.

- Musiikkiterapia jota käytetään vuorovaikutuksen välineenä.

- Taidetarapia joka on tarkoitettu mm: psyykkisesti sairaille

sekä monet muut terapiamuodot. Sitten pitäisi vielä tietää saako terapiaan hakeutuva parhaan avun yksilö, pari vai ryhmäterapiasta.

Tämä kaikki laitetaan potilaan itse hoidettavaksi ja kokeiltavaksi, eksytetään terapiaviidakkoon josta ei löydä pois.

Huomaamaton persoona

Netissä on paljon keskusteluita ja vielä enemmän kysymyksiä, että muuttuuko vammautuneen persoona? Kyllä muuttuu, mutta vammautunut ei sitä itse huomaa, ei halua uskoa jos siitä mainitaan ja kieltää muuttuneensa. Näin myös minä olen tehnyt. Nykyään myönnän että olen muuttunut ihmisenä ja persoonallisuus on muuttunut ja muuttuu edelleen oireiden vaikutuksesta.

Toki on hyvä muistaa että persoonallisuuden muutos on liitoksissa ICD-10 tautiluokitukseen, eli mitä vakavampi vamma (tautiluokitus 10) sitä todennäköisempi on muuttunut porsoonallisuus. Persoonan muutoksia on mm: epävakaa, estoton, agressiivinen, apaattinen ja paranoidinen.

Tavallisimpia persoonallisuuden muutoksia on tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus (34%)  vaativa persoonallisuus (27%) estynyt persoonallisuus (15%) epäluuloinen persoonallisuus (8%) eristäytyvä persoonallisuus (7%). Ylipäätään tutkimuksia aivovamman aiheuttamista persoonallisuuden muutoksista on erittäin niukasti, mutta Yhdysvaltalainen tutkimus vuodelta 2000 toteaa, että aivovamman saaneista 66% kärsii jonkin asteisesta persoonallisuuden muutoksesta.

Yksi merkittävä huolenaihe on kuitenkin se että tutkimuksissa on todettu aivovamman lisäävän dementian riskiä merkittävästi ja jopa aikaistaa sen puhkeamista. Aivovamma myös lisää apoliproteiini e -tuotantoa joka on yhteydessä suoraan alzheimerin tautiin.

Tästäkin huolimatta haluan toivottaa kaikille hyvää talven odotusta.

Vain kipu muistuttaa elämästä

Luku I

Harmaalla maalattu maisema

Jokin on ajanut minut nurkkaan tässä sairaalan sängyillä sisustetussa huoneessa, katosta roikkuvan lampun vilkkuminen sattuu silmiini. Jokaisen välähdyksen aiheuttama rätinä vihloo korviani samalla peittäen kaiken muun äänimaailman tajuntani ulkopuolelle. Aika ajoin välähtävä valo paljastaa kädessäni olevan skalpellin sekä nuo punaiset tahrat paidallani. Vaikka tärisen kylmyydestä, niin ranteista pulppuava veri lämmittää käsiäni. Aivain kuin lämmintä vettä valuisi kämmenselkää pitkin kohti sormia ja sitä kautta lattialle.

Minulla ei ole käsitystäkään missä olen, mutta en selvästikkään ole täällä yksin, oviaukosta kajastava valo luo ääriviivat noille neljälle ihmiselle. Vaikka erotan heidän suun liikkeet ja osoittelun, niin sanoista en saa mitään selvää. Pikainen ympärille vilkaisu paljastaa huoneessa olevan valtavan sotkun, sänky kaadettuna ja petivaatteet viskattu oviaukon suuntaan. Lattialla olevat peilin palaset heijastavat epämääräisiä kuvioita seinille kattolampun vilkkumisen tahtiin.

Ahdistukseni laittaa minut haukkomaan henkeä, pakoreittini on tukittu enkä voi kuin painautua tiukemmin seinää vasten.

Aina huoneen täyttävän rätinän hellittäessä kuuleen hyvin epäselvää huutoa. Ääni tulee selvästi oviaukon suunnalta, joku noista neljästä hahmosta selvästi yrittää huutaa jotain.

“  Rauhoitu Nico! “

Viimein saan selvää tuosta huutamisesta. Mistä helvetistä ne tietää minun nimeni, keitä nuo huutajat ovat ja mitä minulle on tapahtanut? Miksi paitani on veren tahrima ja ranteeni viilletty auki?

" Antakaa mun olla ja painukaa helvettiin! "

Kuin tehostaakseni esittämääni pyyntöä, kohotan skalpellin vielä kerran ja viillän, tunnen kuinka voima pakenee jaloistani ja tipun polvilleni lattialle, vilkaisu ranteeseen rauhoittaa minut. Kattolampun välke hidastuu ja lopulta loppuu.

Ne tekee sinusta hullun

" Nico, Nico herää! "

Avaan silmäni ja huomaan jonkin istuvan sänkyni jalkopäässä. Pelko saa minusta vallan ja yritän vetäytyä vastakkaiseen päätyyn, mutta minuun kiinnitetyt lepositeen estävät minua liikkumasta. Sydämmeni lyönnit päässä tuntien yritän hahmottaa tätä valkoista huonetta samalla kuin tuo jalkopäässä istuva valkotakkinen jatkaa puhumista, katseeni mittailee seinien pituutta ja ikkunassa olevien kaltereiden tiheyttä.

Nopean analyysin tehneenä, ymmärrän olevani joko mielisairaalassa tai putkassa ja koska huoneessa on vain yksi sänky, niin ei tuo puhettaan jatkava valkotakkinen voi olla ainakaan huonetoverini.

" Ole varovainen näiden lääkärien kanssa, älä luota heistä kehenkään "

Jotenkin tuo lause erottui ja sai mielenkiintoni heräämään ja koska hän puhui lääkäreistä, niin minun on pakko olla mielisairaalassa. Valkoinen huone ja kalterit ikkunassa on siis hullujen huone, mutta minkä väriset seinät putkassa sitten on?

" Oletko sä lääkäri? "

Kysyin tuolta sänkyni päädyn vallanneelta valkotakkiselta.

" Olen "

" Eli en voi luottaa suhunkaan? "

Lääkärin katse teki minulle selväksi että olin esittänyt todella tyhmän kysymyksen.

" Ei sun tarvitse luottaa minuun, mutta olisinko tässä varoittamassa sinua toisista lääkäreistä jos kuuluisin heihin? "

Lääkärin kommentti sai minut ajattelemaan ja uskomaan että ehkä hän kuitenkin haluaa vain varoittaa minua, ehkä häneen voisi luottaa.

Huoneen oveen koputettiin ja kuulin kuinka avain nippu kilisi sitä mukaa kun avainta kännettiin lukossa.

" Muista, älä luota kehenkään. "

Lääkäri sanoi ja poistui samalla kun joukko muita valkotakkisia tuli huoneeseeni, nopean laskutoimituksen mukaan heitä oli neljä. Yksi naislääkäri ja kolme hoitajaa joista kaksi oli miehiä.

" Mites sinun yö meni, saitko nukuttua? "

Huoneeseeni tullut naislääkäri kysyi.

" Ihan hyvin "

Vastasin vaikka minulla ei ollut mitään mielikuvaa koko yöstä.

Lääkäri tutki papereitaan ja keskusteli hoitajien kanssa, juuri niin hiljaisella äänellä etten saanut puheesta selvää vaikka kuinka yritin kuunnella.

" Voisimme irroittaa nuo lepositeet, lupaathan pysyä vähän rauhallisempana tästä edes? Emme halua kuitenkaan sinua uudelleen sänkyyn kahlia ja lääkitä uneen "

Nyökkäsin lääkärille myöntymisen merkiksi ja niin nuo kaksi mieshoitajaa irroitti minut kahleista, Vasta tässä kohtaa huomasin ettei ranteissani ollut mitään siteitä saatika edes jälkiä skapellin tekemistä haavoista.

" Kauanko mä oon nukkunu, kun mun haavat on täysin parantuneet? "

Ehdin vielä kysymään ennen kuin tuo nelikko poistui huoneestani. Lääkäri katsoi minua hyvin hämmästyneenä ja jälleen kerran supisi jotain noiden hoitajien kanssa.

" Hoitaja tuo sinulle kohta aamupalaa ja aamun lääkkeet "

Niin tuo nelikko poistui huoneesta ja kuulin lukon kilahduksen kun ovi sulkeutui heidän mentyään.

Nousin istumaan sänkyni laidalle. Päässä humisi matalataajuuksinen epämääräinen sävelmä, vain käytävältä kuuluvat ovien lukkojen kilkahdukset rikkoivat tuon tylsän sinfonian.

Odottelin hetken, että jalkojeni tunto palautuisi pitkän sängyssä makaamisen jälkeen ja uskaltaisin nousta seisomaan, katselin ja mittailin mistä voisin yrittää raahata itseni tuon valkoiseksi maalattujen kaltereiden koristeleman ikkunan luokse, toivoen että maisema näyttäisi edes osittain tutulta ja näin pystyisin hahmottamaan missä olen.

Viimein nousin seisomaan, mutta tipuin kuin painettuna takaisin lähtöasentoon. Uusi yritys ja tälläkertaa jäin seisomaan jalkojeni varaan, lattia tuntui epävakaalta ja painoni siirto jalalta toiselle kallisteli tuota betonista lattialaatoin varustettua alustaa. Heilumisesta huolimatta pakotin itseni kohti ikkunaa. Vaikka matkaa oli vain muutama metri, tuntui se loputtomalta matkalta kunnes käteni koskivat kraniittista ikkunalautaa ja sain ankkuroitua itseni tuon lasisen maiseman näyttäjän eteen.

Nopea vilkaisu ulos ei aluksi antanut mitään vinkkiä olinpaikastani, mutta sitten katseeni kiinnittyi etäisesti tuttujen näköisiin Ruotsalaistaloihin, saman tapaisia taloja on myös Turussa ja koska maailman matkaamiseni on keskittynyt pääasiassa Aurajoen ja Tuomiokirkon välimaastoon niin toivon, että nuo talot ovat juurikin ne mitkä Turussa olen nähnyt.

" Ne tulee kohta tuomaan lääkkeesi ja aamupalan "

Kuulin jonkun sanovan takaani ja nopea vilkaisu paljasti puhujan olevan tuo muista varoitteleva lääkäri.

" Kannattaa tulla sänkyyn makaamaan ennen kuin ne tulee, muuten ne saa tietää että pystyt liikkumaan "

" Mitä sitten vaikka ne tietäisi? "

Kysyin tuolta valkotakkiselta jonka nimeä en ole edes kysynyt.

" Ne alkavat tekemään sinulle testejä, väittävät niitä hoitokeinoiksi mutta se on vain niiden tapa peitellä omia kokeitaan viranomaisilta. Täällä potilaat ovat oikeasti koe-eläimiä. "

" Pian sänkyyn, ne on jo tulossa "

Heti lauseen loputtua kuulin kuinka huoneen oven lukkoon sovitettiin avainta, nipussa oli niitä selvästi useita, koska kilinä joka huoneeseen kantautui oli hyvin voimakas. Juuri kun ovi avattiin sain itseni vaakatasoon sänkyyn ja yritin näytellä että olisin juuri herännyt tuohon oven avaamiseen. Nousin istumaan ottaakseni hoitajien tuoman tarjottimen vastaan ja samalla yritin vilkuilla salaa missä tuo minua varoittanut valkotakkinen on, mutta en enään nähnyt sitä missään.

Katseeni kääntyi syliini asetettuun tarjottimeen, lasi hyvin laimean näköistä mehua tai vaihtoehtoisesti se on ruosteista vettä, ehkä maistaminen paljastaa kummasta on kyse. Lautasella kasa kaurapuuroa joka toimisi myös liisterinä, sen verran tiukaan lusikka on puuroon juuttunut.

Samalla kun yritin lusikkaani puurosta irroittaa, antoi toinen hoitajista minulle pinkin kipon johon oli annosteltu kolme eri lääkettä. Kaksi valkoista ja yksi oranssin värinen.

" Mitä lääkkeitä nämä on? "

Kysyin kipon antavalta hoitajalta mutta vastaus oli hyvin tyly.

" Lääkärin määräämiä lääkkeitä jotka sinun pitää ottaa "

Jokseenkin ilmeetön hoitaja otti tuon lasin tarjottimeltani ja ojensi sen minulle, nyt viimein selviäisi kumpaa ainetta lasini sisälti. Aivan kuin varmistaakseen lääkkeiden oton, seurasi hoitaja jokaista liikettäni aina siihen saakka kunnes olin kaatanut pinkin kipon sisällön suuhuni ja ottanut kulauksen lasista joka nyt selvisi olevan omenamehua, kylläkin vedellä jatkettua.

Muutama lusikallinen tuota kaurapuuroa väkisin syötyäni, ilmoitin olevani valmis. Hoitaja otti tarjottimen ja nyökkäsi toiselle merkiksi poistumisesta. Juuri ennen lähtöä toinen hoitaja ilmoitti, että päiväsali aukeaa tunnin päästä ja joku tulee hakemaan minut huoneestani sinne.

Niin huoneeni raskaan oven lukko kilahti kiinni ja askelien äänet hiljenivät sitä mukaa, mitä pidemmälle tuo kaksikko käveli.

" Muista aina mennä äkkiä sänkyyn ja esitä nukkuvaa, kun kuulet jonkun avaavan ovea, jos ne huomaa että olet paremmassa kunnossa niin ne hakee sut testeihin "

Jälleen tuo valkotakkinen oli ilmestynyt jostain huoneeseeni varoittamaan minua.

" Ketkä ne? "

" Ne jotka haluaa tehdä kokeita sinulla, käyttää sinua hyväkseen niin kauan kunnes sinusta ei ole enään mitään hyötyä ja sen jälkeen heittävät sinut kellarissa sijaitsevalle osastolle "

" Mikä osasto siellä sitten on? "

" Unohdettujen osasto "

Vastasi tuo valkotakkinen, samalla kun tuijotti ikkunasta ulos.

" Ruotsalaistaloja "

Kuului ikkunan suunnasta, vaikka en edes kysynyt mitään.

" Ne on ruotsalaistaloja niin kuin epäilit "

Jatkoi tuo ikkunasta ulos tuijottava ja itseään lääkäritki kutsuva ilmestys.

Mistä helvetistä hän voi tietää mitä olen ajatellut, olenko miettinyt ääneen vai mistä tuo valkotakkinen tietää ajatukseni?

" Kuka sä olet ja mistä tiedät minun niitä ruotsalaistaloiksi epäilleen? "

" Anteeksi. Olen täysin unohtanut esitellä itseni. Olen tohtori Korhonen. Huomasin sinun katselevan ikkunasta ennen aamiasta ja arvelin sinun tunnistavan nuo ikkunasta näkyvät talot "

Korhonen? Jotenkin tuttu nimi Korhonen? Yhtäkkiä muistin että olen nähnyt tuon nimen lehdessä, mutta se oli huonekalualan yrityksen nimi. Ehkä tuo toimii muistisääntönä jos meinaan unohtaa tuon valkotakkisen nimen.

" Mitä ne lääkkeet olivat joita minulle oli määrätty? "

Ajattelin kysyä tuolta lääkäriltä, joka edelleen tuijotti ikkunasta ulos kädet puuskassa ja vähän huojuen eteen ja taaksepäin.

" Seroquel ja Ataraxia, yrittävät saada sinut rauhoittumaan ja toimimaan niiden tahdon mukaan "

En ollut koskaan kuullutkaan moisista lääkkeistä, mutta tunnen niiden vaikutuksen kehossani ja ennen kaikkea päässäni.

" Mitä lääkkeitä ne...... "

Lauseeni jää kesken kun täysin huomaamatta joku on päässyt ovelleni ja kuulen kuinka tuo raskas avainnippu kilahtetee ovea vasten samalla kun lukko napsahtaa auki. Heittäydyn äkkiä sankyyn makuuasentoon ja ummistan silmäni esittääkseni nukkuvaa, aivain kuin minua varoittava lääkäri Korhonen oli kehoittanut.

" Herätys! "

Kuulen miesäänen puolittain huutavan ja avaan silmiäni yrittäen esittää juuri hereille sähkähtänyttä.

" Olisi aika lähteä päiväsaliin, hoitaja saattaa sinut sinne. Vaihda toiset vaatteet päällesi, meillä ei ole tapana kulkea täällä omissa housuissa. "

Ennen kuin hoitaja saa edes lausettaan loppuun, heittää hän siistin pinkan vaatteita viereeni sängylle. Mitä helvettiä mua noin komentaa, voisivat olla edes vähän ystävällisempiä ajattelen samalla kun ryhdyn vaihtamaan vaatteita jotka muistuttavat erehdyttävästi armeijan lenkkiasua, tumman siniset paksusta kankaasta tehdyt yhden koon collegehousut ja saman värinen pitkähihainen paita ja valkoiset putkimalliset sukat. Sentään omat alushousut sain pitää .

" Tässä sinun tossut, toivottavasti nämä mahtuu, mitään muuta kokoa ei ole jäljellä "

Vaatteet vaihdettuani aloin sovittaa noita hoitajan tuomia sandeeleja jotka ovat ainakin kaksi numeroa liian pienet ja kantapäät jäävät lähes kokonaan kenkien ulkopuolelle. Kokeilen kävellä vähän, mutta jokainen askel sattuu. Ennen kuin edes ehdin sanomaan mitään niin hoitaja komentaa ottamaan kengät pois jalasta.

" Ei sinun kävelyä kukaan viitsi katsoa, saat lähteä sukkasilteen "

Samalla hoitaja tönäisee minua selkään, kuin merkiksi lähtemisestä. Käännän katseeni ovelle jossa toinen hoitajista odotteli. Kävelin hitain liikkein kohti käytävää samalla kun takanani oleva hoitaja yritti lisätä vauhtiani jatkamalla aloittamaansa tönimistä.

Jatkuu....