Kunnia ja omatunto myytävänä.

Rahalla saa terveyttä.

Nyt kun vakuutuslääkäreiden yli-pappi, osmanien sulttaani ja kätyri Janne Leinonen avasi muutama viikko sitten pandoran lippaan ja julisti julkisesti aivovammaisia vastaan sodan alkaneeksi, avasi hän tietämättään myös oven tuohon korruption myrkyttämään vakuutuslääkärien maailmaan.

Hyvä Janne Leinonen, otan mielelläni haasteesi vastaan ja annan oman osuuteni tähän taistoon kertomalla muutaman argumentin sinun johtamasta mätäpaiseesta jota voi myös erehdyksissä vakuutuslääkäriyhdistykseksi kutsua.

Te vakuutuslääkärit olette kuin syöpä, käyttäydytte kuin etäpesäkkeet ja hakeudutte asiantuntijatehtäviin eri organisaatioihin, vakuutusyhtiöihin, valtion virkoihin ja jopa edeskuntaan asti saastuttaen kaiken terveen ilmapiirin ympäriltänne. Te olette myynneet kunnianne ja omatuntonne eniten tarjoavalle, Te myytte terveyttä vakutuusyhtiöihin ja eri oikeusasteisiin, piittaamatta vammautuneista jonka rahaa vastaan terveeksi julistatte. 

Ja miksi piittaisitte, te ette joudu mihinkään vastuuseen vaikka valehtelisitte oikeudessa. Sen te olette varmistaneet voitelemalla kansanedustajat muuttamaan lakia eduksenne. Lopulta kun olitte tarpeeksi rahaa kaataneet kansanedustajien vaalikassoihin, astui tuo kaiken salliva laki voimaan 2015. Tämän lain turvin voitte vaikka pyyhkiä peppuanne asiakkaiden hoitavien lääkäreiden asianmukaisilla lausunnoilla ja keksiä päästänne mitä ihmeellisempiä selityksiä, eikä teidän selitysten tarvitse miltään osin olla lääketieteellisesti päteviä.

Esimerkiksi teidän edustamanne vakuutuslääkäriyhdistyksen jäsenen mukaan minun vaikea aivovamma sekä niskan retkahdusvamma eivät johdu siitä että tipuin vähän yli neljästä metristä, vaan kyseiset vammat, jos niitä nyt ylipäätään on, ovat vain ilmaantuneet jostain ja näin ollen en ole oikeutettu mihinkään korvaukseen. 

Mutta koska sinä Janne julistit sodan ja aloit kaivamaan verta nenästäsi, niin tässä muutama fakta jotka on hyvä tuoda myös muiden tietoisuuteen.

Vakuutusoikeus, jossa sinun edustaman mädän yhdistyksen sielunsa myyneet vakuutuslääkärit valehtelevat, mainostaa itseään seuraavasti: "Suomen tuomioistuinjärjestelmään kuuluva riippumaton ja puolueeton toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin".

Tässä ns. puolueettomassa ja riippumattomassa oikeudessa käsiteltiin vuonna 2016 yhteensä 795 kappaletta työtapaturma-asioita, siis sellaisia asioita joita vakuutuksen ottaja on joutunut riitauttamaan. Vain 74 tapauksessa vakuutuslääkärit eivät onnistuneet valehtelemaan tarpeeksi vakuuttavasti, tai vaihtoehtoisesti vakuutuslääkärin omatunto ei kertakaikkiaan enään kestänyt tuottamaansa tuskaa.

Vakuutuslääkärin keskipalkka vuonna 2016 oli 9353€/kk brutto, päälle toki lasketaan jokainen lausuntokohtainen palkkio, tämä palkkio on suositusten mukaan vähintään 75€/tunti. Joten jos vakuutuslääkäri tehtailee lausuntoja vaikka sata tuntia kuukaudessa, niin siitä voi jokainen laskea mitä valehtelemalla tienaa.

Kirsikkana kakunpäällä. Teitä lailla suojeltuja valehtelijoita edustava työmarkkinajärjestö kirjoittaa sivuillaan seuraavasti: "Veloittaessaan asiantuntijalääkärin on otettava huomioon ennen kaikkea tehtävän vaatima ammattipätevyys, siihen kuluva aika sekä toimeksiantajalle koituva hyöty".

Toimeksiantajalle koituva hyöty. Ja vielä kehtaatte väittää olevanne puolueettomia, kun jo työmarkkinajärjestö kehoittaa pelaamaan tilaajan pussiin. 

Hyvä osmaanien sulttaani Janne Leinonen, suosittelen lämpimästi jättämään työtakin valtionkonttorin vahtimestarille ja pyydät jos joku palauttaisi verokorttisi, toki mitään kiirettä tuolla verokortilla ei ole koska haluat varmasti pitää henkistä lomaa tämän raskaan ja sielua syöneen valehtelun jälkeen.

Ystävällin terveisin:

Vakuutuslääkärin parantama.

 

Yksisarvinen lehmä

Vakuutusoikeus, tuo laillistettu oikeusmurha.

Tässä on viimeisinä menneinä viikkoina käynnyt aikamoinen pöhinä vakuutuslääkäreiden ja vakuutusyhtiöiden ympärillä, asiaan on sotkeutuneet niin itse nuo mehiläispesässä asuvat vakuutuslääkärit kuin pesänvartijoina toimivat poliitikot. Nyt kun me vammautuneet olemme tarpeeksi tuota mehiläispesää kivittäneet, olemme saaneet sieltä yhden asukin puolellemme. Tuo pesästä tippunut Jari Ronkainen on ottanut tehtäväkseen saada muutkin pesän asukit kääntämään selkänsä tuota pöhinän ylipäällikköä Janne Leinosta vastaan. 

Toivon todella että Jari Ronkainen saa puhuttua järkeä tuolle 200 henkilön herrakerhon jäsenille ja pystyy vakuuttamaan mahdollisimman monelle osittain meidän vammaistenkin valitsemille mehiläispesän työläisille, että kansalaiset ovat paljon tärkeämpiä kuin vakuutusyhtiöiltä ja heidän lobbareiltaan saadut lahjukset. 

Valitettava tosiasia on vain se, että raha tekee suurimman osan noista Janne Leinosen sätkynukeista sokeita. On helpompaa ummistaa silmät ja saada taskut täyteen rahaa, kuin nähdä saatika kokea vammaisten todellisuus. 

Arvoisat Kansanedustajat, me vammautuneet emme ole taruolentoja kuten yksisarvinen hevonen. Me olemme rikkoutuneita, särkyneitä ja vajavaisia, mutta emme me silti tyhmiä ole. Jos lehmältä puuttuu sarvi, niin muuttuuko se taruolennoksi? Me vammautuneet olemme myös ihmisiä ja meitä koskee samat ihmisoikeudet kuin muitakin, vaikka te ette sitä haluakkaan myöntää. 

Meitä vammautuneita on niin monta ja jos me kaikki yhdistäisimme voimamme, niin teillä Janne Leinosen uskollisilla palvelijoilla tulisi löysät pöksyyn. Ja se kun aivovammainen suuttuu, niin siinä tulee olemaan pietarilla kädet täynnä töitä. 

Vakuutusoikeus NatsiSaksan oppien mukaan.

Se että vakuutusyhtiöt nöyryyttää vammautuneita on vielä pientä siihen verrattuna mitä tuo NatsiSaksaa ihannoiva vakuutusoikeus tekee. Kaikki nuo itsemurhat ja syrjäytymiset mitä kyseinen instituutio on aiheuttanut on täysin laillista ja kaikki tapahtuu valtion suojeluksessa. 

Kyseiseen Natsioikeuteen viedyt vakuutuspäätökset päättyvät yli 90% prosenttisesti yhtiöden hyväksi. Tästä systemaattisesta nöyryytyksestä kertyy yhtiöille vuodessa useiden satojen miljoonien  eurojen voitot, jotka sitten jaetaan niin palkkioina vakuutuslääkäreille, optioina osakkeen omistajille, voitelurahana kansanedustajille, sekä niin omituiselta kuin se kuulostaakin osansa saa myös työmarkkinajärjestöt.  

Uskon vakaasti että Pohjois-Koreassakin saa oikeudenmukaisemman kohtelun, kuin tuossa suuressa laisllistetussa oikeusmurhalaitoksessa, jonka portinvartijana toimivat nuo vakuutusyhtiöiden toimesta hiljaiseksi ostetut kansanedustajat. 

Arvoisa Jari Ronkainen, mikäli vain voimasi riittää tämän mehiläispesän sekoittamiseen, me vammautuneet tulemme olemaan sinulle ikuisesti kiitollisia.

Lukuharjoituksia.

Ostin viime viikolla Tommi Kovasen kirjan, koska en löytänyt kyseistä teosta äänikirjana. Vaikka itselleni lukeminen on äärettömän vaikeaa, olen avannut kannet ja ryhtynyt tavaamaan sanoja ja yrittänyt muodostaa niistä lauseet jotta saisin sisäistettyä tuon Tommin traagisen tapahtuman, joka muistuttaa omaani monilta osin. Olen kokenut sen tunteen kun kuolema on helpompi ratkaisu kuin vamman kanssa eläminen, olen myös ottanut vauhtia psykiatrisesta sairaalasta hyväksyäkseni vammaisuuteni.

Haluan kiittää Tommia koko sydämmestäni, että pyrit omalta osaltasi tuomaan aivovammatietoisuutta suuren yleisön tietoon. 

Yhden pyynnön kuitenkin esittäisin kustannusyhtiö Bazarille, mikäli mahdollista niin tuokaa markkinoille äänikirja Tommin tarinasta, koska osa meistä vammautuneista ei itse pysty lukemaan tuota koskettavaa kirjaa.

Sota on helppo aloittaa

Palveluksia rahasta.

Vakuutusyhtiöt, nämä tämän päivän prostituution pesäkkeet. Lääkärit myyvät ja yhtiöt ostavat ja jo pienellä penkomisella selvisi mitä ihmeellisimpiä yrityskauppoja ja kytköksiä eri terveyspalveluita tarjoaviin yrityksiin. Tässä muutama esimerkki.

1. Lähitapiola ostaa vuonna 2014 12,5% osuuden Lääkäriasema Diacorista, sittemmin Terveystalo osti Diacorin 2016 ja samalla Lähitapiola myi osuutensa Terveystalolle.

Diacor toimii edelleen omalla nimellään vaikka on osa Terveystaloa.

Lähitapiolan asiantuntijalääkäreistä kaksi on työsuhteessa Diacoriin ja yksi Terveystaloon.

2. Lähitapiola ostaa vuonna 2016 23,4% osuuden Pihlajalinnasta jonka tytäryhtiö on Lääkäriasema Dextra.

Lähitapiolan asiantuntijalääkäreistä kaksi on työsuhteessa Dextraan.

3. Lähitapiola ostaa vuonna 2017 10% osuuden Mehiläisestä.

Lähitapiolan asiantuntijalääkäreistä kaksi on työsuhteessa Mehiläiseen.

4. Lähitapiolan yksi asiantuntijalääkäri on työsuhteessa Bulevardin klinikkaan jonka yhteistyökumppanina toimii yllättäen Lähitapiola.

Sitten tämä Terveyshelppi, tapaturman sattuessa Lähitapiolan asiakkaita neuvotaan soittamaan tiettyyn numeroon jossa kirjataan tapaturman tiedot ja asiakkaalle varataan aika yllättäen Dextraan, jonka lääkäreistä siis kaksi toimii samanaikaisesti Lähitapiolan asiantuntijalääkärinä.

Lähitapiola ostaa myös kuvantamispalveluita esim. Mehiläisestä, Dextrasta ja Terveystalosta. 

Sopii vaan kysyä kuinka puolueetota tämä Lähitapiolan toiminta on. 

Kuka valvoo itse valvojia?

Aivan liian usein korvauskäsittelyt kaatuvat syy-yhteyden toteen näyttämiseen, vakuutusyhtiöt vetoavat aina kuluneeseen aikaan, heidän mielestään aivovamma ei voi alkaa oireilla kuukausien tai vuosien päästä tapaturmasta, vaikka useat aivovammatutkijat ovat sen kiistatta todistaneet. Nämä lääkärit leimataan vakuutusyhtiön toimesta ammattitaidottomiksi ja aivovammatehtailijoiksi.

Mutta kuinkas ollakkaan, valtionkonttorin ylilääkäri Janne Leinonen päästi varmaan vahingossa sammakon suustaan eräässä televisiohaastattelussa, kun sanoi että aivovammatapauksissa haasteellisinta on se että oireet voivatkin alkaa useiden vuosien päästä tapaturmasta ja sen johdosta korvauskäsittely on hankalaa ja pitkäkestoista.

Kyseinen ylilääkärihän edustaa vakuutusalan yhtä korkeinta virkaa, joten hänen mielipiteellä pitäisi olla vaikutusta vakuutusyhtiöiden käytäntöön.

Toinen suuri ongelma on ambulanssihenkilökunnan ammattitaito täyttää ensitietolomaketta, jos kyseinen lomake on täytetty vajavaisesti tai virheellisesti kuten useissa tapauksissa on käynyt, pelkästään sen johdosta, että koulutus niin perustasolla kuin amk-tasolla on puutteellista. Aivan liian usein koulutuksessa keskitytään aivoverenvuotoon ja sen oireiden tunnistamiseen, mutta aksonitason aivovamman oireiden tunnistamista ei opeteta lainkaan, ei edes amk-koulutuksessa, jopa lääkäriksi pystyy valmistumaan ilman aivovammakoulutusta.

Tästä huolimatta vakuutusyhtiöt tuijottavat tuota ensitietokaavaketta kuin raamattua ja jos kyseisessä kaavakkeessa ei ole mainintaa mahdollisesta aivovammasta, niin sitä ei ole vakuutusyhtiön mielestä voinut syntyä tapaturman seurauksena.

Itse lähetin vakuutusyhtiöön oikaisupyynnön heidän tekemään ratkaisuun ja vaadin tuon kyseisen lomakkeen huomioimattajättämistä, vedoten koulutuksen puutteellisuudesta johtuvaan ambulanssihenkilökunnan taitoon tunnistaa aksonitason aivovamma. 

Kyseinen lomake oli muutenkin väärin kirjoitettu, esitiedoissa oli esimerkiksi mainittu että olen tippunut jaloilleni vaikka kaikki murtumat oli yläruumiissa. Tämäkin todistaa kyseisen lomakkeen välinpitämättömän täyttämisen. Kaavake vain täytetään koska se on pakko täyttää miettimättä sen enenpää tapaturman saanneelle siitä koituvaa haittaa.

Pyhättö ihmeentekijöille

Yksi aivovammainen vähemmän.

Tämä on tarina pienen pienestä rakennusmiehestä joka päätti työllistää itsensä perustamalla yrityksen ja siinä samalla työllistäisi muutaman työttömänkin. Pienen pieni rakennusmies otti lakisääteisen tapaturmavakuutuksen isosta ja mahtavasta Lähitapiolasta, mutta ystävällinen ison ja mahtavan Lähitapiolan asiakaspalvelija sanoi pienen pienelle rakennusmiehelle, että lakisääteinen tapaturmavakuutus ei kata yksityistä elinkeinonharjoittajaa vaan pienen pienen rakennusmiehen pitää ottaa erillinen tapaturmavakuutus.

Mutta koska pienen pienen rakennusmiehen kaikki asiat olivat jo pitkään olleet isossa ja mahtavassa Lähitapiolassa, oli hän jo aikoinaan ottanut itselleen ja muille perheenjäsenille vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Ison ja mahtavan Lähitapiolan kiltti ja ystävällinen asiakaspalvelija oli tyytyväinen pienen pienen rakennusmiehen viisaasta valinnasta ja sanoikin tämän riittävän vakuuttamaan yksityisen elinkeinonharjoittajan.

Kaikki meni hyvin, pienen pienellä rakennusmiehellä riitti töitä ja hän päätti palkata lisää työntekijöitä, mutta kuinkas ollakkaan, pienen pienelle rakennusmiehelle sattui työtapaturma kesken kiireisimmän rakennussesongin. Onneksi pienen pienellä rakennusmiehellä oli turvana suuren ja mahtavan Lähitapiolan vapaaehtoinen tapaturmavakuutus, joten kaikki kyllä hoituisi taas kuntoon ja pienen pieni rakennusmies palaisi varmasti nopeasti takaisin työn ääreen.

Mutta voi voi, pienen pienen rakennusmiehen vammat olivat niin vaikeat ettei hän enään pystynytkään tekemään töitä vaikka sitä kuinka kokeili, pienen pienen rakennusmiehen muisti oli heikentynyt eikä keskittyminenkään enään onnistunut, pienen pienelle rakennusmiehelle oli tapahtunut selvästi jotain vakavaa.

Vaikka pienen pieni rakennusmies ei halunnut antaa periksi oli hänen lopulta pakko sanoa työntekijät irti ja asettaa yritys konkurssiin. 

Aika kului ja entisen pienen pienen rakennusmiehen kunto heikkeni heikkenemistään, useiden lääkärissä käyntien ja kotiutusten jälkeen entinen pienen pieni rakennusmies sai diagnoosin, hän oli saanut vaikean aivovamman ja vaikean niskavamman, mutta onneksi hänellä oli tuon suuren ja mahtavan Lähitapiolan vapaaehtoinen tapaturmavakuutus. 

Vuodet kuluivat ja entinen pienen pieni rakennusmies oli käynyt pitkään kuntoutuksissa ja lopulta hoitava lääkäri totesi pysyvän haittaluokan olevan 15 eikä entinen pienen pieni rakennusmies enään tulisi palaamaan työelämään vaan joutuisi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Entinen pienen pieni rakennusmies oli lähettänyt kiltisti kaikki tarvittavat lausunnot suureen ja mahtavaan Lähitapiolaan, sitten tuli tieto että entisen pienen pienen rakennusmiehen pitäisi lähteä ihan Helsinkiin saakka käymään lääkärissä suuren ja mahtavan Lähitapiolan lähettämänä, siellä asiantuntija tutkisi entisen pienen pienen rakennusmiehen tuntemiensa kipujen johdosta.

Siinäpä vasta hieno satu, jos se vaan olisi satua. Blogini lukijat tietää tarinani, joten en sitä tässä sen enempää ala läpi käymään.

Kirjoitin tuossa jokin aika sitten tuon Helsinki Hospitalin lääkärin lausunnosta, jossa hän kuittasi kaikki niskavamman oireet normaalina kulumana. Kaiken tämän hän pystyi tekemään vajaan kahdenkymmenen minuutin tutkimisella.

Niskaani on tutkittu ja kuvattu useaan kertaan ja minulla on todettu C1-C2 ligamenttivaurio, C4-C5 välilevy siirtynyt selvästi tehden luulipan, välilevy osuu neutraaliasennossa ytimeen. C5-C6 selvästi madaltunut. Olen kuullut usealta asiantuntijalta että kyseiset vammat ei voi olla normaalia kulumaa vaan ovat syntyneet tapaturman johdosta.

Tänään sain Lähitapiolasta päätöksen tapaturmaani koskien: 

 SAATUJEN SELVITYSTEN PERUSTEELLA EMME VOI MAKSAA KORVAUSTA PYSYVÄSTÄ HAITASTA.  Mitä!

Perustelut: Saamiemme lääketieteellisten selvitysten perusteella katsomme, että tapaturmasta aiheutuneet vammat ovat vasemman lapaluun murtuma sekä niskan venähdysvamma. Tapaturman ja MAHDOLLISEN aivovamman syy-yhteyttä ei voida näyttää toteen.

Mahdollisen aivovamman? Minulla on todettu niin kuvauksissa kuin neurologisissa testeissä aivovamma. Onko tuo aivovamma syntynyt ihan itsestään, kun ei se vakuutusyhtiön mielestä ainakaan 4 metrin vapaapudotuksesta ja äkkipysähdyksestä johdu?

Niskan venähdys? Mikä se on?

Kaikesta tästä päätellen olen siis parantunut. Kiitos tästä suurelle ja mahtavalle Lähitapiolalle jonka asiantuntijalääkärit pystyvät etänä parantamaan jopa aivovamman. Uskonnonkirjatkaan eivät tunne yhtä suuria ihmeentekijöitä. Pitäisikö näille ihmeentekijöille luoda oma pyhättönsä?

Loppukaneetti:

OIKEUDESSA TAVATAAN.

Voiko kaaosteorian pysäyttää?

Kesytä perhonen ja estä kaaos.

Aivovammassa on yksi äärimmäisen ilkeä oire ylitse muiden, äkkipikaisuus, lyhytpinnaisuus, sokka irtoaa liian helposti. Aivan mitätön asia paisuu paisumistaan ja lopulta saattaa johtaa täydelliseen kaaokseen korvien välissä samalla kaventaen näkökenttää.  Lopulta olo on kuin katsoisi maailmaa pää jäässä mehupillin läpi.
Perhosen siiven isku on aiheuttanut pyörremyrskyn aivoissa.

Keskiajalla moinen käytös olisi ollut vain hyödyksi ja aivovammaisena olisin saavuttanut merkittävän uran. Aivovammaisena olisin hakeutunut kaltaisieni seuraan ja toinen aivovammainen Englannin kuningas Henrik VIII olisi ollut hyvä ystäväni. Koska sokkani on löysällä ja sytytyslankani on liian lyhyt olisi tuo hermoheikko kuningas varmasti tehnyt minusta mielellään sotajoukkojensa ylipäällikön, koska äkkipikaisuudessani olisin piiskannut sotilaat kaivamaan tiensä vaikka läpi harmaan kiven ja usuttanut nuo jo lepoa kaipaavat sotilaat vaikka tylppäpäisten keppien kanssa vihollisen kimppuun, sietämättä yhtään poikkisanaa.

Lapsiperheessä moinen sotapäällikkö-toiminta ei vaan tule kuuloonkaan, on vaan pakko yrittää hillitä itsensä, muistaa hengittää ja laskea vaikka miljoonaan tai yrittää poistua tilanteesta, sekään ei toki ole oikea hoitokeino vaan ennen pitkää menettää varmasti tehonsa ja kaaosteoria realisoituu paikallisena räjähdyksenä. Se hetki kun saan kesytettyä tuon perhosen niin elämä lapsiperheessä muuttuu paljon rauhallisemmaksi.

Enpä usko, että tällä jäljelle jääneellä aivokapasiteetillä tuota perhosta ominvoimin kesyttämään pystyy, ja sen johdosta olenkin käynyt kohta kaksi vuotta neuropsykologisessa kuntoutuksessa.

Hyvä esimerkki tuosta minun kaventuneesta ajattelutavasta on muutaman kuukauden takaa, kun hoitava lääkärini soitti minulle kertoakseen, että nyt olisi varmaan aika tehdä työkyvyttömyyspäätös.
Jo pelkkä työkyvyttömyys sana sai minun puolustusmekanismin aktivoitumaan ja kiistin olevani työkyvytön ja vannoin palaavani työelämään.

Voin vain kuvitella miltä tuo möykkääminen tohtorini korvaan kuulosti, koska noin viikon päästä sain postissa kirjeen aivovammapolilta ja sisältö oli aika koomista luettavaa.  Lausunto alkoi normaalisti esitiedoilla ja muilla virallisilla tiedoilla, mutta sitten tuli tuo kohta suunnitelma. Tohtorini on varmasti nauranut mielessään tekstiä kirjoittaessaan " Objektiivisesti ajateltuna potilas täysin työkyvytön, tehdään ostopalvelusopimus neuropsykologiseen kuntoutukseen asian selkeyttämiseksi ".

Olen tämän jälkeen useasti keskustellut aiheesta kuntouttajani kanssa, nykyään tuo tohtorille uhoaminen jo naurattaa ja hyväksyminen työkyvyttömyydestäni alkaa olemaan käsitelty.

Lomalla pitäisi rentoutua.

Laitoin tässä alkuvuodesta lomahakemuksen, kyseinen loma oli tarkoitettu nimenomaan aivovammaisille ja heidän läheisilleen, alustava loma-aika piti olla vappuna, mutta koska mitään ei kuulunut niin ajattelin ettei onni tänä vuonna osunut meidän perheeseen ja olin jo unohtanut koko lomahakemuksen.

Kuinka ollakkaan sain sähköpostin viime kuukauden 19. päivä jossa kerrottiin, että perheelleni on myönnetty viiden päivän mittainen loma Kannonkosken Piispalassa. Loma alkaisi jo 30. päivä joten aikaa pakkaamiselle ja  ajatukselle lomalle pääsystä ei paljoa ollut.

Vaimoni oli katsonut aivovammaliiton sivuilta mitä kaikkea lomalla on tarjolla, olisi kuntouttavaa toimintaa, aivovammasta keskustelua ja ennen kaikkea rentoutumista. Joten vaikka kaikki tapahtui nopeasti oli odotukset todella korkealla.

Pian koitti tuo 30. päivä ja lähdimme ajamaan kohti Kannonkoskea, koska matkaa kyseiseen paikkaan oli lähes 400 km olimme miettineet reitin ja taukopaikat valmiiksi.  Matka meni suunnitellusti ja takapenkkikin pysyi ihmeen rauhallisena. Aikataulumme piti yllättävän hyvin ja pääsimme sovittuun aikaan perille, paikka näytti todella mukavalta, kävin ilmoittamassa saapumisestamme infopisteeseen ja samalla sain mökkimme avaimet sekä viikon ohjelman johon en vielä siinä vaiheessa sen enempää huomiota kiinnittänyt. Pitkä matka oli tehnyt tehtävänsä ja halusin vain päästä mökkiin vähän lepäämään, mutta enpäs päässytkään. Ensimmäiseksi meidän piti mennä muiden lomalaisten kanssa ryhmäytymään ja kiivetä jyrkät portaat päärakennuksen yläkertaan jossa sijatsi jonkin asteinen jumppasali, silloin ensimmäistä kertaa kiinnitin huomiota että kaikki muut osallistujat näyttivät yllättävän hyväkuntoisilta ollakseen vammautuneita.  Tuo ajatus kuitenkin vaihtui pian keskittymiseen että pysyisin pystyssä noissa jyrkissä portaissa.

Pääsin viimein nuo portaat ylös ja oli aika aloittaa tuo ryhmäytyminen, jokainen perhe esitteli itsensä ja kertoi mistä päin Suomea ovat saapuneet, kukaan ei kuitenkaan sanonut sanaakaan vammastaan joten ei varmasti meidänkään tarvitse vammastani mitään mainita, eikä kyllä ohjaaja mitään niistä kysynytkään. Sitten koitti se hetki jolloin tajusin että kaikki ei taida olla ihan kohdallaan, ohjaaja pyysi kaikkia ottamaan infosta saadun ohjelman esille ja esitteli sitä sitten meille. Oli kesäkuntoon jumppaa, oli jos jonkinlaista aktiviteettiä ja muuta liikuntaa. Meidän aivovammaliiton loma oli vaihtunut jossain kohtaa liikunnalliseksi perhelomaksi ja kuinka ollakkaan olin ainoa vammautunut ihminen koko paikassa, eikä kyseinen paikka suoraan sanottuna edes kovin hyvin soveltunut liikuntarajoitteiselle, koska maasto oli todella mäkistä, portaita oli jos jonkin mittaista.

Onneksi lapsista paikka oli mukava, oli tilaa missä juosta, uimaan pääsi vaikka joka päivä ja ennen kaikkea oli metsä täynnä mustikoita joita syödä. Oli paikassa myös kotieläinpiha jossa kävimme vierailulla ja lapset saivat ratsastaa aasilla.

Lomamme kesti kaiken kaikkiaan tuon viisi päivää, joka rasitukseltaan vastasi minulle varmasti yhtä maratoonia. Palautuminen tuosta rasituksesta on edelleen kesken ja kunhan vaan saan aikaiseksi niin laitan viestiä aivovammaliittoon ja kerron että nyt on menny puurot ja vellit sekaisin.

Kiitos lomasta, se tuli tarpeeseen, varsinkin LAPSILLEMME.

Vammaiset alennusmyynnissä.

Laillistettu ihmiskauppa.

Maailman väestöstä noin 15% on vammaisia, osa lievästi vammautuneita, osa vaikeasti vammautuneita ja loput siltä väliltä.  Tämä pieni mutta sitkeä porukka joka yrittää parhaansa mukaan pärjätä joskus jopa itsenäisesti vaikka se olisi täysin mahdotonta ja kaikki vain sen johdosta ettei olisi vaivaksi muille. 

Vaikka me emme valita, siitä huolimatta meitä saa kohdella miten kukin virkaatekevä minäkin päivänä haluaa, riippuen ihan hänen ennakkoluuloistaan.

Meihin saa kohdistaa syrjintää, poissulkemista ja meihin saa kohdistaa jopa henkistä ja fyysistä väkivaltaa joutumatta siitä vastuuseen. Meiltä saa evätä oikeuden koulutukseen, terveydenhuoltoon ja jopa yhteiskunnalliseen osallistumiseen vain sen johdosta että olemme vammaisia.  Kaikki tämä tapahtuu maamme hallituksen suojeluksessa. 

Joka ikisenä hallituskautena kulloinkin virassa oleva oikeusministeri tai muu vastuussa oleva ministeriö lupaa laittaa vakuutuslääkärit ja muiden virastojen asiantuntijalääkärit vastuuseen ja velvoittaa heidät kunnioittamaan lääkärin valaa. Samaan aikaan kun ministeri suu vaahdossa mediassa höyryää vammaisten julmasta kohtalosta, kumartaa hän milloin minkäkin vakuutusyhtiön sekä eri virastojen hallitukselle vain sen johdosta ettei menettäisi kokouspalkkiotaan. 

Mikä on sitten vammaisen ihmisoikeuksien hinta. Se saattaa olla ministerin viikon mittainen loma Kelan edustusmökissä lapissa tai vakuutusyhtiön järjestämä etelänmatka bisnesluokassa sekä majoitus täysylläpidolla. 

Tämä Suomen hallituksen ja ministereiden harjoittama kikkailu on täysin laillista ihmiskauppaa josta ei saa puhua. Tiedän että tästä kirjoittaminen on sama kuin lykkäisi päänsä mehiläispesään, mutta minähän olen vammainen enkä tiedä mitä teen.

Itse olen kokenut nämä ennakkoluulot koulutuksen eväämisenä, ja minut on laitettu psykiatriseen hoitoon vain sen johdosta että minulla sattuu olemaan vaikea aivovamma. Onpa jopa eräs lääkäri epäillyt että aivovammani on synnynnäinen koska erehdyin kyseenalaistamaan hänen suuruutensa.

Olen myös saanut kokea vakuutusyhtiön mielivaltaisuuden. Ajattelin hyvää hyvyyttäni mennä vakuutusyhtiön pyytämään tutkimukseen Helsinki Hospitaliin, joka osottautui täysin vääräksi valinnaksi. Jos olisin tiennyt että tutkiva lääkärini ei ole edes neurologi vaan sattui olemaan fysiatrian erikoislääkäri. Tästä huolimatta hän pystyi muutaman pienen tutkimuksen päätteeksi kumoamaan yli kaksi vuotta kestäneet neurologian erikoislääkärin tekemät tutkimukset.  Vaikea niskavamma muuttui normaaliksi kulumaksi.

Jos maahanmuuttajia ja pakolaisia kohdeltaisiin edes vähääkään samalla lailla kuin meitä vammaisia, niin kyllä huutajia ja kaiken maailman kukkahattutätejä olisi televisiot ja lehdet täynnä vaatimassa parempaa kohtelua sekä ihmisoikeuksia. 

Minä en ole rasisti, mutta missä ne meidän kukkahattutädit ja muut huutajat on? Meillä on toki aivovammaliitto, mutta rehellisesti sanottuna se on täysin munaton tämän asian edessä.

Nämä asiat ei ratkea millään karnevaaleilla joka suomalaisista mielenilmauksista tulee vääjäämättä mieleen. 

Tästä asiasta tarvitaan tarvitaan keskustelua ja ihmisten mielikuvan muutosta johon minä olen sitoutunut 100%.  Minuun voi olla yhteydessä s-postilla mikäli asia herättää kysymyksiä tai jos on halukas saamaan muutosta tähän laillistettuun ihmiskauppaan. 

 nico.ojala72(at)gmail.com 

Tunteiden partituuri.

Kanan lento joka päättyi mahalaskuun.

Siitä on kohta kolme vuotta aikaa, kun lyhyt lentoni päätyi rakennustyömaan kivijalan viereen. Tuosta hetkestä eteenpäin elämäni on ollut raakaa taistelua niitä kaikkia oireita vastaan jotka vaikea aivovamma ja niskanikamien C1-C2 ligamenttivaurio toi tullessaan. Olen pyrkinyt sulautumaan joukkoon peittelemällä ja piilottelemalla oireitani, olen useasti hävennyt itseäni, olen haukkunut itseäni laiskaksi koska haluaisin vain nukkua, olen monesti ollut valmis antamaan periksi, olen polttanut kynttilää molemmista päistä ja toivonut että tuo punainen elämänlanka viimein katkeaisi.

Olen käynnyt todella syvällä, tehnyt mahalaskun tuonne syvään kuiluun, olen repinyt ja raastanut itseäni ja perhettäni sekä sukulaisiani ja ystäviäni, olen hukannut ilon ja riemun, olen ollut väsynyt taistelemaan. 

Koska en osannut enään kertoa tunteistani, aloin valokuvaamaan ja kuvien kautta kertoa ihmisille miltä vammautuminen ja ahdistus tulevasta tuntui.

Tältä vammautuminen ja ahdistus näyttää

 

        

Onneksi nuo ajat ovat jääneet taakse ja olen osittain pystynyt hyväksymään muuttuneen minäni.