Aivovammalla on kolkko kaiku vakuutuslääkäreiden keskuudessa

Aivovammainenkin saa jopa vihapostia.

Hoitajat ja erityisesti ne aivovammaan perehtyneet lääkärit jotka eivät ole sidoksissa vakuutusyhtiöihin ovat meidän aivovammautuneiden keskuudessa erittäin arvostettuja ammatteja.

Suomen vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen kertoi, että vakuutuslääkärit saavat asiatonta postia. Minä Nico Ojala voin sanoa, että me aivovammautuneet vasta asiatonta postia saammekin, jopa suoranaisia valheita sisältäviä lausuntoja jotka vakuutuslääkärit ovat allekirjoittaneet.

- Meidät jätetään tarkoituksella korvauksien ulkopuolelle ja se herättää meissä voimakkaita tunteita joita meidän on vamman oireiston johdosta jo sinänsä vaikea käsitellä. Tämän korvauksien maksamattomuuden johdosta joudumme poikkeuksetta turvautumaan oikeudellisiin toimiin vakuutusyhtiötä vastaan. Tämän kaltainen toimintamalli on äärimmäisen kallis ja ennen kaikkea henkisesti kuin fyysisestikkin raskas aivovammautuneelle.

- Moni ei halua aivovammautumisestaan pitää mitään meteliä, mutta hänet on siihen pakotettu.

Kasvottomat aivovammaiset.

Suomessa tapahtuu noin 20 000 aivovovammaan johtavaa tapaturmaa joista noin 1000 menehtyy vamman seurauksena. Vuosittain noin 5000 vammautuneelle jää pysyviä oireita, kuten keskittymis, muisti ja  aloitekykyongelmia sekä voimakas väsymysoireisto, myös muita fyysiä, psyykkisiä ja neurologisia oireita esiintyy meistä valtaosalla.

Koska aivovamma ei näy päältä päin niin moni meistä haluaa pysyä kasvottomana. Me joudumme jatkuvasti leimatuiksi milloin juopoiksi, laiskoiksi tai huumausaineiden käyttäjiksi vain sen johdosta, että puheemme saattaa olla epäselvää tai emme pysty katsomaan toista silmiin puhuessamme. 

Itse olen henkilökohtaisesti joutunut hyökkäyksen kohteeksi ruokakaupassa, jossa minut haukuttiin juopoksi ja ajattelemattomaksi ääliöksi, kun olen ottanut lapseni mukaan kauppaan vaikka olen umpihumalassa. Kaikki tämä vain sen johdosta, että minulla sattuu olemaan aivovamma. Kyllä minä kestän tuon haukkumisen ja osoittelun, mutta en halua että sitä tehdään lasteni kuullen.

Se että me aivovammaiset saamme kuulla todella törkeitä ilmaisuja oireistamme jokapäiväisessä elämässämme on jo todella raskasta, niin meidän pitäisi vielä kestää vakuutuslääkäreiden vähättelevät lausunnot. 

On suuri ero kuuleeko haukut aivovammastaan tavallisen ihmisen suusta vai lääkärin suusta.

Toivoa lakialoitteesta.

Vakuutuslääkäreiden ratkaisut ovat ihmetyttäneet meitä aivovammaisia ja meidän palkkaamia asianajajia jo pitkään, myös Janne Leinosen väitteet sadoista vääristä aivovammadiagnooseista ovat omiaan lisäämään vastakkaisasettelua aivovammaisten ja vakuutuslääkäreiden välillä.

On olemassa selvää näyttöä vakuutusyhtiöiden, vakuutuslääkäreiden ja vakuutusyhtiö myönteisten lääkärien systemaattisesta aivovamma alidiagnosoinnista, myös vakuutusyhtiöiden ja vakuutusoikeuden väliset sidonnaisuudet ovat osoitus tästä aivovammabisneksestä.

Onneksi tähän epäterveeseen toimintamalliin on puututtu lakialoitteen muodossa, voimassa oleva työtapaturma- ja ammattitautilaki antaa vakuutuslääkärille mahdollisuuden tehdä lausuntoja ilman totuus velvoitetta.

Tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuslääkäri voi kumota kaikki hoitavan lääkärin tutkimuksiin perustuvat lausunnot ilman että hänen täytää näyttää toteen kumoamisen perusteet.

Uuden lakialoitteen tavoitteena on korjata tämä valehtelun ja vähättelyn kulttuuri joka vakuutusyhtiöissä on pitkään ollut käytössä, joutuu vakuutuslääkäri totuusvelvoitteen piiriin.

Toki vastustajiakin on jo ilmaantunut ja meitä aivovammautuneita mustamaalataan järjestelmällisesti niin vakuutusyhtiöiden toimesta kuin median välityksellä. Tästä kertoo se silmiinpistävä puolueellisuus vakuutusyhtiön ja vakuutuslääkäri yhdistyksen puheenjohtajan media näkyvyydestä. 

Yhtä aivovammaista kohtaan haastatellaan kymmentä vastapuolen edustajaa. Tämä epäsuhde kertoo siitä paineesta mistä vakuutusyhtiöt oireilevat uutta lakialoitetta vastaan. 

Vapautettu valehtelemaan.

Me aivovammaiset joudumme itse maksamaan kaiken, mikäli haluamme saada oikeutta.Tämä tarkoittaa asianajajan palkkaamista, asiantuntijalausuntojen tilaamista ja lisä tutkimuksia, sekä valtavaa taloudellista kustannusta joka on kaikki pois jo entuudestaan pienistä sairaspäivärahoista tai sairaseläkkeestä. Puhumattakaan siitä henkisestä hinnasta jonka aivovammautunut joutuu maksamaan. 

Valitettava tosiasia on se, että kaikki eivät jatsa sitä usean vuoden oikeustaistelua vaan luopuu taistelusta, osa jopa luopuu elämästään pelkästään sen johdosta että vakuutuslääkärille on annettu mahdollisuus valehdella ilman seuraamuksia.

Jos minä losauttaisin jonkun hengiltä, niin voisin valita kenet asianajajan vain ja täysin ilmaiseksi, mutta vammautunut joutuu maksamaan kaiken itse. 

Janne Leinonen sanoi lehtiartikkelissa, että hänellä ei ole mitään uutta lakialoitetta vastaan, mutta se on turha koska mitään valehtelun kulttuuria ei ole. 

Me aivovammautuneet tuomma asiamme mielellämme suuren yleisön tietoon ja paljastamme vakuutuslääkäreiden tekemät lausunnot vammastamme, annetaan enemmistön tehdä arvio tästä valehtelun kulttuurista.

Nico Ojala

Sidonnaisuuksien lautakunnat.

Vakuutetun venäläinen ruletti.

Oletko koskaan tullut miettineeksi sitä mihin kaikkeen rahasi menee, kun otat vakuutuksen tulevaisuuden turvaksi tai vaihtoehtoisesti joudut tilanteeseen jossa toisen osapuolen vakuutus on sinun ainoa keino turvata taloudellinen tilanteesi?

Osasitko edes aavistaa vakuutusta ottaessa mihin peliin ryhdyit? Allekirjoititko sopimuksen ilman ehtojen lukemista? Ihan sen pienimmänkin jossa lupauduit pelaamaan venäläistä rulettia jos jotain sattuu?

Osasitko kuvitella, että terveytesi menettämisestä maksettavan hinnan määrää ryhmä joka on sidoksissa vakuutusyhtiöösi, ja tähän ryhmään kuuluva jäsen mahdollisesti kirjoittaa lausuntoja sinusta vakuutusoikeuteen (Vako) jossa hän myös istuu lääkärijäsenenä?

Sitten jos mukaan otetaan vakuutusyhtiöiden sidonnaisuudet yksityispuolen terveydenhoitoyrityksiin, tässä tapauksessa vain niiden yhtiöiden joihin vakuutusoikeudella on sidonnaisuuksia, luoja sinut armahtakoot mihin sotkuun olet joutunut.

Peräti 64% vakuutusoikeuden lääkärijäsenistä ja lääkärivarajäsenistä on sidonnaisuuksia yksityis-sektorin lääkäripalveluihin ja sitä kautta vakuutusyhtiöihin. 

Peräti kuusi vakuutusoikeuden lääkärijäsentä tai lääkärivarajäsentä työskentelee terveydenhoitoyrityksissä joissa LähiTapiola on osaomistajana, samaan aikaan kyseisissä yrityksissä työskentelee myös LähiTapiolan vakuutuslääkäreitä. 

Voi vain kysyä että, liikutaanko tässä nyt jo juridisesti lain harmaalla alueella? Olisiko aika alkaa tutkimaan sidonnaisuuksia tarkemmin ja ryhtyä toimiin?

Vakuutusoikeuden ja yksityisen sektorin seasta löytyi myös Validia, mutta jokainen voi kaavioista katsoa mitä rahoillansa on ostanut ja toivoisiko putoavansa ensimmäisenä pois tästä ruletista.

Myös julkisella puolella hoidetaan vakuutusyhtiöiden lähettämiä potilaita ja tästä yhtenä esimerkkinä TAYS jossa vakuutusyhtiön ja hoitavien lääkäreiden toiminta on viety äärimmilleen alidiagnosoinnin osalta. Nämä kaaviot antavat ymmärtää, että sama toimintamalli on käytössä myös yksityisellä puolella. Toki viitteitä on ollut ilmassa jo pitkään, mutta se että toiminta on näin pienen piirin organisoimaa oli yllätys.

Toivon totisesti, että oikeusministeri Antti Häkkänen ottaa asian viimein hoitoonsa ja kieltää tämän vammautuneiden ihmisten pelinappulana käyttämisen. Me emme ole myytävänä.

Vakuutusyhtiöiden aivovammabisnes.

Järjestelmä on mätä.

Janne Leinonen, kerroit A-studiossa 3.7.2017, että Suomessa tehdään aivovammabisnestä. Kyllä, olen Janne kanssasi samaa mieltä tästä aivovammaisilla tehtävästä bisneksestä joka on mykkyttänyt koko järjestelmän, tehnyt siitä läpimädän. Toki sinä väitit että tätä kaikkea johtaa Validia ja siellä työskennelleet alansa huippulääkärit, mutta sinulta jäi tarkoituksella mainitsematta eräs taho joka systemaattisesti vakuutusyhtiöiden lähettäminä alidiagnosoi aivovamman saaneita potilaita ja näin vaarantaa räikeällä tavalla potilasturvallisuuden sekä eväävät vammautuneilta heidän tarvitseman elintärkeän kuntoutuksen.

Vakuutusyhtiöiden bisnesmalli.

Lähi-Tapiola sekä monet muut vakuutusyhtiöt kieltäytyvät järjestelmällisesti korvaamasta aivovamman saaneelle asiakkaalle hänelle kuuluvia korvauksia ja kuntoutuksia. Vakuutuslääkärit kieltävät syy-yhteyden vaikka näyttö olisi aukoton, vakuutuslääkäreistä on tullut osa vakuutusyhtiöiden tuloksentavoittelua ja johdon palkitsemisjärjestelmää. 

Miten homma sitten toimii? Vammautunut on saanut jo aivovammadiagnoosin hänelle tehtyjen tutkimusten jälkeen ja hänellä on mahdollisesti kuntoutukset alkaneet omassa sairaanhoitopiirissä. Mikäli vammautuneella on lakisääteinen tapaturmavakuutus voi vakuutusyhtiö lähettää hänet ilman erillistä suostumusta toiseen sairaanhoitopiiriin tutkimuksiin, mutta mikäli vammautuneella on vapaaehtoinen tapaturmavakuutus voi vakuutettu kieltäytyä menemästä, mutta tätä ei vakuutusyhtiö kerro lähettäessään vammautunutta tutkimuksiin toiseen sairaanhoitopiiriin. He kertovat maksavansa matkakustannukset, ateriat ja mahdollisen yöpymisen ja tekevät muutenkin kaikkensa ettei vakuutettu kieltäytyisi menemästä tutkimuksiin.

Mikä on sitten näiden tutkimusten tarkoitus? Vakuutusyhtiöt perustelevat tutkimuksia lisäselvityksillä ja toisen lääkärin kannanotolla jolla saadaan tukea jo tehdyille tutkimuksille, mutta tämä on osa tätä aivovammabisnestä jolla saadaan jo todettu aivovamma katoamaan tai lieventymään huomattavasti.

Näin homma toimii.

Lähi-Tapiolan ja muiden vakuutusyhtiöiden palveluksessa on lääkäreitä, jotka työskentelevät samaan aikaan sekä korvauspäätösten tekijöinä että lääkäreinä sairaaloissa. Tämä yksi sairaala muiden joukossa on Tampereen yliopistollinen keskussairaala ja tämän johdosta vakuutusyhtiöt lähettävät aivovamman saaneita juuri Tampereelle jossa vakuutusyhtiömyönteiset lääkärit vähättelevät ja alidiagnosoivat potilaita tarkoituksenmukaisesti eivätkä käytä käypähoitosuosituksia asianmukaisesti vaan valikoiden ja näin saaden tapaturman syy-yhteyden katoamaan täysin.

Tämän jälkeen nämä vakuutusyhtiön valitsemat lääkärit tekevät asintuntijalausunnon ja uuden diagnoosin lähettäneelle taholle joka käyttää sitä häikäilemättä vammautunutta vastaan.

Asiaa on monesti tutkittu ja osa vakuutusyhtiöistä kertoo, että he ovat laatineet jääviyden välttämisestä sisäiset ohjeet, mutta ne ovat salaisia eikä niitä ole tarkoitettu julkisuuteen. Pääasiallisesti jääviyden ratkaiseminen jää kuitenkin lääkärin itsensä päätettäväksi.

Sosiaali-ja terveysministeriö ei kuitenkaan aio puuttua vakuutuslääkäreiden kaksoisrooliin, vaan toteaa että kielto ei toimisi kenenkään eduksi. On jopa tavoiteltavaa, että kliinisessä työssään vakuutuslaitosten asintuntijalääkärit näkevät hoitopuolen arjen.

Aivovammabisneksen organisaatio.

Johanna Rellman. Erikoislääkäri neurologia, aivovammat, selkäydinvammat ja kuntoutus.

TAYS keskussairaala ( Neurologian vastuuyksikkö)

Muut Tehtävät:

- Rellman kirjoittaa myös STM:lle lausuntopyyntöjä sekä kirjoittaa blogia lääkäriliittoon

- Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ( Somla ) 31.12.2018 asti

( Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on läkisääteinen sosiaalivakuutuksen erikoistuomioistumeen rinnastettava riippumaton ja itsenäinen muutoksenhakuelin, joka ottaa kantaa Kansaneläkelaitoksen ja työpaikkakassojen antamiin päätöksiin )

Jari Honkaniemi. Hatanpään sairaalan neurologian dosentti, toimialuejohtaja.

Muut Tehtävät:

- Jari Honkaniemi kirjoittaa vakuutusyhtiöille lausuntoja virkamiestittelinään neurologian ylilääkäri

( Valtion virkamieslaki kieltää tämän tyylisen toiminnan )

- Todistaa oikeudessa potilaita vastaan vakuutusyhtiön puolella

Suvi Liimatainen. Neurologian dosentti, toimialuejohtaja, ylilääkäri

Muut Tehtävät:

- Allekirjoittaa useasti aivovammaan liittyviä lehtiartikkeleita muiden vakuutusyhtiömyönteisten lääkärien kanssa

- Työskentelee usein yhdessä Aki Hietaharjun kanssa. Hietaharju on myös työsuhteessa Pihlajalinnaan jonka osaomistajana on Lähi-Tapiola

Muita vakuutusyhtiömyönteisiä lääkäreitä ja aivovammaa vähätteleviä lehtiartikkeleiden allekirjoittajia on:

Pauli Helin. Neurologian dodentti, osaston ylilääkäri TAYS

Jukka Peltola. Neurologian professori TAYS

Sirpa Rainesalo. LT vastuualuejohtaja TAYS

Pasi Jolma. LT apulaisylilääkäri TAYS

Mika Koskinen. Neurologian erikoislääkäri TAYS

Eerika Koskinen. TAYS

Kyösti Haukipuro. Ylilääkäri KELA

Tämä sosiaali-ja terveysministeriön hyväksyntä on myös mahdollistanut tämän vakuutusyhtiöiden pyörittämän aivovammabisneksen jonka tuomista voitoista nauttivat niin poliittinen johto, vakuutusyhtiöiden johto, vakuutuslääkärit sekä nämä vakuutusmyönteiset lääkärit.

Systeemi on läpimätä.

Edellä mainittujen vakuutusyhtiömyönteisten lääkärien ja kaksoisroolissa olevien lääkäreiden sijoittuminen TAYS:iin ja Lähi-Tapiolan sekä muiden vakuutusyhtiöiden käytäntö lähettää vammautuneet Tampereelle lisätutkimuksiin ei voi olla sattumaa. Tämä organisaatio ja keskittymä kertoo järjestelmällisestä alidiagnosoinnista ja törkeästä potilasturvallisuuden vaarantamisesta jota niin vakuutusyhtiöt, edellä mainitut lääkärit ja vakuutuslääkärit harjoittavat.

Janne Leinonen, jäikö edellämainitut seikat vahingossa ilmoittamatta, kun kerroit Validian "aivovammabisneksestä"?

Yhteydenottoja eduskunnasta

Kynä on miekkaa terävämpi.

Kirjoitin eilen blogitekstin jossa käsittelni Paula Risikon vuonna 2013 tilaamaa muutosehdotusta vakuutuslääkärijärjestelmään, sekä Jari Ronkaisen ehdotuksia vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisestä. 

Tänään sain mielyttävän puhelun kansanedustaja Sanna Lauslahdelta ja hän halusi tuoda esille asioita joita en vielä eilen tiennyt kirjoittaessani blogia ja koska nämä uudet tiedot ovat merkittäviä, niin katson aiheelliseksi lisätä seuraavia tietoja Paula Risikon perustaman työryhmän tekemään vakuutuslääkärijärjestelmän muutos ehdotukseen.

Kirjoitin seuraavasti:

Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän toimenpideuhjelman tavoitteeksi asetettiin seuraavat toimenpiteet:

1. Tehdä tarvittavat muutokset, jotta edunsaajat voisivat nykyistä paremmin kokea olevansa osallisia etuushakuprosessissa.

- Edunhakijan osallisuutta ja luottamusta järjestelmää kohtaan voidaan lisätä parantamalla viestintää vakuutuslääkärijärjestelmästä ja sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Viestinnässä pyritään siihen, että kansalaisten saatavilla olisi kootusti tietoa asiankäsittelyprosesseista ja yleisistä menettelytavoista, mikä mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen.

2. Parantaa tiedonkulkua ja lisätä yhteistyötä vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkärien välillä.

- Vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkäreiden yhteistyön parantamiseksi lääkärinlausuntoja tulisi kehittää ja tiedonkulussa voisi hyödyntää Kanta-arkistoa tai vakuutuslaitoksen rekistereitä. Jos lausuntoa laativa lääkäri saisi tarvittaessa tiedon potilaan etuuspäätöksestä ja sen perusteluista, voisi tämä auttaa häntä jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Lääkärintodistus- ja lausuntolomakkeiden yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu jatkossa Kansaneläkelaitoksessa.

3. Lisätä kansalaisten tietoisuutta sosiaalivakuutusetuuksien määräysperusteista, haku- ja muutoksenhakuprosessista sekä eri tahojen rooleista järjestelmässä.

- Kansalaisten osallisuuden lisäämiseksi tulisi olla saatavilla tietoa siitä, miten sasiaalivakuutuksen eri lajit toimivat ja minkä laisia vaiheita vakuutusoikeuden käsittelyssä ilmenee. Viestinnässä kiinnitetään esimerkiksi huomiota alan termiologian avaamiseen ja eri vakuutuslajien tyypillisiä tapauksia havainnollistetaan esimerkkien avulla.

4. Lisätään lausuntoja kirjoittavien lääkäreiden tuntemusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä lääkärilausuntojen laadun parantamiseksi ja etuudenhakijoiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.

- Vakuutettujen yhdenvertaisuuden ja perustelultujen päätösten kannalta olisi olennaista, että etuushakemuksia varten laaditut lääkärinlausunnot ovat laadukkaita ja kattavia. Lausuntojen laatiminen edellyttää niitä kirjoittavalta lääkäriltä sosiaalivakuutuksen ja vakuutuslääketieteen tuntemusta. Vakuutuslääketieteen koulutusta ja osaamista voidaan parantaa ottamalla vakuutuslääketiede ja kuntoutus systemaattisesti huomioon eri koulutusasteissa. Vakuutuslääketieteen osa-aikaista professuuria esitetään Helsingin yliopistoon.

5. Viestinnän käytännön toteutuksessa tulee keskittyä erityisesti seuraaviin asioihin.

- Vakuutuslääkäri voi arvioida tapauksen näkemättä vakuutettua.

1. Viestinnässä tulee painottaa, että vakuutuslääkärin tehtävä ei ole vakuutetun henkilön terveyden tutkiminen, vaan korvauksen tai etuuden maksamisen lääketieteellisten edellytyksien arvioiminen. Vakuutuslääkärin ei tarvitse tavata vakuutettua, koska terveydenhuollon piirissä toimivat lääkärit ovat henkilön jo tavanneet ja tutkineet. Vakuutuslääkärin arvioi työkykyä tai tapauksen syy-yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisen laatimien asiakirjojen pohjalta.

- Päätös ei perustu diagnoosiin.

1. Vistinnässä tulee korostaa, että vakuutuslääkäri ei päätä onko henkilö sairas vai ei ja tarvitseeko henkilö hoitoa oireihiinsa tai sairauteensa. Vakuutuslääkäri arvioi etuuden myöntämisen edellytyksiä vakuutuslääketieteen näkökulmasta. Hän ei tee terveydentilaa koskevia diagnooseja, vaan osallistuu päätöksentekoon yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Päätös perustuu kokonaisarvioon henkilön tilanteesta.

Tässä kiteytettynä silloisen sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikon asettaman työryhmän muutosehdotukset vakuutuslääkärijärjestelmään josta suurin osa ehdotuksista on jo toteutettu ja pantu käytäntöön.

Kuten aikaisemmin mainitsin tuosta yhteydenotosta ja mukavasta keskustelutuokiosta, korjaan edellistä blogi kirjoitustani saamillani uusilla tiedoilla jotka muuttavat tätä kokoomuksen esitystä todella merkittävästi.

Kokoomukselta on tulossa lähi viikkoina uusi esitys vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamisesta jossa tullaan ehdottamaan, että vakuutusyhtiöt noudattavat KKO:n linjausta syy-yhteydestä sekä tullaan ehdottamaan, että vakuutuslääkärit voisivat tavata vakuutetun henkilön osana etuuskäsittelyä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan tätä kokoomuksen tulevaa esitystä vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamisesta.

Kiitos Sanna Lauslahti.

Risikko vs Ronkainen

Kaksi esitystä, kaksi eri voittajaa.

Kuten tässä on nyt käynyt ilmi se valitettava tosi asia on, että kokoomus on tehny vai pitäisikö sanoa että kaivanut arkistojen kätköistä tuon oman vuonna 2013 silloisen sosiaali-ja terveysministerin Paula Risikon teettämän selvityksen vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämisestä. 

Tämän suuren muutoksen riemusanomaa alettiin tuomaan julkisuuteen 8.10.2017 ja sanansaattajiksi valittiin kokoomuksen kansanedustajista Sari Sarkonmaa, Sanna Lauslahti ja Sari Rissanen mukaan pyydettiin myös finassiala ry:stä Piritta Poikonen. Se mikä sinänsä on ollut yllättävintä, niin koko vakuutuslääkärijärjestelmäraportin äiti Paula Risikko loistaa poissa olollaan.

No miksi tämä vanha raportti, joka sai neljä vuotta olla eduskunnan pölyttyvässä arkistossa kaikessa rauhassa tuotiin vasta nyt julkisuuteen? 

Syynä on tietenkin Jari Ronkaisen tekemä toimenpidealoite vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamisesta. Tämä esitys sai alkunsa aivovammautuneilta itseltään sekä niistä lukemattomista toimenpidealoitteista joita eduskunnassa on tehty vuoden 1995 jälkeen. Yksi toivomusaloite, yksi keskustelualoite, kaksi toimenpidealoitetta ja 59 kirjallista kysymystä vakuutuslääkärien toiminnasta, yksikään edellä mainituista toimenpiteistä ei ole johtanut toivottuun lopputulokseen.

Avataan vähän näitä kahta esitystä, jotka nyt ovat valitettavasti asetettu vastakkain, kiitos kokoomuksen.

Aloitetaan tuosta Paula Risikon tilaamasta raportista.

Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän esittämän toimenpideohjelman tavoitteeksi asetettiin suraavat toimenpiteet:

1. Tehdä tarvittavat muutokset, jotta edunsaajat voisivat nykyistä paremmin kokea olevansa osallisia etuushakuprosessissa.

- Edunhakijan osallisuutta ja luottamusta järjestelmää kohtaan voidaan lisätä parantamalla viestintää vakuutuslääkärijärjestelmästä ja sosiaalivakuutusjärjestelmästä. Viestinnässä pyritään siihen, että kansalaisten saatavilla olisi kootusti tietoa asiankäsittelyprosesseista ja yleisistä menettelytavoista, mikä mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen.

2. Parantaa tiedonkulkua ja lisätä yhteistyötä vakuutuslääkäreiden ja hoitavien lääkärien välillä.

- Vakuutuslääkärien ja hoitavien lääkäreiden yhteistyön parantamiseksi lääkärinlausuntoja tulisi kehittää ja tiedonkulussa voisi hyödyntää Kanta-arkistoa tai vakuutuslaitoksen rekistereitä. Jos lausuntoa laativa lääkäri saisi tarvittaessa tiedon potilaan etuuspäätöksestä ja sen perusteluista, voisi tämä auttaa häntä jatkotoimenpiteiden suunnittelussa. Lääkärintodistus- ja lausuntolomakeiden yksityiskohtainen suunnittelu tapahtuu jatkossa Kansaneläkelaitoksessa.

3. Lisätä kansalaisten tietoisuutta sosiaalivakuutusetuuksien määräytymisperusteita, haku- ja muutoksenhakuprossesista sekä eri tahojen rooleista järjestelmässä.

- Kansalaisten osallisuuden lisäämiseksi tulisi olla saatavilla tietoa siitä, miten sosiaalivakuutuksen eri lajit toimivat ja minkä laisia vaiheita vakuutusoikeuden käsittelyssä ilmenee. Viestinnässä kiinnitetään esimerkiksi huomiota alan termiologian avaamiseen ja eri vakuutuslajien tyypillisiä tapauksia havainnollistetaan esimerkkien avulla.

4. Lisätä lausuntoja kirjoittavien lääkäreiden tuntemusta sosiaalivakuutusjärjestelmästä lääkärilausuntojen laadun parantamiseksi ja etuudenhakijoiden yhdenvertaisuuden lisäämiseksi.

-  Vakuuttettujen yhdenvertaisuuden ja perusteltujen päätösten kannalta olisi olennaista, että etuushakemuksia varten laaditut lääkärinlausunnot ovat laadukkaita ja kattavia. Lausuntojen laatiminen edellyttää niitä kirjoittavalta lääkäriltä sosiaalivakuutuksen ja vakuutuslääketieteen tuntemusta. Vakuutuslääketieteen koulutusta ja osaamista voidaan parantaa ottamalla vakuutuslääketiede ja kuntoutus systemaattisesti huomioon eri koulutustilaisuuksissa. Vakuutuslääketieteen osa-aikaista professuuria esitetään Helsingin yliopistoon. 

5. Viestinnän käytännön toteutuksessa tulee keskittyä erityisesti seuraaviin asiohin.

- Vakuutuslääkäri voi arvioida tapauksen näkemättä vakuutettua.

1. Viestinnässä tulee painottaa, että vakuutuslääkärin tehtävä ei ole vakuutetun henkilön terveyden tutkiminen, vaan korvauksen tai etuuden maksamisen lääketieteellisten edellytyksien arvioiminen. Vakuutuslääkärin ei tarvitse tavata vakuutettua, koska terveydenhuollon piirissä toimivat lääkärit ovat henkilön jo tavanneet ja tutkineet. Vakuutuslääkäri arvio työkykyä tai tapauksen syy-yhteyttä terveydenhuollon ammattilaisen laatimien asiakirjijen pohjalta.

- Päätös ei perustu diagnoosiin.

1. Viestinnässä tulee korostaa, että vakuutuslääkäri ei päätä onko henkilö sairas vai ei ja tarvitseeko henkilö hoitoa oireisiinsa tai sairauteensa. Vakuutuslääkäri arvioi etuuden myöntämisen edellytyksiä vakuutuslääketieteen näkökulmasta. Hän ei tee terveydentilaa koskevia diagnooseja, vaan osallistuu päätöksentekoon yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa Päätös perustuu kokonaisarvioon hakijan tilanteesta.

Tässä tämä Paula Risikon tilaama raportti pääpiirteittäin, kuten moni varmasti huomasi, raportissa ei mainita sanaa totuusvelvoite. Raportti on lähinnä vakuutuslääketieteen tietoisuuden lisäämistä.

Sitten Tämä Jari Ronkaisen toimenpidealoite vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamisesta.

Esitän, että hallitus ryhtyy toimiin vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi siten, että vakuutusyhtiöt noudattavat KKO:n linjauksia, jotja koskevat tapaturmien syy-yhteyksiä ja että vakuutusyhtiöiden käsittelyajat pysyvät tapaturmiin liittyvissä korvausasioissa kohtuullisina (esim. 1 vuosi)

KKO:n linjaus on seuraa: Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisujen mukaan syy-yhteys voidaan todeta, vaikka vammaa ei ole diagnosoitu pian tapaturman jälkeen. Ratkaisut linjaavat myös, että jos vammoille ei ole osoitettu muuta, todennäköisempää syytä kuin turma, on syy-yhteys oikeudellisesti osoitettu.

Tämä KKO:n linjaus on se ns käänteinen todistustaakka, eli vakuutuslääkärin täytyy todistaa, että vammalla ei ole syy-yhteyttä.

Ronkainen ottaa myös kantaa Paula Risikon tilaamaan raporttiin

- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime hallituskaudella työryhmän kehittämään vakuutuslääkärijärjestelmää. Työryhmän 21.1.2014 julkaistussa loppuraportissa ehdotetaan vakuutuslääkärijärjestelmän kehittämiseksi useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta järjestelmään. 

Etuuspäätöksien perusteluita on tarkennettu säännöksin, ja vakuutuslääkärien nimet ovat nykyisin julkista tietoa. Lisäksi kansalaisille löytyy helpommin tietoa vakuutuslääkärijärjestelmästä ja lääketieteen piirissä kehitetään koulutusta sekä vakuutuslääketieteen soveltamista.

Minun ( Jari Ronkainen ), muiden kansanedustajien ja ministeriön saaman palautteen mukaan kansalaisilla ei kuitenkaan ole luottamusta nykyiseen järjestelmään ja suurimpiin epäkohtiin ei olla vielä puututtu.

Ronkainen on oikeassa, tuo Risikon tilaama raportti vuodelta 2013 ei vastaa enään tätä päivää ja suurin osa vaadituista parannuksista on jo tehty, esimerkiksi tuo vakuutuslääkärien minet ovat tulleet julkisiksi KKO:n päätöksen perusteella jo vuonna 2014, joten Risikko on vhvän myöhässä.

Toisessa voittaa vakuutusyhtiö ja toisessa vakuutettu. Kumpi ehdotus oli parempi? 

Norsunluutornin perustukset pettää

Rahoittajat täytyy pelastaa.

Jalla jalla! Huusi turisti ja puristi pakarat yhteen, vatsa kurnahtaa ja tuota auttavaa ovea ei näy missään. Tuttu tilanne monelle turistille, kun haluaa rajojaan kokeilla ja katsoa kuinka paljon pystyy kahmimaan herkkuja, ennen kuin raja tulee vastaan. 

Samaa voi sanoa tänä päivänä vakuutusyhtiöistä, noissa nykyajan rahasammoissa on tullut hätä käteen ja johtajat huutavat jalla jallaa yhteen ääneen kohti argadianmäkeä, ja kukas muu noihin avunhuutoihin vastaa, kuin kokoomus. 

Mikä sai noiden vakuutusyhtiöiden johtajien vatsan kurnahtamaan? Me saimme. 

Me aivovammautuneet olimme se pilaantunut asiakasryhmä, epäkelpo kuluerä ja hiljaiseksi nöyryytetty  joiden piti  pysyä poissa heidän yltäkylläisistä pöydistään.

Me emme pysyneetkään hiljaa vaan toimme totuuden esille ja saimme muutoksenpyörän liikkeelle. Asiasta kiinnostui myös Jari Ronkainen (ps) joka teki toimenpidealoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi, toimenpidealoitteen keskeinen vaatimus on vakuutuslääkäreiden käänteinen todistustaakka.

Tämä Ronkaisen toimenpidealoite on saanut usean kansanedustaja niskakarvat pystyyn ja etenkin kokoomuksessa on jouduttu miettimään väliintuloa pelastaakseen puolueen rahoittajansa. Niinpä kansanedustajat Sanna Laudaslahti (kok), Sari Sarkomaa (kok) ja Sari Rissanen (kok) ovat tehneet muutosehdotuksen joka on lähes identtinen vuoden 2013 silloisen sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikon (kok) asettaman ohjausryhmän mietinnön kanssa, joka kariutui eriävään mielipiteeseen.

Toki tämä kolmikko kehuu vuosien varrella tehtyjä lakimuutoksia jotka ovat parantaneet ihmisten oikeustajua ja luottamusta vakuutuslääkäreihin, kuten vuonna 2015 tehty lakimuutos työtapaturma- ja ammattitautilakiin 559/1994 23§ joka sallii vakuutuslääkärin merkitä kantansa asiakirjoihin noudattamatta lääkärin valaa. Tämä muutos varmasti on parantanut ihmisten oikeustajua.

Ministeri Jari Lindström (sin) asetti selvitysmiehen tarkistamaan vakuutusoikeuden käytäntöjä viime syksynä ollessaan vielä oikeusministeri, sittemmin oikeusministeriksi tullut Antti Häkkäselle (kok) on esitetty suullinen kysymys aiheesta, mutta vastausta ei ole saatu.

Viimeisin muutosehdotus vakuutuslääkärijärjestelmään tuli Finanssiala ry:stä, eli toimialalta joka ajaa vakuutusyhtiöiden etua. Tämän ehdotuksen antoi Piritta Poikonen (ps) joka niin ikään haikailee tuon vuonna 2013 Paula Risikon (kok) asettaman ohjausryhmän mietinnön perään. 

Luulisi Piritta Poikosen olevan Jari Ronkaisen ehdotuksen kannalla, koska samaa puoluetta edustavat, toki Poikosella on omat intressit tuon Finanssiala ry:n puolesta.

Nämä nyt julkisuuteen tuodut muutosehdotukset jotka pohjautuvat lähes kirjaimellisesti tuohon 2013 ohjausryhmän mietintöön kuvastaa sitä hätää jota vakuutusyhtiöt kokevat. Kokoomus varmasti tulee tekemään kaikkensa jotta Jari Ronkaisen muutosehdotus ei saa riittävää kannatusta, todennäköisesti he vaativat myös keskustaa mukaan tähän rintamaan tekemällä kauppaa sotesta.

Mikä on meidän vammautuneiden tehtävä? Nyt kun tuo norsunluutorni on alkanut huojumaan, niin nyt ei saa jäädä vain odottamaan mitä eduskunta tekee. Meidän on pidettävä vieläkin kovempaa meteliä vakuutuslääkäreiden mielivallasta ja tuoda ne rumimmatkin kohtalot julkisuuteen. 

Kyllä media meistä jossain kohtaa kiinnostuu ja se tarkoittaa voittoa meille ja meitä hoitaville lääkäreille.

Politiikan E=mc2

Jo 13 vuotta ilman tulosta.

Jos politiikka muutettaisiin suorituspalkkaukseksi siten että edustaja saa palkan kun hänen esittämä lakialoite tai muutosehdotus on pantu käytäntöön, luulen että aika hiljaista tuolla Argadianmäellä olisi. Ei taitaisi herroja enää työ kiinnostaa jossa palkan eteen pitäisi tehdä muutakin kuin vaan puhua joutavia ja antaa tyhjiä lupauksia ahdingossa oleville. 

Vanha sanonta, kansa kaipaa leipää ja sirkushuveja pitää edelleen paikkansa tuolla herrojen kukkulalla jossa raha vaihtaa omistajaa ja maksu lankeaa niille jotka eivät jaksa enään valittaa, koska heille jokainen uusi päivä on vain taistelua, että selviäisi edes huomiseen. Mitään poliittista vastuuta ei ole olemassa ja synninpäästö tapahtuu kerran neljässä vuodessa.

Kävin tuossa läpi vanhoja Sosiali- ja terveysministeriön sekä Oikeusministeriön arkistoja etsien työryhmien lausuntoja sekä erinäisten toimikuntien mietintöjä vakuutuslääkärien asemasta ja vakuutuslääkärijärjestelmän kehityksestä.

Selvityksiä selvitysten perään.

Vuosi 2004.

Palataan aikaan jolloin Keskustan Matti Vanhanen toimi pääministerinä, Vanhasen hallitukselle jätettiin seuraavan kaltainen mietintö:

Epäkohdat:

Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta on lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja työtapaturmavakuutusta koskevia valituksia vakuutusoikeudessa. Selvityksen mukaan jotkin vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.

Muutosehdotukset:

Ehdotetaan, että vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin siten, että lääkärijäsenen arvioinnissa käyttämien arviointiperustelujen tulisi olla ennalta tiedossa.

Ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin entistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet, lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, jolla etuuden oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.

Ehdotetaan, että suullista käsittelyä on lisättävä, suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin.

Muutosehdotukset eivät tulleet käsittelyyn suureen saliin, koska käsittelevä valiokunta jätti eriävän mielipiteen. 

Vuosi 2008.

Vakuutusoikeuden kehittämistyöryhmä tekee muutosehdotuksen Oikeusministeri Tuija Braxille.

Epäkohdat:

Vakuutusoikeudessa  käsiteltävissä asioissa on kysymys henkilön perustoimeentulon kannalta keskeisistä etuuksista, minkä vuoksi nämä asiat olisi käsiteltävä erityisen kiireellisesti. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan viime vuosina toteutunut vakuutusoikeudessa riittävän hyvin. Lisäksi vakuutusoikeuden lääkärijäsenjärjestelmää on useaan otteeseen arvosteltu julkisuudessa. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja oikeusvarmuuden säilyttämiseksi korkealla tasolla vakuutusoikeuden toimintaedellytyksiä tulee parantaa.

Muutosehdotukset:

Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja ehdotetaan kevennettäväksi. Vakuutusoikeus olisi edelleen päätösvaltainen kolmen ja viiden jäsenen kokoonpanoissa, mutta laissa erikseen säädetyissä asioissa se olisi päätösvaltainen myös muussa kokoonpanossa. Uusia ratkaisukokoonpanoja olisivat yhden tuomarin kokoonpano sekä yhden tuomarin ja lääkärijäsenen muodostama kokoonpano.

Ehdotetaan lääkärijäsenten ja muiden asintuntiajäsenten ilmoitusvelvollisuutta sidonnaisuuksista. Lisäksi nykyisten lääkärivarajäsenten nimike muutettaisiin heidän tehtäväänsä paremmin kuvaavaksi. Uusi nimike olisi vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäri.

Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, sekä mietintöön sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.

Vuosi 2013.

Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä ohjausryhmä tekee muutosehdotuksen Sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikolle.

Epäkohdat:

Tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten luottamusta järjestelmään.

Muutosehdotukset:

Lisätään etuuslakeihin täydentävät säännökset päätösten perusteluista. Lisätään toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskeviin lakeihin säännökset jäsenten velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Esitetään perustettavaksi työryhmä valmistelemaan vakuutuslääketieteen yliopistollisen koulutusjakson perustamista. Lisätään toimeentuloturva-asioissa käsiteltävien muutoksenhakulautakuntien lääketieteellisen asiantuntemuksen suullista käsittelyä.

Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, loppuraportti sisältää eriävän mielipiteen.

Vuosi 2015.

Oikeusministeri Jari Lindström tekee ehdotuksen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseen.

Epäkohdat:

Vakuutuslääkäri ja vakuutusoikeuskäytäntö on selvästi asia, jossa järjestelmämme ja kansalaisten oikeustaju eivät kohtaa.

Muutosehdotukset:

Eduskuntaryhmä ehdottaa, että muutos vakuutuslääkäri ja vakuutusoikeusjärjestelmään saadaan hallituksen yhteistyöllä. Vakuutusoikeuden resursseja on lisättävä jotta suullisten käsittelyiden määrää voidaan lisätä ja pyytää lisää erikoislääkärilausuntoja. Oikeuden käsittelyaikoja tulee lyhentää lisäämällä tuomareita

Oikeusministeri Jari Lindström luopui oikeusministerin tehtävästä vuonna 2017. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Antti Häkkänen. 

Oikeusministeri Antti Häkkästä on pyydetty jatkamaan asian valmistelua, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt.

Vuosi 2017.

 Kansanedustaja Jari Ronkainen tekee toimenpidealoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi.

Epäkohdat:

Vakuutuslääkärit kiistävät vamman synnyn syy-yhteyden hoitavan lääkärin lausunnoista huolimatta. Vakuutusoikeuden liian pitkät käsittelyajat.

Muutosehdotus:

Vakuutuslääkärit täytyy saada totuusvelvoitteen piiriin. Korvaustilanteessa tulee noudattaa käännettyä todistustaakkaa vakuutusyhtiöihin.

Asian käsittely kesken. Toimenpidealoite tarvitsee vähintään 101 kansanedustajaa taakseen jotta muutosehdotukset saadaan voimaan.

Turun toriparkkikin rakennetaan nopeammin.

Tässä on mennyt yli kymmenen vuotta tämän saman asian pyörittämisessä. Arvoisat kansanedustajat, osaatteko kuvitella miltä moinen juupas eipäs keskustelu tuntuu vammautuneesta?

Nyt kun tämä asia on nostettu esille ja me vammautuneet odotamme viimein ratkaisua, toivon teidän kansanedustajien muistavan että vaalit ovat kohta ovella.

Mitä jos minä vanhana rakennusalan yrittäjänä, olisin rakentanut asiakkaan toivomaa taloa 10 vuotta ilman että koko rakennelmaa ei tunnistaisi vielä edes taloksi. Saisinko minä jatkaa urallani? Voisinko vain jättää eriävän mielipiteen ja jatkaa rakentamista vielä seuraavat vuosikymmenet?