Naamioitua ideologiaa.

 Politisoitunut edunvalvonta.

Olen ollu Aivovammaliiton jäsen pian vammautumiseni jälkeen, olen myös saanut kiistatta paljon apua kyseiseltä liitolta. Jäsenyyteni aikana moni henkilö on vaihtunut ja uusia työntekijöitä tullut heidän tilalleen. Tämä vaihtuvuus on täysin tervetullutta ja se uudistaa liiton tapaa toimia aivovammautuneiden edunvalvojana. Kaikki ei suinkaan muutu, on ihmisiä jotka pysyvät ja toimivat omalla tavallaan, heistä tulee henkilöitä joiden toimintatapaa ei kukaan uskalla kyseenalaistaa ja tämä myös ruokkii tätä kierrettä.

Näin on myös tapahtunut Aivovammaliitossa, toiminta on liian politisoitunutta ja oma poliittinen ideologia alkaa ohjaamaan päätöksentekoa, kannanottoja sekä aiheuttaa poliittista purkinäköä. Tämä näkyy selvästi kritiikin puutteena ja toiminta on todella pehmeää poliittisia päättäjiä kohtaan. Tällä on ollut jo vaikutusta jäsenistöön ja tulevaisuudessa tilanne tulee olemaan varmasti kestämätön. Väkisinkin tulee mieleen vanha sanonta, ettei ruokkivaa kättä saa purra.

Otetaan muutama esimerkki, keväällä 2024 kun maamme hallituksen ajamat sosiaaliturvan leikkaukset astuivat portaittain voimaan ja näillä leikkauksilla oli suora vaikutus vammautuneisiin ihmisiin sekä heidän perheeseen, Aivovammaliitto ei ottanut julkisesti kantaa tähän. Pöytäpuheissa kyllä kauhisteltiin, mutta mitään kannanottoa ei Malmilta lähtenyt. Silloin itse tein kirjoituksen Aivovammaliiton Aivoitus lehteen näistä leikkauksista ja se taisi olla ainoa kirjoitus joka asiaa käsitteli.

Nämä leikkaukset vaikiuttavat edelleen vammautuneiden arkeen, mutta edelleenkään Aivovammaliitto ei asiaa esille nosta. 

Toinen asia jota olen ihmetellyt on ollut se, että maamme hallitus on Työministeri Satosen johdolla tuomassa uutta työllistymismallia käytäntöön, tässä mallissa työttömän on haettava keskimäärin neljää työpaikkaa kuukaudessa, tämä haettavien työpaikkojen määrä vaihtelee asunkunnasta riippuen, mutta yhtä kaikki. Tässä mallissa on todella kovat vaatimukset sekä rangaistukset, kuten jos työtön jättää hakematta sovittua määrää työpaikkoja tai menemättä sovittuun haastatteluun saa hän rangaistuksena viikon mittaisen karenssin työttömyysturvaan, mikäli rikkomukset jatkuvat on rangaistuksena jopa kuukauden mittainen työvelvoite.

Koska hyvin moni vammautunut ihminen ei ole syystä tai toisesta päässyt työkyvyttömyyseläkkeelle, on hänet pakotettu ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi vakka todellista työkykyä ei ole juuri lainkaan. Tämä ihminen joutuu nyt hakemaan useaa työpaikkaa kuukaudessa ja pahimmillaan suorittamaan työvelvoitetta saadakseen toimeentulonsa takaisin. Tämä on aivan kestämätön tilanne ja olen ollut tästä asiasta yhteydessä Aivovammaliiton hallituksen puheenjohtajaan, mutta tähänkään ei olla puututtu mitenkään meidän edunvalvonnassa.

Kolmas mikä on aiheuttanut kitkaa minun ja Aivovammaliiton välillä on maamme hallituksen tekemän vammaispalvelujen leikkaukset, joilla on ollut suora vaikutus vammaisten elämänlaatuun ja mahdollisuuteen toteuttaa vammaispalvelulain mukaista laadukasta elämää johon kuuluu osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan, mahdollisuus harrastuksiin sekä laadukkaaseen elämään. Olen tästä aiheesta myös kirjoittanut useaan kertaan, mutta se mitä olen saanut vastaukseksi Aivovammaliiton hallituksen puheenjohtajalta on ollut suorastaan vähättelevä, aivan kuin mitään ongelmaa ei vammaispalveluissa olisi olemassakaan. 

Olen saanut lukuisia yhteydenottoja vammautuneilta joilta on esimerkiksi kuljetuspalvelu lakkautettu ilman sen suurempia perusteluja, tämä lakkautus on johtanut siihen että vammautunut ei pääse osallistumaan omiin harrastuksiin, toinen esimerkki mitä nämä vammaispalvelujen leikkaukset ovat aiheuttaneet, on se että henkilökohtaista apua saa enään vain virka-aikaan ja mikäli iltaisin tai viikonloppuisin tarvitsee henkilökohtaista apua, on se haettava erikseen hyvinvointialueen vammaispalveluista erillisellä hakemuksella, tämäkö on sitä vammaispalvelulain mukaista laadukasta elämää? 

Valitettavasti Aivovammaliitto ei ole puuttunut asiaan mitenkään muuten kuin kertomalla, että Aivovammaliiton hallituksen puheenjohtaja pyrkii pääsemään keskustelemaan sosiaali-ja terveysministeri Juuson kanssa, mutta tätä ei olla kyetty vielä tekemään. 

Lopuksi mikä katkaisi kamelinselän, on puoliväliriihen päätökset jossa tehdyillä veropäätöksillä annettiin valtava tulonsiirto heikossa asemassa olevilta ihmisiltä suoraan rikkaille. Kirjoittelin tästä sosiaaliseen mediaan ja keskusteluun osallistui myös Aivovammaliiton hallituksen puheenjohtaja joka hyvin voimakkaasti puolusteli tätä tulonsiirtoa. 

En voi millään tavalla hyväksyä sitä, että ensin leikataan merkittävä osa heikossa asemassa olevien toimeentulosta, sitten tuosta pienestä tulosta verotetaan vielä 20-25% eli todella merkittävä osa ja jos mietitään tuota verotusta ostovoiman kannalta, niin todellisuudessa heikossa asemassa olevilta verotetaan suhteessa eniten tässä maassa ja jos minulle tullaan puolustelemaan rikkaiden veroalea sillä että he maksavat niin paljon veroja joilla sitten rahoitetaan tämän maan sosiaalivakuutus, niin silloin ollaan todella kaikana siitä edunvalvonnan tehtävästä jolla meidän vammautuneiden asiaa tulisi edistää.

On todella valitettavaa, että poliittinen ideologia ohjailee nykyisin vammautuneiden edunvalvontaa ja tätä kautta myös heijastuu kannaottoihin sekä tapaan puuttua selviin ongelmiin kuten vammaispalvelun ongelmiin tai työllisyysmalliin. 

Kuten alussa kerroin, niin henkilöstön vaihtuminen on hyvä asia ja se uudistaa toimintaa, siksi toivon että myös Aivovammaliiton hallituksen puheenjohtaja ymmärtää siirtyä syrjään ja sitä kautta uudistaa hallituksen toimintaa.

Lopuksi haluan kiittää Aivovammaliittoa näistä useista vuosista joita olen ollut jäsenenä ja toiminnassa mukana, valitettavasti tämä yhteinen taival päättyi, mutta en pysty olemaan mukana toiminnassa jossa ongelmista puhuminen on paniikinlietsontaa ja jossa hallituksen puheenjohtaja puolustaa rikkaita.

Kaikkea hyvää teille ja toivottavasti muutoksen tuulet raikastaa toimintaa.

Nico Ojala