Oman edun tutkimusraha.
Suomessa tapahtuu vuodessa noin 98 000 työtapaturmaa sekä ammattitautiin sairastuu hieman yli 4000 ihmistä. Tämä tilasto on vuodelta 2022. Se mikä on huomioitavaa tässä tilistossa, niin vain 5% kaikista työtapaturmista johti työkyvyttömyyteen tilaston julkaisu vuotena, tässä on huomioitu myös työaikana sattuneet liikennetapaturmat. Toisin sanoen työtapaturman johdosta vain noin 4500 ihmistä päätyi työkyvyttömäksi, todellisuudessa työkyvyttömiä on vähintäänkin kolmin kertainen määrä ja tämä ryhmä on tiputettu harmaalle alueelle ilman mitään tukitoimia. Sen sijaan ammattitaudin johdosta työkyvyttömäksi päätyi noin joka toinen, tässä tilastossa on huomioitu kaikki sairaudet kuten tuki-ja liikuntaelinsauraudet, mielenterveys sairaudet sekä esimerkiksi syövät.
Kaiken kaikkiaan työkyvyttömäksi joutuu vuosittain noin 17 500 ihmistä, tässä määrässä on kaikki, niin tapaturmaisesti vammautuneet kuin mielenterveys häiriöistä kärsivät ihmiset. Tilastoista selviää myös se, että noin viidennes eli 20% kaikista työkyvyttömäksi päätyneistä on yli 60 vuotiaita, kun taas mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömäksi päätyy joka kolmas ja tämä ryhmä kostuu pääasiallisesti nuorista ja alle 30 vuotiaista aikuisista.
Olen muutama vuosi sitten kirjoittanut julkaisun Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan rahoituksesta ja sen lähteistä, tuossa jutussa toin esille kuinka vakuutusyhtiöt ja heihin läheisesti liitoksissa olevat toimijat rahoittavat varsinkin neurologian tutkimusta. Aika pian asiaa kommentoitiin, ettei rahoituksella edistetä vakuutusyhtiöiden etua, vaikka rahoituksen turvin tutkimuksiin osallistu myös tiettyjä lääkäreitä jotka ovat tunnetusti asenteellisia kansainvälistä tutkimustietoa vastaan.
Nyt on taas laitettu rahaa liikkeelle vakuutusyhtiöiden toimesta, tällä kertaa Helsingin yliopiston kanssa tehdyllä viisi vuotisella sopimuksella, jossa vuositasolla rahoitusta annetaan 300 000€ eli yhteensä 1.5 miljoonaa Euroa viidessä vuodessa. Tällä rahoituksella on tarkoitus tutkia kuntoutuksen vaikutusta työtapaturmien ja ammattitautien hoidossa. Rahoituksessa on mukana Finassiala Ry, Liikennevakuutuskeskus ja Tapaturmavakuutuskeskus.
En kiellä etteikö kuntoutuksen tutkiminen ja sen kehittäminen olisi tärkeää, päin vastoin. Pidän sitä erittäin tärkeänä ja jos kuntoutuksen kehittämisellä saavutetaan vammautuneen tai sairastuneen elämänlaatuun parannusta niin mikä sen hienompaa, puolestaan se mitä kritisoin on rahoituksen lähde ja siitä syntyvä velka. Syntyvä velka saattaa näkyä lausuntojen puolueellisuudessa, varsinkin jos lausunnon tilaajana on esimerkiksi vakuutusyhtiö.
Tämä edellä mainitsemani huoli ei ole aiheeton, koska vakuutusala on merkittävä korvaaja sairaanhoitokustannuksissa, myös lausunnot, kuten arviot työkyvystä ja esimerkiksi pysyvästä haitasta tapahtuu julkisen sektorin kautta, eli juuri samasta sektorista jota nyt tuetaan 1.5 miljoonalla eurolla.
On valitettavaa, että valtio jonka pitäisi tukea lääketieteellistä tutkimusta on vuosittain pienentänyt osuuttaan ja siirtänyt tai antanut vastuun vakuutusalan ja heihin läheisesti liittyvien tahojen hoidettavaksi. Valtion varoja käytettiin vuonna 1990 noin 60 miljoonaa Euroa vuodessa hoidon vaikuttavuustutkimukseen, tuo summa on pienentynyt vuosittain ja nykyään tuo rahoitus on vain noin 15 miljoonaa Euroa vuodessa. Mikäli tämä tahti jatkuu, niin viimeistään vuonna 2040 koko valtion avustus lääketieteelliseen tutkimukseen on loppunut kokonaan ja vastuu siirretty yksityiselle sektorille.
Kenen raha, sen etu.
Koska vakuutusala on yksi merkittäviä rahoittajia Suomalaisessa lääketieteellisessä tutkimuksessa on sillä myös etu siihen nähden miten työtapaturmassa vammautuneen tai työperäisesti sairastuneen hoitopolkua jatkossa kehitetään. Vakuutusyhtiön intresseissä on tunnetusti saada työtapaturmassa vammautunut tai työperäisesti sairastunut mahdollisimman nopeasti takaisin työelämään, koska tämä säästää merkittävästi vakuutusyhtiöiden varoja, mikäli työntekijä olisi todellisuudessa oikeutettu työkyvyttömyyteen niin tässä kohtaa kuvaan astuu myös tuo syntynyt velka tutkimuksen rahoittajaa kohtaan, joka saattaa kirjata lausuntojen sisällöt vastaamaan vakuutusyhtiölle myönteiseksi. Tämä johtaa siihen että työntekijä tippuu todellisuudessa hänelle kuuluvien tukien ulkopuolelle ja valtion hoidettavaksi.
On erittäin valitettavaa, että vakuutusyhtiöt on päästetty vaikuttamaan julkisen sektorin toimintaan ja epäilemättä myös lausuntojen sisältöön, tämän kaltainen tilanne joka on nyt syntýnyt valtion pienentämän lääketieteellisen tutkimus rahoituksen johdosta heikentää vammautuneen tai sairastuneen asemaa ja on omiaan aiheuttamaan kohonneita kustannuksia julkiselle sektorille lisääntyvien liitännäis sairauksiaen johdosta, kuten mielenterveydellisten sairauksien lisääntymisenä, jotka jo nyt näkyvät piikkinä työkyvyttömyys tilastoissa. Vaikka lain mukaan ihminen joka sairastuu liitännäis sairauteen ja se katsotaan johtuneen esimerkiksi työtapaturmasta saadusta vammasta olisi oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen juurikin alkuperäisen tapaturman johdosta, eikä suinkaan liitännäis sairauden johdosta, tämä on myös yksi vakuutusyhtiöiden tapa säästää rahaa.
Lääketieteellinen tutkimus on erittäin tärkeää ja sitä täytyy edelleen kehittää, lääketieteellistä tutkimusta ei kuitenkaan saa kehittää siten, että se hyödyntää rahoittajan etua ja indressejä. Siksi on tärkeää että valtio nostaa vuosittaista rahoitusta merkittävästi suuremmaksi, kuin mitä se tällä hetkellä on. Myös ulkopuolisten kuten vakuutusyhtiöiden rahoitus on tärkeää, mutta tuo raha tulisi kanavoida siten ettei sillä edistetä omia tavoitteita.
Haluan vielä nostaa esille sen seikan, joka näkyy myös esimerkiksi Käypä-hoito suosituksissa, eli vakuutusyhtiöt ja heihin liitettävät rahoitusta jakavat tahot eivät käytä ulkomaista tutkimustietoa, koska se ei heidän mukaansa ei anna oikeaa tietoa, koska lähtökohdat ovat erillaiset, tämän takia vakuutusyhtiöt tuottavat omaa tutkimustietoa rahoittamillaan tutkimuksilla. Mutta tämä on ihan oma aiheensa ja palaan siihen seuraavassa artikkelissa.
Nico Ojala
Aivovammaliiton kokemustoimija
Blogisti ja aivovamma aktivisti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti