Läpinäkyvyys peittyi sumuverhoon.
Eletään vuotta 2002, tuollon Kelassa vastaavana tutkijana toiminut Maija Sakslin teki oikeusministeriön toimeksiannosta selvityksen nimeltä: Oikeusturvan toteutuminen Vakuutusoikeudessa. Tutkimus julkaistiin vuonna 2003. Tutkinus herätti mielenkiintoa ja nopeasti julkaisun jälkeen siitä alkoikin tihkumaan tietoja jotka olivat haitaksi Vakuutusoikeudelle.
Tutkimuksesta käy ilmi esimerkiksi seuraavat tieto. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lääketieteellisten seikkojen kannanotot ovat aivan liian lyhyitä ja lyhyimmillään kannanottona todetaan vain EI.
(Voin tarvittaessa julkistaa ko tutkimuksen blogissani)
Maija Sakslin julkaisi edellä mainitun tutkimuksen lisäksi myös tiedotteen oikeusministeriöön 17.9.2003. Tiedotteen otsikko oli "lääketieteelliseen arviointiin Vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia"
Tässä tiivistelmä tuosta tiedotteesta:
Oikeusministeriö 17.9.2003 Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia Vakuutusoikeudessa.
- Jotkin Vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menetelmiä ei kuitenkaan havaittu.
-Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.
Julkaisu myös painottaa kiinnittämään huomiota seuraaviin parannus ehdotuksiin:
- Lääkärijäsenen toiminta tulee olla avointa.
- Arviointiperusteluista pitää tehdä luettelo.
- Suullisia käsittelyjä lisättävä ja perusteluja parannettava.
Kun tieto Maija Sakslinin selvityksestä levisi julkisuuteen, niin moni joka oli saanut hylkäävän päätöksen Vakuutusoikeudesta halusi nyt tietää mihin juuri hänen hylkäävä päätös on perustunut. Tämä johti tietopyyntö ruuhkaan, kun Vakuutusoikeuteen valittaneet kyselivät lääketieteellisen arvioinnin osuutta hylkäävään päätökseen.
Koska omien tietojen pyytäminen ja sitä kautta niiden saanti Vakuutusoikeudesta ei ollut laissa kiellettyä ja näin Vakuutusoikeus täyttyi asianomaisten lääketieteellisistä arviointien lausunto kyselyistä.
Tämä kaikki edellä mainittu johti siihen, että Vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu sekä Vakuutusoikeuden tuomari Olli Olanterä ottavat kantaa oikeusministeriön lakivalmisteluosaton lausuntoon 16.9.2005 ja vaativat siihen muutosta.
Lausuntoon vaaditaan seuraavia muutoksia:
Suora lainaus:
Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24§ 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja. Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31§ 2 momentin nojalla ovat salassapidettäviä 50 vuotta asianomaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa. Asianomaisen yksityiselämän suojamiseksi salassapidettävä esim: terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana. Asianomainen on voinut esim: salata lähioimaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta. Julkisuuslaki turvaa tälläisen tiedon säilymisen lähiomaiseltakin 50 vuotta asianomaisen kuoleman jälkeen. Paitsi, että nämä tiedot tulisivat lähiomaisen tietoon, ne tulisi myös yleisöjulkisiksi. Tämä on ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaateen kanssa.
Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapito tulisi olla 100 vuotta. Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneivä yksityiselämän piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla kuuluvia 50 vuotta asianomaisen kuoleman jälkeen salassapidettäviä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.
Tämä Vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun ja Vakuutusoikeuden tuomari Olli Olanterän muutos vaatimus on selvä peittely yritys niille "yksityiskohtaisille lääketieteellisille EI lausunnoille" koska jo julkisuuteen vuotanut Maija Sakslinin selvitys oli erittäin kiusallista Vakuutusoikeudelle.
Tästä päästäänkin sujuvasti vuoteen 2006. Tuolloin Pääministerinä istui Keskustan Matti Vanhanen ja oikeusministerinä SDP:n Leena Luhtanen jonka alaisuudessa puolestaan toimii lakiasianvaliokunta ja tämän valiokunnan puheenjohtajana toimi puolestaan Vihreiden Tuija Brax josta me saammekin tämän tarinan päähenkilön.
Tuija Brax sai tehtäväkseen valiokunnassa laatia uuden lain Vakuutusoikeuden muutosten perusteella ja alkuperäinen oikeusministeriön lakiehdotus muuttui Vakuutusoikeusmyöneiseksi. Tuija Brax nuiji pöytään uuden lain, joka salasi kaiken lääketieteellisiin seikkoihin perustuvat päätökset 80 vuodeksi. Toisin sanoen kaikki lääketieteellisiin seikkoihin perustuvat päätökset ovat salaisia kaikilta 80 vuotta. Tämä estää tehokkaasti vastikkeen tekemistä Vakuutusoikeuden päätöksestä.
Tutkimuksesta käy ilmi esimerkiksi seuraavat tieto. Vakuutusoikeuden lääkärijäsenten lääketieteellisten seikkojen kannanotot ovat aivan liian lyhyitä ja lyhyimmillään kannanottona todetaan vain EI.
(Voin tarvittaessa julkistaa ko tutkimuksen blogissani)
Maija Sakslin julkaisi edellä mainitun tutkimuksen lisäksi myös tiedotteen oikeusministeriöön 17.9.2003. Tiedotteen otsikko oli "lääketieteelliseen arviointiin Vakuutusoikeudessa ehdotetaan muutoksia"
Tässä tiivistelmä tuosta tiedotteesta:
Oikeusministeriö 17.9.2003 Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta olisi lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja tapaturmavakuutusta koskevia valituksia Vakuutusoikeudessa.
- Jotkin Vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät selvityksen mukaan vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset. Selvästi perusoikeuksien ja ihmisoikeussopimusten kanssa ristiriidassa olevia menetelmiä ei kuitenkaan havaittu.
-Oikeusministeriölle tehdyssä selvityksessä ehdotetaankin lääketieteellisen arvioinnin uudistamisen lisäksi muun muassa suullisten käsittelyjen lisäämistä, päätösten perustelujen kehittämistä sekä käsittelyn nopeuttamista.
Julkaisu myös painottaa kiinnittämään huomiota seuraaviin parannus ehdotuksiin:
- Lääkärijäsenen toiminta tulee olla avointa.
- Arviointiperusteluista pitää tehdä luettelo.
- Suullisia käsittelyjä lisättävä ja perusteluja parannettava.
Kun tieto Maija Sakslinin selvityksestä levisi julkisuuteen, niin moni joka oli saanut hylkäävän päätöksen Vakuutusoikeudesta halusi nyt tietää mihin juuri hänen hylkäävä päätös on perustunut. Tämä johti tietopyyntö ruuhkaan, kun Vakuutusoikeuteen valittaneet kyselivät lääketieteellisen arvioinnin osuutta hylkäävään päätökseen.
Koska omien tietojen pyytäminen ja sitä kautta niiden saanti Vakuutusoikeudesta ei ollut laissa kiellettyä ja näin Vakuutusoikeus täyttyi asianomaisten lääketieteellisistä arviointien lausunto kyselyistä.
Tämä kaikki edellä mainittu johti siihen, että Vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havu sekä Vakuutusoikeuden tuomari Olli Olanterä ottavat kantaa oikeusministeriön lakivalmisteluosaton lausuntoon 16.9.2005 ja vaativat siihen muutosta.
Lausuntoon vaaditaan seuraavia muutoksia:
Suora lainaus:
Vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden oikeudenkäyntiaineisto käsittää usein julkisuuslain 24§ 1 momentin 24-32 kohtien nojalla salassapidettäviä tietoja. Mikäli päätösharkintaa koskevat tiedot tulisivat julkisiksi 60 vuoden kuluessa, johtaisi se siihen, että sellaisia tietoja, jotka julkisuuslain 31§ 2 momentin nojalla ovat salassapidettäviä 50 vuotta asianomaisen kuolemasta, tulisi aiemmin julkisiksi sen vuoksi, että asiaa on käsitelty vakuutusoikeudessa. Asianomaisen yksityiselämän suojamiseksi salassapidettävä esim: terveydentilaan liittyviä tietoja voisi tulla yleisöjulkiseksi vielä henkilön elinaikana. Asianomainen on voinut esim: salata lähioimaisiltaan tiedon jostakin potemastaan sairaudesta. Julkisuuslaki turvaa tälläisen tiedon säilymisen lähiomaiseltakin 50 vuotta asianomaisen kuoleman jälkeen. Paitsi, että nämä tiedot tulisivat lähiomaisen tietoon, ne tulisi myös yleisöjulkisiksi. Tämä on ristiriidassa julkisuuslain yksityiselämän suojaamisperiaateen kanssa.
Edellä mainituista syistä vakuutusoikeus katsoo, että oikeuden neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvien tietojen salassapito tulisi olla 100 vuotta. Toinen vaihtoehto olisi säätää, että neuvottelusalaisuuden kautta ilmeneivä yksityiselämän piiriin kuuluvia julkisuuslain nojalla kuuluvia 50 vuotta asianomaisen kuoleman jälkeen salassapidettäviä tietoja suojattaisiin lisäksi julkisuuslain mukaisesti.
Tämä Vakuutusoikeuden ylituomari Timo Havun ja Vakuutusoikeuden tuomari Olli Olanterän muutos vaatimus on selvä peittely yritys niille "yksityiskohtaisille lääketieteellisille EI lausunnoille" koska jo julkisuuteen vuotanut Maija Sakslinin selvitys oli erittäin kiusallista Vakuutusoikeudelle.
Tästä päästäänkin sujuvasti vuoteen 2006. Tuolloin Pääministerinä istui Keskustan Matti Vanhanen ja oikeusministerinä SDP:n Leena Luhtanen jonka alaisuudessa puolestaan toimii lakiasianvaliokunta ja tämän valiokunnan puheenjohtajana toimi puolestaan Vihreiden Tuija Brax josta me saammekin tämän tarinan päähenkilön.
Tuija Brax sai tehtäväkseen valiokunnassa laatia uuden lain Vakuutusoikeuden muutosten perusteella ja alkuperäinen oikeusministeriön lakiehdotus muuttui Vakuutusoikeusmyöneiseksi. Tuija Brax nuiji pöytään uuden lain, joka salasi kaiken lääketieteellisiin seikkoihin perustuvat päätökset 80 vuodeksi. Toisin sanoen kaikki lääketieteellisiin seikkoihin perustuvat päätökset ovat salaisia kaikilta 80 vuotta. Tämä estää tehokkaasti vastikkeen tekemistä Vakuutusoikeuden päätöksestä.
Kyseinen laki torpedoi lopullisesti avoimuuden ja Vakuutusoikeudelle Maija Sakslinin ehdottomat muutokset. Tämän lain johdosta minkään kaltaista objektiivista arviointia edes epäävistä päätöksistä on mahdotonta tehdä, mutta ennen kaikkea asiantuntevan vastikkeen laatiminen asianomaiselta torpattiin täysin.
Kyseinen laki vaati vielä perustuslakivaliokunnan hyväksynnän ja tuolloinen perustulakivaliokunnan puheenjohtaja oli Kimmo Sasi joka kommentoi asiaa puhelimessa eräälle nimettömälle henkilölle:
Kimmo Sasi totesi, että he ovat perustuslakivaliokunnassa katsoneet, ettei kyseisen lain säätämiselle ole estettä ja tokaisi haastattelevalle henkilölle, että jos olette tyytymätän niin voitte valittaa Euroopan ihmisoikeussopimusta (EIS) koskien Euroopan neuvostolle, jonka alaisuudessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) toimii. Kun haastattelija kertoi että tietojen mukaan valittamisen käsittely tuon kaltaisessa paikassa kestää 10-15 vuotta. Niin se taitaa kestää, oliko sinulla jotain muuta Kimmo Sasi tokaisi vielä lopuksi.
Todellisuudessa Suomi oli saanut jo vuonna 2004 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan päätöksen ja tämä oli varmasti yksi syy Kimmo Sasin välinpitämättömään käytökseen. Langettava päätös koski Vakuutusoikeukeutta joka ei suostunut luovuttamaan asiantuntijalääkärin lausuntoa eikä edes kertomaan hänen nimeään asianomaiselle, vaikka tuolloin voimassa oleva laki sen salli. Tämä uusi väkisin runnottu laki toi myös tuomioita (EIT):ta, mutta siitä vähän myöhemmin.
Kyseinen laki vaati vielä perustuslakivaliokunnan hyväksynnän ja tuolloinen perustulakivaliokunnan puheenjohtaja oli Kimmo Sasi joka kommentoi asiaa puhelimessa eräälle nimettömälle henkilölle:
Kimmo Sasi totesi, että he ovat perustuslakivaliokunnassa katsoneet, ettei kyseisen lain säätämiselle ole estettä ja tokaisi haastattelevalle henkilölle, että jos olette tyytymätän niin voitte valittaa Euroopan ihmisoikeussopimusta (EIS) koskien Euroopan neuvostolle, jonka alaisuudessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) toimii. Kun haastattelija kertoi että tietojen mukaan valittamisen käsittely tuon kaltaisessa paikassa kestää 10-15 vuotta. Niin se taitaa kestää, oliko sinulla jotain muuta Kimmo Sasi tokaisi vielä lopuksi.
Todellisuudessa Suomi oli saanut jo vuonna 2004 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan päätöksen ja tämä oli varmasti yksi syy Kimmo Sasin välinpitämättömään käytökseen. Langettava päätös koski Vakuutusoikeukeutta joka ei suostunut luovuttamaan asiantuntijalääkärin lausuntoa eikä edes kertomaan hänen nimeään asianomaiselle, vaikka tuolloin voimassa oleva laki sen salli. Tämä uusi väkisin runnottu laki toi myös tuomioita (EIT):ta, mutta siitä vähän myöhemmin.
Tämä oli vasta alkua ja hauskuus alkaakin kun Tuija Brax valittiin oikeusministeriksi Matti Vanhasen II hallitukseen vuonna 2007.
Vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeus keskustelu oli käynyt kuumana jo useamman vuoden ja silloinen Tapiola-ryhmän ylilääkäri Ilkka Torstila ottaa kantaa kyseiseen keskusteluun toistamalla ihan samaa mantraa kuin tänä päivänäkin toistetaan.
Suora lainaus vuodelta 2007:
Nyt tarvitaan kasvollisia vakuutuslääkäreitä.
- Voimassa olevan lain 41d§ edellyttää, että sikäli kun vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Tämän enempää vakuutuslääkärin tehtävästä ei lakiin ole kirjattu, mutta uudistustyön edetessä on syytä pohtia myös lääketieteellistä asiantuntijatoimintaa toimeenpanojärjestelmässä syvällisemminkin.
Asiantuntijalääkärihän on järjestelmässä ja yhtiön organisaatiossa ollut milloin johtokunnan jäsen, milloin korvausosaston viskaali-vähän ajan hengestä riippuen.
Eräänlainen ongelma järjestelmässämme on, että tapana on korostaa, että päätös on vakuutusyhtiön ja lääkäri vain yksi osa päätöksen tekoa, vaikka yhtiön kanta lähes aina vastaa lääkärin kantaa.
Pian tämän juljaisun jälkeen oikeusministeri Tuija Brax otti kantaa Ilta Sanomissa otsikolla: Oikeusministeri haluaa keskustelua vakuutuslääkärien jääviyksistä.
Suora lainaus vuodelta 2008:
Lääkärien sidonnaisuudet selvitettävä.
Vakuutuslääkärien asema joutuu todelliseen syyniin vielä tämän vuoden aikana, lupaa oikeusministeri Tuija Brax (vihr).
- On keskulteltava vakuutuslääkärien jääviydestä. Heidät olisi saatava ilmoittamaan mahdolliset yhteytensä ja sinonnaisuutensa, Brax sanoo.
- Oikeusministeriön resurssit ovat tällä hetkellä kiinni käräjäoikeusuudistuksessa, mutta elo-syyskuussa meillä alkaa olla kapasiteettia selvittää tätä asiaa. Asia on otettu valtionjohdossa esille osittain Markus Helasen tapauksesta nousseen kohun johdosta.
Kansalaisten oikeustajuun ei sovi, että vakuutusyhtiöiden palkkalistoilla olevat lääkärit voivat tyrmätä tapaturmaeläkehakemuksen, jota puoltavat alansa huippuihin kuuluvat erikoislääkärit.
Myös oikeusministeriön työryhmä pohti julkisuudessa Vakuutusoikeuden roolia.
Suora lainaus:
Vakuutuslääkärien kytkökset selvitettävä.
Oikeusministeriön työryhmä pohtii, pitäisikö asiantuntijalääkärien ilmoittaa kytköksensä yhtä tarkasti kuin tuomarien. Tuomarin pitää kertoa sivutoimensa, yrityksensä, osakkeensa, varallisuutensa ja muut taloudelliset sidonnaisuuksensa. Nykyään lääkärijäsenten tai varajäsenten tarvitsee todentaa vakuutusoikeudelle ainoastaan, etteivät he työskentele vakuutuslaitoksessa tai anna niille lausuntoja.
Myös Ilkka Torstila otti kantaa keskusteluun 2008
Hän toteaa Ilta Sanomissa seuraavaa:
En näe lääkärien esteellisyydessä ongelmaa, koska tarvittaessa lääkärit jääväävät itsensä. Lääkärijäsenten yleisin syy jäävätä itsensä on ollut se, että valittaja on ollut hänen potilaansa. Vakuutusoikeuden lääkärit kuten tuomaritkin arvioivat itse, milloin ovat esteellisiä, mutta jääviydestä ei pidetä tilastoja.
Ilta Sanomissa käsiteltiin vuonna 2009 vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeusasiaa otsikolla:
Jatkossakin paperilääkärien armoilla.
Jutussa Tuija Brax pohtii keinoja, joilla muuttaa Vakuutusoikeus nykyistä läpinäkyvämmäksi ja visioi hoitavalle lääkärille mahdollisuutta esittää vastaväite oikeuden asiantuntijalääkärille.
Sinänsä idea olisi varmasti hyvä, mutta todellisuudessa läpinäkyvyys loppui uuteen lakiin, jossa kirjalliseen prosessiin perustuvassa Vakuutusoikeuden käsittelyssä oleva lääketieteellinen arviointi oli juuri Tuija Braxsin toimesta julistettu salaiseksi 80 vuodeksi.
Palataan tähän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Suomi on saanut lukemattomia langettavia päätöksiä koskien Vakuutusoikeutta ja tässä pieni kooste niistä.
Vuosi 2007 Suomi sai peräti 14 langettavaa päätöstä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen rikkomisesta ( Vakuutusoikeus)
Vuosi 2008 Suomi sai jälleen useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta koskien Vakuutusoikeutta ja tapaturmalautakuntaa.
Päätöksissä todetaan, että Suomi rikkoo oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä valittaja ei saanut nähdä häntä itseään koskevia lääkärilausuntoja.
Tapaturmalautakunnassa on puolestaan (EIT):n mukaan hyvin epäselvät roolit lääkärijäsenillä ja heidän lausuntonsa on epäselviä.
Tuija Brax puolusteli vuonna 2007 parhaansa mukaan näitä tuomioita todeten:
- Vakuutusoikeus on sektori, jossa on parantamisen varaa. Yksittäistapauksissa on toimittu väärin, mikä ei tarkoita, että järjestelmä olisi kokonaisuudessaan huono. Mutta ongelmia on ollut sen verran, että olen katsonut aiheelliseksi puuttua niihin.
-Vakuutusoikeuden ja vakuutusyhtiöiden liian läheisestä liitosta on tarkoitus hälventää avoimuudella. Remontin yhteydessä pyritään varmistamaan, että asiakirjat ja päätökset perusteluineen ovat kaikkien osapuolten käytössä.
Todellisuudessa mitään ei tapahtunut ja sama meno jatkuu vielä tänä päivänäkin, jokainen voi itse miettiä onko järjestelmä mätä ja kaipaa jo lakkauttamisen.
Silloin kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan heikentämisestä, niin silloin voidaan toimia joustavasti poikkihallinnollisesti sektoriministeriöiden välillä, mutta kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan parantamisesta, niin silloin vedotaan tiukasti kunkin sektoriminosteriön toimialaan.
Lähes kaikki edellä mainitut henkilöt toimivat edelleen politiikassa ja jatkavat samaa höpö höpö politiikkaa.
Lopuun varmaan sopii hyvin vakuutuslääkäri Ilkka Torstilan kommentti vuodelta 2009.
-Koska mittei kaikkien suomalaisten mielestä terveydenhuollossa kaikki on päin p:tä alkaa olemaan kriisikeskustelun aika.
Tuota kriisikeskustelua on nyt käyty liki 10 vuotta.
Kaiken tämän mulle sulle ja juupas eipäs keskustelun johdosta olen tehnyt kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamisen puolesta. On aika saada asiat kuntoon ja lopettaa tämä pelleily.
Myös oikeusministeriön työryhmä pohti julkisuudessa Vakuutusoikeuden roolia.
Suora lainaus:
Vakuutuslääkärien kytkökset selvitettävä.
Oikeusministeriön työryhmä pohtii, pitäisikö asiantuntijalääkärien ilmoittaa kytköksensä yhtä tarkasti kuin tuomarien. Tuomarin pitää kertoa sivutoimensa, yrityksensä, osakkeensa, varallisuutensa ja muut taloudelliset sidonnaisuuksensa. Nykyään lääkärijäsenten tai varajäsenten tarvitsee todentaa vakuutusoikeudelle ainoastaan, etteivät he työskentele vakuutuslaitoksessa tai anna niille lausuntoja.
Myös Ilkka Torstila otti kantaa keskusteluun 2008
Hän toteaa Ilta Sanomissa seuraavaa:
En näe lääkärien esteellisyydessä ongelmaa, koska tarvittaessa lääkärit jääväävät itsensä. Lääkärijäsenten yleisin syy jäävätä itsensä on ollut se, että valittaja on ollut hänen potilaansa. Vakuutusoikeuden lääkärit kuten tuomaritkin arvioivat itse, milloin ovat esteellisiä, mutta jääviydestä ei pidetä tilastoja.
Ilta Sanomissa käsiteltiin vuonna 2009 vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeusasiaa otsikolla:
Jatkossakin paperilääkärien armoilla.
Jutussa Tuija Brax pohtii keinoja, joilla muuttaa Vakuutusoikeus nykyistä läpinäkyvämmäksi ja visioi hoitavalle lääkärille mahdollisuutta esittää vastaväite oikeuden asiantuntijalääkärille.
Sinänsä idea olisi varmasti hyvä, mutta todellisuudessa läpinäkyvyys loppui uuteen lakiin, jossa kirjalliseen prosessiin perustuvassa Vakuutusoikeuden käsittelyssä oleva lääketieteellinen arviointi oli juuri Tuija Braxsin toimesta julistettu salaiseksi 80 vuodeksi.
Palataan tähän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Suomi on saanut lukemattomia langettavia päätöksiä koskien Vakuutusoikeutta ja tässä pieni kooste niistä.
Vuosi 2007 Suomi sai peräti 14 langettavaa päätöstä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteen rikkomisesta ( Vakuutusoikeus)
Vuosi 2008 Suomi sai jälleen useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta koskien Vakuutusoikeutta ja tapaturmalautakuntaa.
Päätöksissä todetaan, että Suomi rikkoo oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, sillä valittaja ei saanut nähdä häntä itseään koskevia lääkärilausuntoja.
Tapaturmalautakunnassa on puolestaan (EIT):n mukaan hyvin epäselvät roolit lääkärijäsenillä ja heidän lausuntonsa on epäselviä.
Tuija Brax puolusteli vuonna 2007 parhaansa mukaan näitä tuomioita todeten:
- Vakuutusoikeus on sektori, jossa on parantamisen varaa. Yksittäistapauksissa on toimittu väärin, mikä ei tarkoita, että järjestelmä olisi kokonaisuudessaan huono. Mutta ongelmia on ollut sen verran, että olen katsonut aiheelliseksi puuttua niihin.
-Vakuutusoikeuden ja vakuutusyhtiöiden liian läheisestä liitosta on tarkoitus hälventää avoimuudella. Remontin yhteydessä pyritään varmistamaan, että asiakirjat ja päätökset perusteluineen ovat kaikkien osapuolten käytössä.
Todellisuudessa mitään ei tapahtunut ja sama meno jatkuu vielä tänä päivänäkin, jokainen voi itse miettiä onko järjestelmä mätä ja kaipaa jo lakkauttamisen.
Silloin kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan heikentämisestä, niin silloin voidaan toimia joustavasti poikkihallinnollisesti sektoriministeriöiden välillä, mutta kun kyse on yksittäisen vakuutetun oikeusturvan parantamisesta, niin silloin vedotaan tiukasti kunkin sektoriminosteriön toimialaan.
Lähes kaikki edellä mainitut henkilöt toimivat edelleen politiikassa ja jatkavat samaa höpö höpö politiikkaa.
Lopuun varmaan sopii hyvin vakuutuslääkäri Ilkka Torstilan kommentti vuodelta 2009.
-Koska mittei kaikkien suomalaisten mielestä terveydenhuollossa kaikki on päin p:tä alkaa olemaan kriisikeskustelun aika.
Tuota kriisikeskustelua on nyt käyty liki 10 vuotta.
Kaiken tämän mulle sulle ja juupas eipäs keskustelun johdosta olen tehnyt kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamisen puolesta. On aika saada asiat kuntoon ja lopettaa tämä pelleily.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti