Syöpä ei parane oireita hoitamalla.
Jos politiikka muutettaisiin suorituspalkkaiseksi siten, että kansanedustaja saa palkan vasta kun hänen esittämä lakialoite tai muutosehdotus on pantu käytäntöön, niin luulen että aika hiljaista tuolla Arkadianmäellä tulisi olemaan, sen verran verkkaista on tunnistettujen ongelmien korjaus maamme korkeimmassa instituutiossa. Luulen että tulospalkkaus olisi houkutin vain niille jotka oikeasti haluavat ihmisten eteen töitä tehdä. Ei tämän päivän Arkadianmäen herroja ja rouvia työ kiinnosta, varsinkaan sellainen, jossa palkan eteen pitäisi tehdä muutakin kuin vaan puhua joutavia ja antaa tyhjiä lupauksia ahdingossa oleville.
Vanha sanonta: Annetaan kansalle leipää ja sirkushuveja, sitä ne vain kaipaavat pätee edelleen voimakkaana maamme päättäjien keskuudessa. Maamme hallitus pelaa Venäläistä rulettia ihmishengillä. Tuossa pelissä raha vaihtaa omistajaa ja maksu lankeaa niille jotka eivät jaksa enään valittaa. Heille joille jokainen uusi päivä on vain uusi taistelu, taistelu että selviäisi jotenkin jälleen huomiseen.
Miksi kukaan ei kanna minkään asteista poliittista vastuuta? Annetaan vain katteettomia vaalilupauksia ja leikataan vain niiltä jotka vähiten valittavat. Leikataan niiltä jotka tämän maan rakensivat sekä niiltä jotka terveytensä puolesta ei enään tuota tarpeeksi vero euroja valtion pohjattomaan kassaan.
Hyvä esimerkki tyhjistä lupauksista ja muutoksenteko tahdottomuudesta on Vakuutusoikeus ja sen toiminnan muuttaminen läpinäkyväksi sekä ennen kaikkea vastaamaan ihmisten oikeustajua.
Useat tahot ovat pitkin vuosikymmentä ilmaisseet huolensa Vakuutusoikeuden toiminnasta, mutta mitään muutoksia ei ole saatu aikaan. Jotenkin tästä tekemättömyydestä tulee mieleen täysi välinpitämättömyys tai vaihtoehtoisesti kyseessä on tietoinen haluttomuus muuttaa järjestelmää.
Miksi kukaan ei kanna minkään asteista poliittista vastuuta? Annetaan vain katteettomia vaalilupauksia ja leikataan vain niiltä jotka vähiten valittavat. Leikataan niiltä jotka tämän maan rakensivat sekä niiltä jotka terveytensä puolesta ei enään tuota tarpeeksi vero euroja valtion pohjattomaan kassaan.
Hyvä esimerkki tyhjistä lupauksista ja muutoksenteko tahdottomuudesta on Vakuutusoikeus ja sen toiminnan muuttaminen läpinäkyväksi sekä ennen kaikkea vastaamaan ihmisten oikeustajua.
Useat tahot ovat pitkin vuosikymmentä ilmaisseet huolensa Vakuutusoikeuden toiminnasta, mutta mitään muutoksia ei ole saatu aikaan. Jotenkin tästä tekemättömyydestä tulee mieleen täysi välinpitämättömyys tai vaihtoehtoisesti kyseessä on tietoinen haluttomuus muuttaa järjestelmää.
Kävin tuossa läpi vanhoja Sosiali- ja terveysministeriön sekä Oikeusministeriön arkistoja etsien työryhmien lausuntoja Vakuutusoikeudesta, sekä erinäisten toimikuntien mietintöjä Vakuutusoikeutta koskevista muutoksenteko ehdotuksista. Tutkin myös mitä muutoksia ministeriöt ovat siirtäneet käytäntöön.
Selvityksiä selvitysten perään.
Tässä muutama esimerkki Vakuutusoikeuden epäoikeudenmukaisuuden korjausehdotuksesta meneeltä vuosikymmeneltä.
Vuosi 2004.
Palataan aikaan jolloin Keskustan Matti Vanhanen toimi pääministerinä, Matti Vanhasen hallitukselle jätettiin seuraavan kaltainen mietintö:
Epäkohdat:
Lääketieteellisen arvioinnin avoimuutta on lisättävä ja sen merkitystä vahvistettava käsiteltäessä työkyvyttömyyseläkettä ja työtapaturmavakuutusta koskevia valituksia Vakuutusoikeudessa. Selvityksen mukaan jotkin Vakuutusoikeuden vakiintuneet käytännöt täyttävät vain vaivoin oikeusturvan vähimmäisvaatimukset.
Muutosehdotukset:
Ehdotetaan, että Vakuutusoikeuden lääkärijäsenen toiminta tehtäisiin avoimemmaksi ja lääkärijäsenen asemaa selkeytettäisiin siten, että lääkärijäsenen arvioinnissa käyttämien arviointiperustelujen tulisi olla ennalta tiedossa.
Ehdotetaan, että lainsäädäntöä täsmennettäisiin sisällyttämällä lakiin entistä yksityiskohtaisemmin etuuden saamisen perusteet, lainsäädännön toimeenpanon tueksi olisi laadittava suosituksia, jotka sisältäisivät luettelon lääketieteellisistä arviointiperusteista, jolla etuuden oikeuttava työkyvyttömyys todettaisiin.
Ehdotetaan, että suullista käsittelyä on lisättävä, suullisia käsittelyjä voitaisiin järjestää erityisesti silloin, kun asiassa on ristiriitaisia lääkärinlausuntoja ja hakija haluaa osoittaa seikkoja, jotka vaikuttavat arviointiin.
Lopputulos:
Lopputulos:
Muutosehdotukset eivät tulleet käsittelyyn suureen saliin, koska käsittelevä valiokunta jätti eriävän mielipiteen.
Vuosi 2008.
Vakuutusoikeuden kehittämistyöryhmä tekee muutosehdotuksen Oikeusministeri Tuija Braxille.
Epäkohdat:
Vakuutusoikeudessa käsiteltävissä asioissa on kysymys henkilön perustoimeentulon kannalta keskeisistä etuuksista, minkä vuoksi nämä asiat olisi käsiteltävä erityisen kiireellisesti. Tämä tavoite ei ole kuitenkaan viime vuosina toteutunut Vakuutusoikeudessa riittävän hyvin. Lisäksi Vakuutusoikeuden lääkärijäsenjärjestelmää on useaan otteeseen arvosteltu julkisuudessa. Asioiden käsittelyn nopeuttamiseksi ja oikeusvarmuuden säilyttämiseksi korkealla tasolla Vakuutusoikeuden toimintaedellytyksiä tulee parantaa.
Muutosehdotukset:
Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja ehdotetaan kevennettäväksi. Vakuutusoikeus olisi edelleen päätösvaltainen kolmen ja viiden jäsenen kokoonpanoissa, mutta laissa erikseen säädetyissä asioissa se olisi päätösvaltainen myös muussa kokoonpanossa. Uusia ratkaisukokoonpanoja olisivat yhden tuomarin kokoonpano sekä yhden tuomarin ja lääkärijäsenen muodostama kokoonpano.
Ehdotetaan lääkärijäsenten ja muiden asintuntiajäsenten ilmoitusvelvollisuutta sidonnaisuuksista. Lisäksi nykyisten lääkärivarajäsenten nimike muutettaisiin heidän tehtäväänsä paremmin kuvaavaksi. Uusi nimike olisi Vakuutusoikeuden asiantuntijalääkäri.
Lopputulos:
Lopputulos:
Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, sekä mietintöön sisältyy kaksi eriävää mielipidettä.
Vuosi 2012.
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson ottaa kantaa Vakuutusoikeudesta käytävään keskusteluun ja pitää mediassa käytävää Vakuutusoikeus keskustelun sävyä ilkeänä ja Vakuutusoikeudelle haitallisena.
Epäkohdat:
Useat juristit ovat olleet huolissaan Vakuutusoikeuden päätösten perustelujen laillisuudesta, Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla, kuin muiden tuomioistuinten perustelut.
Vakuutusoikeuden linja on systemaattisesti kielteinen suhteessa korvausten hakijoihin ja asiat ratkaistaan vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimioiden intressien mukaan.
Muutosehdotukset:
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson toteaa haastattelussa: Vakuutusoikeuden ongelmat on tiedostettu ja avoimmuutta pyritään lisäämään.
Lopputulos:
Mitään muuta muutosta ei tapahtunut, kuin Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen päätti erota virastaan kohun johdosta.
Vuosi 2012.
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson ottaa kantaa Vakuutusoikeudesta käytävään keskusteluun ja pitää mediassa käytävää Vakuutusoikeus keskustelun sävyä ilkeänä ja Vakuutusoikeudelle haitallisena.
Epäkohdat:
Useat juristit ovat olleet huolissaan Vakuutusoikeuden päätösten perustelujen laillisuudesta, Vakuutusoikeuden päätösten perustelut eivät ole läheskään samalla tasolla, kuin muiden tuomioistuinten perustelut.
Vakuutusoikeuden linja on systemaattisesti kielteinen suhteessa korvausten hakijoihin ja asiat ratkaistaan vakuutusyhtiöiden ja niiden kaltaisten toimioiden intressien mukaan.
Muutosehdotukset:
Oikeusministeri Anna-Maija Henriksson toteaa haastattelussa: Vakuutusoikeuden ongelmat on tiedostettu ja avoimmuutta pyritään lisäämään.
Lopputulos:
Mitään muuta muutosta ei tapahtunut, kuin Vakuutusoikeuden ylilääkäri Eero Hyvärinen päätti erota virastaan kohun johdosta.
Vuosi 2013.
Vakuutuslääkärijärjestelmää kehittävä ohjausryhmä tekee muutosehdotuksen Sosiaali-ja terveysministeri Paula Risikolle.
Epäkohdat:
Tavoitteena on lisätä vakuutuslääkärijärjestelmän ja koko sosiaalivakuutusjärjestelmän myös Vakuutusoikeuden läpinäkyvyyttä sekä parantaa kansalaisten luottamusta järjestelmään.
Muutosehdotukset:
Lisätään etuuslakeihin täydentävät säännökset päätösten perusteluista. Lisätään toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskeviin lakeihin säännökset jäsenten velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Esitetään perustettavaksi työryhmä valmistelemaan vakuutuslääketieteen yliopistollisen koulutusjakson perustamista. Lisätään Vakuutusoikeudessa käsiteltävien toimeentuloturva-asioiden lääketieteellisen asiantuntemuksen suullista käsittelyä.
Lopputulos:
Lopputulos:
Asiaa ei käsitelty suuressa salissa, loppuraportti sisältää eriävän mielipiteen.
Vuosi 2015.
Oikeusministeri Jari Lindström tekee ehdotuksen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseen.
Epäkohdat:
Vakuutuslääkäri ja Vakuutusoikeuskäytäntö on selvästi asia, jossa järjestelmämme ja kansalaisten oikeustaju eivät kohtaa.
Muutosehdotukset:
Eduskuntaryhmä ehdottaa, että muutos vakuutuslääkäri ja vakuutusoikeusjärjestelmään saadaan hallituksen yhteistyöllä. Vakuutusoikeuden resursseja on lisättävä jotta suullisten käsittelyiden määrää voidaan lisätä ja pyytää lisää erikoislääkärilausuntoja. Oikeuden käsittelyaikoja tulee lyhentää lisäämällä tuomareita
Oikeusministeri Jari Lindström luopui oikeusministerin tehtävästä vuonna 2017. Uudeksi oikeusministeriksi valittiin Antti Häkkänen.
Lopputulos:
Lopputulos:
Oikeusministeri Antti Häkkästä on pyydetty jatkamaan asian valmistelua, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt.
Vuosi 2018.
KKO Tekee harvinaisen ja kiireellisen lakialoitteen Vakuutusoikeuden toiminnasta Oikeusministeriöön.
Epäkohtat:
KKO on huolissaan kansalaisten oikeusturvasta, koska muutoksenhakijat Vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat pääsääntöisesti vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse kustantaa ja hankkia sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota Vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen Korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikkenee merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta Korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, jossa siihen olisi perusteita.
Muutosehdotus:
KKO Esittää lainsäädännön täydentämistä siten, että sosiali-ja terveysalan lupa ja valvontaviraston Valviran tehtäväksi säädettäisiin työtapaturma- ja ammattitautiasioissa antaa KKO:lle pyynnöstä vakuutuslääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja.
Lopputulos:
Oikeusministeri Antti Häkkänen on luvannut hoitaa asian kiireellisesti kuntoon, mutta mikäli asiaa ei saada käsiteltyä ennen vaalikauden päättymistä raukeaa KKO;n tekemä lakialoite, kuten kaikki muutkin Vakuutusoikeutta koskeneet muutosehdotukset tätä ennen.
Vuosi 2018.
KKO Tekee harvinaisen ja kiireellisen lakialoitteen Vakuutusoikeuden toiminnasta Oikeusministeriöön.
Epäkohtat:
KKO on huolissaan kansalaisten oikeusturvasta, koska muutoksenhakijat Vakuutusoikeudellisissa asioissa ovat pääsääntöisesti vähävaraisia tai vaikeissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. Ei voida edellyttää, että he voisivat itse kustantaa ja hankkia sen lääketieteellisen asiantuntemuksen, jota Vakuutusoikeudellisen asian ratkaiseminen Korkeimmassa oikeudessa edellyttää. Valittajien oikeusturva heikkenee merkittävästi, jos he eivät asiantuntijalausunnoista aiheutuvien kustannusten pelossa ryhdy vaatimaan oikeuksiaan hakemalla muutosta Korkeimmasta oikeudesta tilanteissa, jossa siihen olisi perusteita.
Muutosehdotus:
KKO Esittää lainsäädännön täydentämistä siten, että sosiali-ja terveysalan lupa ja valvontaviraston Valviran tehtäväksi säädettäisiin työtapaturma- ja ammattitautiasioissa antaa KKO:lle pyynnöstä vakuutuslääketieteellisiä asiantuntijalausuntoja.
Lopputulos:
Oikeusministeri Antti Häkkänen on luvannut hoitaa asian kiireellisesti kuntoon, mutta mikäli asiaa ei saada käsiteltyä ennen vaalikauden päättymistä raukeaa KKO;n tekemä lakialoite, kuten kaikki muutkin Vakuutusoikeutta koskeneet muutosehdotukset tätä ennen.
Huolestuneita kannanottoja.
Kansanedustaja Maija Tolttanen.
- Vakuutusoikeutta on kritisoitu vuosien varrella sen päätöksistä ja kohtuuttomista käsittelyajoista. Ihmiset joutuvat toimittamaan useampaan kertaan paperinsa ja hekemuksensa Vakuutusoikeuden ja muutoslautakuntien käsittelyyn. Monet tapaturmaisesti vammautuneet henkilöt ovat tuskastuneet pitkiin käsittelyaikoihin ja byrokratiaan.
- Tämä on kansalaisten kannalta kohtuutonta, nöyryyttävää ja kallista toimintaa, joka syöksee tapaturman uhriksi joutuneen henkilön taloudelliseen ahdinkoon. Tämä on taas omiaan syrjäyttämään ihmisen muusta yhteiskunnasta.
Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen.
-Vakuutuslääkäriliiton mukaan lausuntojen antaminen ilman potilaan näkemistä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta, Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen pitää vakuutuslääkäriliiton näkemystä tuulesta temmattuna ja toteaa ettei objektiivisuus voi millään tavalla lisääntyä sillä, että potilasta ei nähdä.
Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksiaan. Tämä on selvä merkki avoimuusvajeesta.
Asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Kai Kuusi.
-Vakuutusoikeus ei pidä riittävänä näyttönä sellaista laajaa lääketieteellistä tai muuta selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeudessa riittäisi korvausten myöntämiseen.
Yleisen tuomioistuimen ja Vakuutusoikeuden käsitykset tapaturmien ja niistä johtuvien vammojen välisestä yhteydestä näyttävät erkaantuneen huolestuttavasti toisistaan. Korkeimman oikeuden vuosittain julkaisemasta noin sadasta ennakkopäätöksestä huomattava osa näyttää kohdistuvat Vakuutusoikeuden linjan korjaamiseen.
Korvauslinjojen erillaisuus näkyy esimerkiksi siten, että jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, niin saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, ei Vakuutusoikeuden korvauspäätös välttämättä olekkaan myönteinen.
-Vakuutuslääkäriliiton mukaan lausuntojen antaminen ilman potilaan näkemistä lisää objektiivisuutta ja tasapuolisuutta, Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen pitää vakuutuslääkäriliiton näkemystä tuulesta temmattuna ja toteaa ettei objektiivisuus voi millään tavalla lisääntyä sillä, että potilasta ei nähdä.
Vakuutusoikeuden vakuutuslääkärit voivat olla myös jonkin vakuutusyhtiön palveluksessa osa-aikaisesti, eikä heitä velvoiteta kertomaan sidonnaisuuksiaan. Tämä on selvä merkki avoimuusvajeesta.
Asianajajaliiton hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Kai Kuusi.
-Vakuutusoikeus ei pidä riittävänä näyttönä sellaista laajaa lääketieteellistä tai muuta selvitystä, joka käräjä- ja hovioikeudessa riittäisi korvausten myöntämiseen.
Yleisen tuomioistuimen ja Vakuutusoikeuden käsitykset tapaturmien ja niistä johtuvien vammojen välisestä yhteydestä näyttävät erkaantuneen huolestuttavasti toisistaan. Korkeimman oikeuden vuosittain julkaisemasta noin sadasta ennakkopäätöksestä huomattava osa näyttää kohdistuvat Vakuutusoikeuden linjan korjaamiseen.
Korvauslinjojen erillaisuus näkyy esimerkiksi siten, että jos vammaudut liikenneonnettomuudessa, niin saat käräjäoikeuden ratkaisun kautta korvauksen. Mutta jos vammaudut samalla tavalla työtapaturmassa, ei Vakuutusoikeuden korvauspäätös välttämättä olekkaan myönteinen.
Kansalaisaloite Vakuutusoikeuden lakkauttamiseksi.
Edellä mainittujen syiden johdosta olen tehnyt kansalaisaloitteen Vakuutusoikeuden lakkauttamiseksi- Aloite astuu voimaan 3.12.2018 jonka jälkeen sen voi käydä allekirjoittamassa. Mielestäni Vakuutusoikeus ei edusta kansalaisten oikeustajua, vaan toimii yksipuolisena kumileimasimena vakuutus- ja eläkeyhtiöiden päätösten mukaan ja heidän hyväksi.
Ei voi olla niin, että oikeudelliset näkemykset eroavat huomattavasti toisistaan eikä Suomen eduskunta ole saanut asiaa korjattua kohta kahteenkymmeneen vuoteen. Tästä herää kysymys, että kuka tätä maata pyörittää? Vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä sitä kautta myös ammattiliitot vai vaaleilla valittu eduskunta?
Toki tässäkin täytyy muistaa, että suurin poliittisten puolueiden rahoittajina toimii niin vakuutu- ja eläkeyhtiöt kuin ammattiliitot sekä työnantajajärjestöt.
Nico Ojala
Toki tässäkin täytyy muistaa, että suurin poliittisten puolueiden rahoittajina toimii niin vakuutu- ja eläkeyhtiöt kuin ammattiliitot sekä työnantajajärjestöt.
Nico Ojala
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti