Elämään opettelua

perjantai 19. helmikuuta 2016

Psykiatrinen sairaanhoito psykoosissa

Mielisairaat hoitajat


Elettiin vuotta 1503 jolloin Euroopassa vainottiin mielisairaita kuin villipetoja. Lukemattomia mielisairaita poltettiin noitina roviolla ja toiset suljettiin kaupunkien muurien luoliin ja raatihuoneiden kellareihin. Ihmiset halusivat olla turvassa ja vähät välittivät miltä uhreista tuntui.

Keskiajalla alettiin käyttämään ns. hullunarkkuja eli ristikoilla varustettuja isoja metallihäkkejä. Hullunarkuissa levottomimmat olivat kahlittuna vahvoilla ketjuilla ja muut pantiin tottelemaan raipaniskuilla, sellainen ajatus että mielisairaat saattaisivat olla hoidon tarpeessa ei käynnyt edes kenenkään mielessä.

Kului vuosisatoja ja vasta 1700-luvulla vangit ja mielisairaat erotettiin toisistaan omiin hoitolaitoksiin. Tästä alkoi uusi aika mielisairaanhoidossa, mutta olot ja hoitomenetelmät olivat mitä kamalimmat.
Eräässä mielisairaalassa oli 48 naista ja miestä suljettuna samaan huoneeseen, siinä he saivat syödä ja nukkua ulosteen tahrimilla olkipahnoilla. Myös tuohon aikaan hoidot olivat mitä oudoimpia ja epäinhimillisimpiä. Potilaisiin istutettiin syyhyä, rokkoja ja ruusuja sekä muita pahoja tauteja, ihoon hierottiin ärsyttäviä voiteita jotka aiheuttivat pahoja paiseita ja sietämätöntä tuskaa. Sairas saatettiin sitoa paaluun kädet sivulle ojennettuna useiksi päiviksi tai pakkoistuttaa kuukausiksi ja jopa vuosiksi.

Eräässä ministeriöön jätetyssä kirjeessä vaadittiin parempia oloja mielisairaille jonka tuloksena huoneisiin määrättiin rakentamaan lattiat sekä ikkunat, mutta suurin muutos oli se että lääkäri velvoitettiin käymään viikoittain sairaiden luona. Keppirangaistuksia alettiin korvaamaan työnteolla ja ruumiillista rangaistusta vähennettiin. 

1800-luvulla mielisairaat pääsivät jopa ulkoilemaan ja potilaita lähetettiin laitoksiin vain lääkärin lähetteellä.

Eletään vuotta 2015 ja psykiatrisessa sairaanhoidossa ei ole tapahtunut edistystä, edelleen sairaita nöyryytetään ja heitä kohtaan käyttäydytään väkivaltaisesti. Mieleltään sairaalla ei tunnu olevan ihmisoikeuksia edelleenkään ja nämä Kupittaan tapahtumat vain vahvistavat sen.

On todella surullista luettavaa että vielä 2015 luvulla potilaisiin kohdistuva väkivalta on arkipäivää psykiatrisessa sairaanhoidossa. Seuraavat tapahtumat ovat vain jäävuoren huippu.

"Väkivalta osastolla  on tarkoituksellisen kovakouraista repimistä ja riuhtomista. Potilaan pään ja jalkojen kolhimista sängyn kaiteisiin. Erittäin rajua tarttumista, tönimistä ja potilaan heittämistä lattialle. Osa hoitajista hakkaa potilaita nyrkeillä ja kun uhri yrittää tästä kertoa lääkärille, hoitajat vähättelevät ja kertovat potilaan olevan sekava tai psykoosissa."

Seuraavaksi suora lainaus yhdestä tapauksesta"Jos et saatana ota lääkettä, haen aseen ja ammun sinut" myös muita vastaavia esimerkkejä julmuuksista ja väärinkäytöksistä on runsaasti. 

"Kaikki nämä väärinkäytöksien ja ihmisoikeuksien polkemisien tiedot perustuvat lukuisiin lähteisiin joista osa on myös kirjallisia, tästäkään huolimatta kukaan ei puuttunut tilanteeseen."

"Asiasta tiedettiin myös Turun psykiatrian johdossa, mutta ketään ei irtisanottu eikä valvontaviranomaisille ilmoitettu väärinkäytöksistä, laittomuudet saivat jatkua johdon suojeluksessa."

"Käytäntöjä kritisoineet tai niihin puuttuneet vaiennettiin pelolla. Tämän johdosta moni pitää edelleen suunsa kiinni työpaikan menettämisen pelossa."

"Potilaita ylilääkittiin tahallisesti eli heille annettiin vähintään tupla määrä rauhoittavia lääkkeitä, jotta yöhoitajat saisivat nukkua työvuorossaan. Nukkuminen työvuorossa on ehdottomasti kielletty. Hoitajien nukkumisen seurauksena denentoituneet potilaat harhailivat yöaikaan käytävillä ja eksyivät vessareissuilla, jonka seurauksena he saattoivat tehdä tarpeensa käytävien nurkkiin. Yksi räikeimmistä tapauksista tapahtui vuonna 2012, kun hoitajien nukkuessa vanhus oli kaatunut ja loukannut päänsä. Vasta aamuvuoroon tulleet hoitajat löysivät potilaan makaamasta verilammikossa. Syyllinen sai rangaistukseksi vain puhuttelun."

"Osastolla kului huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä kolminkertainen määrä siihen verrattuna mitä lääkäri oli potilaille määrännyt, tämän selittää jatkuva ylilääkitseminen sekä lääkevarkaudet henkilökunnan toimesta. Potilaille syötettiin myös vanhentuneita lääkkeitä. Osastolla myös eristettiin potilaita virikkeettömään tilaan mielivaltaisesti ilman lääkärin lupaa, tätä tapahtui viikoittain."

"Tätä kaikkea tapuhtuu osastolla edelleenkin johdon suojeluksessa."

Lähde: Turun Sanomat 18.6.2016


Psykiatrisen sairaanhoidon kaikki tahot ovat autuaan tietämättömiä tapahtuneesta, vaikka tapahtuneesta on kirjallisia todisteita. 

Tässä muutama esimerkki eri tahojen toiminnasta ja tietämättömyydestä:

Aluehallintovirasto (AVI), kyseisen viraston pitäisi tehdä tarkastuskäyntejä psykiatrisessa sairaanhoidossa joka toinen vuosi, mutta AVI on viimeksi käynyt kupittaalla yli viisi vuotta sitten vedoten raha- ja resurssipulaan.

Valvira on olettanut että AVI on tehnyt määrätyt valvontakäynnit vaikka ei ole saannut AVI:sta minkäänlaisia tarkastusraportteja useaan vuoteen, tästäkään huolimatta Valvira ei puuttunut tapahtuneeseen millään tavalla. Vaikka potilaiden ihmisoikeuksia on rikottu räikeällä tavalla, olettaa Valvira että osaston omavalvonta hoitaa väärinkäytökset kuntoon.

Turun sosiaali- ja terveyslautakunta pahoittelee tapahtunutta ja vetoaa tietämättömyyteen vaikka asiasta on useita kirjallisia lausuntoja.

Turun hyvinvointiala toteaa vain, että on peiliin katsomisen paikka.

Psykiatrian tulosyksikkö on järkyttynyt, pahoillaan ja häpeissään vaikka heidän suojeluksessaan kaikki tapahtui.

Jos sosiaali- ja terveysministeri on yhtään ajan tasalla sekä oikeudenmukainen, erottaa hän välittömästi kyseiseen tapahtumaan osallisena olevat valviran ja avin virkamiehet, Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä hyvinvointialan johtajat, psykiatrisen talousyksikön johtajan, sekä lopuksi itsensä.

Mutta kuten aina, paska valuu alaspäin ja lopuksi vastuuseen joutuu joku kyseisen osaston siivooja jolla ei ole tapahtumaan osaa eikä arpaa.

Suuri osanottoni heille jotka tämän törkeän ihmisoikeusrikkomuksen kohteeksi ovat joutuneet sekä heidän läheisilleen.

Nämä Kupittaan tapahtumat ovat vasta alkua niille kaikille julmuuksille jotka vielä odottavat päivänvaloa.

On todella huolestuttavaa, että yli 500 vuoteen psykiatrisessa sairaanhoidossa ei ole tapahtunut edistystä kuin lääkityksen osalta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti