Sota on helppo aloittaa

Palveluksia rahasta.

Vakuutusyhtiöt, nämä tämän päivän prostituution pesäkkeet. Lääkärit myyvät ja yhtiöt ostavat ja jo pienellä penkomisella selvisi mitä ihmeellisimpiä yrityskauppoja ja kytköksiä eri terveyspalveluita tarjoaviin yrityksiin. Tässä muutama esimerkki.

1. Lähitapiola ostaa vuonna 2014 12,5% osuuden Lääkäriasema Diacorista, sittemmin Terveystalo osti Diacorin 2016 ja samalla Lähitapiola myi osuutensa Terveystalolle.

Diacor toimii edelleen omalla nimellään vaikka on osa Terveystaloa.

Lähitapiolan asiantuntijalääkäreistä kaksi on työsuhteessa Diacoriin ja yksi Terveystaloon.

2. Lähitapiola ostaa vuonna 2016 23,4% osuuden Pihlajalinnasta jonka tytäryhtiö on Lääkäriasema Dextra.

Lähitapiolan asiantuntijalääkäreistä kaksi on työsuhteessa Dextraan.

3. Lähitapiola ostaa vuonna 2017 10% osuuden Mehiläisestä.

Lähitapiolan asiantuntijalääkäreistä kaksi on työsuhteessa Mehiläiseen.

4. Lähitapiolan yksi asiantuntijalääkäri on työsuhteessa Bulevardin klinikkaan jonka yhteistyökumppanina toimii yllättäen Lähitapiola.

Sitten tämä Terveyshelppi, tapaturman sattuessa Lähitapiolan asiakkaita neuvotaan soittamaan tiettyyn numeroon jossa kirjataan tapaturman tiedot ja asiakkaalle varataan aika yllättäen Dextraan, jonka lääkäreistä siis kaksi toimii samanaikaisesti Lähitapiolan asiantuntijalääkärinä.

Lähitapiola ostaa myös kuvantamispalveluita esim. Mehiläisestä, Dextrasta ja Terveystalosta. 

Sopii vaan kysyä kuinka puolueetota tämä Lähitapiolan toiminta on. 

Kuka valvoo itse valvojia?

Aivan liian usein korvauskäsittelyt kaatuvat syy-yhteyden toteen näyttämiseen, vakuutusyhtiöt vetoavat aina kuluneeseen aikaan, heidän mielestään aivovamma ei voi alkaa oireilla kuukausien tai vuosien päästä tapaturmasta, vaikka useat aivovammatutkijat ovat sen kiistatta todistaneet. Nämä lääkärit leimataan vakuutusyhtiön toimesta ammattitaidottomiksi ja aivovammatehtailijoiksi.

Mutta kuinkas ollakkaan, valtionkonttorin ylilääkäri Janne Leinonen päästi varmaan vahingossa sammakon suustaan eräässä televisiohaastattelussa, kun sanoi että aivovammatapauksissa haasteellisinta on se että oireet voivatkin alkaa useiden vuosien päästä tapaturmasta ja sen johdosta korvauskäsittely on hankalaa ja pitkäkestoista.

Kyseinen ylilääkärihän edustaa vakuutusalan yhtä korkeinta virkaa, joten hänen mielipiteellä pitäisi olla vaikutusta vakuutusyhtiöiden käytäntöön.

Toinen suuri ongelma on ambulanssihenkilökunnan ammattitaito täyttää ensitietolomaketta, jos kyseinen lomake on täytetty vajavaisesti tai virheellisesti kuten useissa tapauksissa on käynyt, pelkästään sen johdosta, että koulutus niin perustasolla kuin amk-tasolla on puutteellista. Aivan liian usein koulutuksessa keskitytään aivoverenvuotoon ja sen oireiden tunnistamiseen, mutta aksonitason aivovamman oireiden tunnistamista ei opeteta lainkaan, ei edes amk-koulutuksessa, jopa lääkäriksi pystyy valmistumaan ilman aivovammakoulutusta.

Tästä huolimatta vakuutusyhtiöt tuijottavat tuota ensitietokaavaketta kuin raamattua ja jos kyseisessä kaavakkeessa ei ole mainintaa mahdollisesta aivovammasta, niin sitä ei ole vakuutusyhtiön mielestä voinut syntyä tapaturman seurauksena.

Itse lähetin vakuutusyhtiöön oikaisupyynnön heidän tekemään ratkaisuun ja vaadin tuon kyseisen lomakkeen huomioimattajättämistä, vedoten koulutuksen puutteellisuudesta johtuvaan ambulanssihenkilökunnan taitoon tunnistaa aksonitason aivovamma. 

Kyseinen lomake oli muutenkin väärin kirjoitettu, esitiedoissa oli esimerkiksi mainittu että olen tippunut jaloilleni vaikka kaikki murtumat oli yläruumiissa. Tämäkin todistaa kyseisen lomakkeen välinpitämättömän täyttämisen. Kaavake vain täytetään koska se on pakko täyttää miettimättä sen enenpää tapaturman saanneelle siitä koituvaa haittaa.