Elämään opettelua

perjantai 26. tammikuuta 2024

Sisällöntuottajan vastuuvapaus.

 Toivottavaa muutosta etsimässä.



Olen pitkään harrastanut valokuvaamista ja kirjoittamista, eli voisin kutsua itseäni sisällöntuottajaksi. Tästä sisällöntuottajasta päästäänkin sujuvasti asiaan johon törmäsin tutustuessani erään kuvataiteilijan töihin, mikä näissä kuvissa yllätti, ole se että kuviin oli liitetty sisältövaroitus, kuten saattaa aiheuttaa ahdistusta ja niin edelleen. tästä intoutuneena halusin ottaa selvää mikä ja miksi tämä sisältövaroitus on tullut ja ketä varten se on laitettu sinänsä erittäin taidokkaasti otettuihin kuviin.

Asiaa tutkiessani, törmäsin ensiksi Kallion ilmaisutaidon lukion artikkeliin, jossa opiskelijat ovat ryhtyneet lisäämään sisältövaroituksia omiin töihinsä, jotta muiden opiskelijoiden olisi helpompaa käsitellä kulloinkin esitettävää teosta tai näytelmää. Erityisesti vanhat klassikot ovat joutuneet ison luupin alle ja näistä tehdyt esitykset suorastaan vilisevät eri sisältövaroituksia.

Toki Kallion ilmaisutaidon lukio ei ole ainoa paikka jossa valukuviin tai näytelmiin lisätään sisältövaroituksia, tämä trendi on ollut käytössä jo jokusen vuoden yhdysvallossa ja varsinkin siellä sijaitsevissa oppilaitoksissa, myös jotkin näytteilleasettajat eri ateljeissa ja muissa näyttelytiloissa ovat ottaneet sisältövaroitukset käyttöön selvittääkseen asiakkaille valmiiksi mitä he mahdollisesti tulevat kokemaan katsellessaan näyttelyä.

Koska sisältövaroitus on jollakin tapaa varoitus katsojalle ja sillä yritetään suojella tai paremminkin kertoa, että esimerkiksi valokuva jota hän katsoo saattaa järkyttää tai ahdistaa, niin mielestäni kyseistä tapaa voisi käyttää myös vakuutusyhtiöiden lausunnoissa ja työeläkeyhtiöiden päätöksissä. Vakuutusyhtiöt ja työeläkeyhtiöt voisivat lisätä päätöksen yläreunaan valmiiksi sisältövaroitukset kuten, päätös jota luette, saattaa ahdistaa sekä aiheuttaa vihan tunnetta. Päätös perustuu kuvitteelliseen aineistoon, eikä sen tekemiseen ole käytetty eläinkokeita.

Mikäli kyseinen sisältövaroirus olisi jo valmiina lausunnon yläreunassa niin lukija tietäisi, että jälleen tuhannen kerran hän sai hylyn yhtiöltä. Nykyinen tapa joka ei sisällä sisältövaroituksia vain kuluttaa vammautuneen tai sairastuneen aikaa, kun hän joutuu lukemaan tuota  vakuutusyhtiöiden satuja kuvitteellisista sairauksista tai vääränlaisista tyynystä johtuvista aivovammoista.


Pieni pala historiaa.



Suomen vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden vakuutuslääkärijärjestelmä sekä näihin liitoksissa olevat muutoksenhakulautakunnat että Vakuutusoikeus ovat aivan ainutlaatuisia Euroopassa, missään muualla ei ole samallaista järjestelmää. Toki kaikilla mailla on oma vakuutusmallinsa, mutta heidän toiminta on avointa ja perustuu kansainväliseen lakiin, mutta ei meillä. Meidän järjestelmä on jotain ihan muuta kuin usein puhutuilla verrokkimailla, mutta miten Suomi on saanut luotua kyseisen järjestelmän joka kaikkiaan pohjautuu suljettuun päätöksentekoon ja mitä tämä suljettu päätöksenteko on?

Jos lähdetään liikkeelle tuosta suljetusta päätöksenteosta, niin sillä tarkoitan vakuutuslääkärin roolia koko vakuutusprosessin aikana, vakuutusyhtiön käyttämä asiantuntijalääkäri, kuten heitä kutsutaan on vakuutusyhtiön palkkalistolla ja saattaa samaan aikaan toimia lääkärinä vakuutusyhtiön omistamassa terveydenhuoltoalan yrityksessä, eli hänen palkanmaksaja on molemmissa tehtävissä sama. Muutoksenhakulautakuntien vakuutuslääkärijäsenenä istuu pahimmillaan saman vakuutusyhtiön edustaja jonka päätökseen muutosta haetaan. Mikä asiasta tekee todella erikoista on se, että pahimmillaan sama vakuutuslääkäri saattaa olla Vakuutusoikeudessa vakuutusyhtiön omistaman yksityisen terveydenhuoltoyrityksen edustajana, antamassa asiantuntijalausuntoa jopa omaa lausuntoaan koskevassa asiassa.

Vakuutusyhtiön käyttämät lääkäriasemat, eli ne joihin vakuutusyhtiö ohjaa vammautuneen tai sairastuneen ovat käytönnössä vakuutusyhtiön omistamia ja juuri samoja joissa heidän omat vakuutuslääkärit työskentelevät siviiliammatissa. Toisin sanoen, kun vammautunut tai sairastunut lähetetään vakuutusyhtiön toimesta tutkimuksiin johonkin sairaalaan, niin käytännössä hänestä tehdään jo silloin vakuutusyhtiölle myönteinen lausunto. Se mikä tätä ongelmaa pahentaa on juurikin lakiin kirjattu pykälä, joka antaa vakuutusyhtiölle oikeuden määrätä sen hoitolaitoksen jonka he katsovat parhaakseen kulloisessakin tilanteessa, tämä laki on voimassa kaikissa lakisääteisissä vakuutuksissa, mutta ei kuitenkaan vapaaehtoisessa vakuutuksessa.

Eli vakuutuslääkärijärjestelmä toimii todellisuudessa hyvin pienellä ja sulketulla piirillä ja vieläpä lain tuoman turvan mukaan. 

Miten sitten tämä koko vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden valta saatiin näin suureksi, että edes Eduskinta ei siihen halua puuttua. Kaikki alkoi 90 luvun laman aikana, jolloin niin sanotut ostakapankit tekivät salaisen sopimuksen Suomen valtion kanssa ja ostivat ongelmissa olevat pankkitoiminnat, tämä sopimus on nimeltään SSP- Sopimus joka julistettiin 100 vuodeksi salaiseksi, sopimusta on säilytetty Presidentti Koiviston kassakaapissa ja sitä on useasti pyydetty julkiseksi, mutta turhaan.

Nämä ostajapankit ovat tänä päivänä vakuutus- ja työeläkeyhtiöitä jolle siis eduskunta ei voi tehdä mitään tuon salaisen sopimuksen turvin. Seuraava käännekohta tässä saagassa oli vuoden 2014, jolloin silloinen Pääministeri Kokoomuksen Stubb yhdessä hallituksen kanssa antoi esityksen uudesta työtapaturma- ja ammattitautilaista, uudessa laissa vakuutuslääkäreille annettiin vapaus kirjata lausuntonsa ilman terveydenhuotohenkilöstön muotovaatimuksia. 

Vakuutus- ja työeläkeuhtiöt ovat olleet suurimpien rahoittajien joukossa yhdessä etujärjestöjen kanssa kun vaaliraa on jaettu, on varmasti syytä ja aiheellista kysyä onko tällä rahalla myös ostettu omaa etua?

Suomen liittyessä Euroopan unioniin, Suomi neuvotteli itselleen vapauden käyttää kansallisia lakisääteistä vakuutusta sekä Vakuutus, että muutoksenhakuelimiä. Näissä neuvotteluissa yhtenä painavana syynä oli Suomen tekemä ostajapankkien SSP-Sopimus.

Sittemmin Suomi on saanut lukuisia langettavia päätöksia Euroopan ihmisoikeuustuomioistuimesta, esimerkiksi Vakuutusoikeuden toiminnasta, mutta mihinkään muutoksiin ei silti olla ryhdytty.  Tämä johtuu niin tuosta sopimuksesta kuin vakuutus- ja työeläkeyhtiöiden antamasta vaalirahoituksesta.

Siinä pieni muistutus mistä meidän epäreilu ja ihmisarvoa loukkaava vakuutuslärjestelmä on lähtöisin, mikään ei muutu ennen kuin tuo sopimus julkaistaan ja kaikki vanhat edustajat ovat poistuneet areenalta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti