Himmel sukeltakaa, shaissea sataa.

Monomaniaisten symbioosi.

Ensiksi kiitos teille rakkaat vastapuolen edustajat kuluneesta kesästä, kun saimme puolin ja toisin viettää ja ennen kaikkea nauttia Suomen suven lämmöstä ilman sapelien kalistelua. Nyt syksyn tullen on aika nousta peteroista ja jatkaa siihen mihin kesän kynnyksellä jäätiin.

Tässä pari päivää sitten KELA tiputti aikamoisen pommin osana SOTE:n piilosäästöä kertomalla uudesta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksesta, jossa laadulla pyyhittiin lattiaa ja vain halvin hinta voitti. Tämä johti siihen, että Maskun neurologinen kuntoutuskeskus ja Helsingissä sijaitseva Validia tippuivat Kelan palvelutarjoajan listoilta.

Tällä KELA:n uudella säästöjä tuovalla kilpailutuksella oli suuri merkitys Suomen aivo, niska ja selkäydinvamma osaamisen katoamiseen ja pakostakin tulee mieleen että tähän myös tällä kilpailutuksella pyrittiin. Varsinkin kun asiaa miettii siitä näkökulmasta, kuinka paljon aivo-ja niskavammaosaamista arvosteltiin useiden eri lääkärien ja vakuutusyhtiöiden toimesta, sekä viimeisimpänä Helsingin Sanomien valeuutinen " Väärin diagnosoitu " joka sisälsi täysin valheellista ja yksipuolista näkemystä aivo- ja niskavamma kuntoutuksesta. Todettakoon että kyseinen uutisointi levisi hyvin laajalle eri maakunta lehtien välityksellä ja poiki useita kanteluita julkisen sanan neuvostoon (JSN) joka antoi kyseisestä uutisoinnista myös langettavia päätöksiä.

Langettavat päätökset toki tuli aivan liian myöhään ja näin ollen Suonen aivo- ja niskavamma tutkimuksen huippuosaaminen oli kärsinyt suurta vahinkoa. On varmasti aiheellista kysyä viivyteltiinkö kyseisten langettavien päätöksien antamisessa tarkoituksella vai mistä yämä useiden kuukausien mittainen odottaminen johtui?

Ei ole varmasti sattumaa, että kun tämä KELA:n uusi laadusta viis kilpailutus roikkuu otsikoissa niin myös eri eläkeyhtiöiden ja vakuutuslääkärijärjestelmän edustajat myös nousevat puolustamaan omaa kantaansa, samalla antaen yksipuolisen tukensa sille tosiasialle että Suomen neurologista kuntoutusosaamista ollaan tarkoituksella ajamassa alas. Tämän suuntainen kehitys on pitkään ollut huomattavissa, mutta nyt se näyttää oikeasti realisoituvan vammautuneiden ja sairastuneiden terveyden kustannuksella.

Kevan numeraaliset fiktiot.

Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen on jälleen kerran päättänyt kertoa hienoja lukuja työkyvyttömyyseläkkeestä ja varsinkin sen hyväksymisprosentista. Ropponen toteaa JYTY:n jäsenille suunnatussa lehdessä, että valtaosa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksytään jo heti ensimmäisellä käsittelyllä, Ropposen mukaan vain 22-23% hakemuksista hylätään.

Kun mietitään, että Keva sai vuonna 2017 yhteensä 9711 työkyvyttömyyshakemusta ja jos prosentit pitää paikkaansa, niin tarkoittaa se että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensö 7575 ihmistä. 

Tätä lukua kun verrataan täyden työkyvyttömyyseläkkeen hakemuksiin, joita Kevan hakemuksista oli 60% eli 3030 ihmistä sai Kevan tilastojen mukaan täyden työkyvyttömyyseläkkeen. Jotta asia ei olesi näin yksinkertainen niin tilastojen mukaan vain 4.5% työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen johtuu vammautumisesta eli Keva:ssa se tarkoittaa 136 vammautunutta ihmistä.

Tätä lukua kun vertaa vuoden 2017 työtapaturmatilastoon joiden määrä oli yhteensä 127 000 ja jos luku erotellaan niin työmatkalla sattui 104 000 ja työpaikalla 23 000 työtapaturmaa. Joten hyvin pieni määrä tapaturmien joutuneista päätyi työkyvyttömyyseläkkeelle. 

Jotenkin tuo Kevan työtapaturmien työkyvyttömyyspäätökset kulkevat rinta rinnan tapaturma-asioiden muutoksenhakalautakunnan muutosprosentin kanssa joka oli 15% vuonna 2017. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa oli vuonna 2017 yhteensä 4730 valitusta vireillä josta vammautuneelle myönteinen muutos tehtiin 709 vakuutusyhtiön päätökseen. 

Tämä 709 kun jaetaan kaikkien 5 työeläkeyhtiöiden kesken niin lukemaksi saadaan yllättävästi lukema 140. Pakostakin tulee mieleen että varsinkin tapaturmien johdosta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen tulppana toimii tapaturman käsittelevä vakuutusyhtiö.

Joten Tapio Ropposen kertomat lukemat on hienoa sanahelinää ja tarkoitettu vain lillukan varsiksi, jotta todellisuus jäisi toissijaiseksi. Olisi varmasti asiallista julkistaa tilastoja aihealueittain jotta koko karu totuus työeläkeyhtiöistä tuli kaikkien tietoisuuteen.

Vakuutuskuoro Itkevät lääkärit esittää: Ikivihreät selitykset.

Jotenkin yllättävää että jälleen kerran kun Kevan johtajaylilääkäri Tapio Ropponen jakelee lillukan varsia, niin samaisen työeläkeyhtiön vakuutuslääkäri Janne Leinonen myös haluaa päästä ääneen ja aiheena tietysty edustamansa vakuutuslääkärijärjestelmä. 

Janne Leinonen ihmettelee MTV3:n nettiuutisissa sitä käsittämätöntä asiaa, miksi vakuutuslääkärit ovat niin vihattuja ja heistä on jopa tehty kansalaisaloite jota allekirjoittanut oli myös itse luovuttamassa. 

Vakuutuslääkärien yhdistyksen puheenjohtaja Janne Leinonen haluaa torjua syntynyttä "Mielikuvaa" että vakuutuslääkärit hylkäävät hakemuksia suoralta kädeltä. Voin vakuuttaa sinulle Janne ettei kyseessä ole mielikuva vaan oikeat tapahtumat joka on kyseiseen maineeseen johtanut.

Tilastojen mukaan pelkästään tapaturma, liikennevahinko sekä lakisääteinen työtapaturmavakuutuksen osalta tehdään valituksia yli 10 000 kappaletta vuodessa, tähän kun lisätään vapaaehtoinen tapaturmavakuutus ja vaikka matkavakuutus niin lukema nousee jo yli 15 000 kappaleeseen.

Valituksen käsittelijöinä toimivat useat muutoksenhakulautakunnat tekevät poikkeuksetta vakuutuslääkärin päätöstä myötäilevän päätöksen. Esimerkkinä voidaan käyttää vailla tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan tekemät päätökset puolsivat peräti 77% vakuutuslääkärin tekemää päätöstä.

Pelkästään Vakuutusoikeuteen (Vako) tehtiin valituksia vuonna 2017 yhteensä 6469 joka jälleen kerran puolsi vakuutuslääkärin ja muutoksenhakulautakunnan päätöstä peräti 90%:sti. 

Se mikä lopullisesti antaa oikean kuvan vakuutuslääkärijärjestelmän ja vakuutusyhtiöiden taloudellisen ja vakuutuslääkärille maksettavan palkkion luoman omanedun ajamisesta on Korkein oikeus, joka muutti Vakuutusoikeuden päätökset lähen poikkeuksetta vakuutetun hyväksi. Myös käräjäoikeudessa käsiteltävät vakuutusriidat päätyvä poikkeuksetta vakuutetun hyväksi.

Näiden tilastojen valossa on jo lähes koomista, että Janne Leinonen jaksaa laulaa tätä samaa virttä eri medioissa.

Mitä tulee Janne Leinosen oikeaan käteen Piritta Poikoseen, niin hänen ehdotuksensa tai paremminkin aivopierunsa siitä että olisi parempi ettei hoitava lääkäri tekisi ollenkaan työkyvyttömyyslausuntoa sotii täysin kansalaisten perusoikeuksia ja oikeustajua vastaan. Piritta Poikonen on kuitenkin ammatiltaan lakimies ja luulisi tietävän, että tuon kaltaiset ehdotukset alkavat kuulostaa siltä että haluat rakentaa Finassiala Ry:stä ja vakuutuslääkäri yhdistyksestä jonkin kaltaista monarkia ja kruunata itsesi despootiksi.

Samaisessa artikkelissa Piritta Poikonen ottaa kantaa voimakkaasti kansalaisaloitetta vastaan ja näin omalla vaikutusvallallaan yrittää estää aloitteen käsittelyä, toisaalta Piritta Poikonen osoittaa lausunnoillaan täydellistä piittaamattomuutta kansalaisaloitteen laatijaa sekä niitä yli 59 000 allekirjoittanutta kohtaan.

Jotenkin tämä kolmikko Ropponen, Leinonen ja Poikonen elävät jossain symbioosissa toisiinsa ja julkaisevat yhteisiä artikkeleita työeläkeyhtiöistä ja siihen sisältyvistä osatyökyvyttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeen kokonaisprosenteista, jotka ei todellisuudessa kerro mitää.

Ehdotankin, että kun teidän muodostama symbioosi seuraavan kerran haluaa julkaista jonkin artikkelin niin kertokaa vaihteeksi vakuutusyhtiöiden kielteisten päätösten prosenteista, vai eikö kyseiset luvut ole tarpeeksi mediaseksikkäitä?