Muistamattoman muistio.
Monet vakuutusalan ja työeläkealan johtavissa asemissa olevat lakimiehet ja ylilääkärit ovat kilpaa huutaneet mediassa ja eduskunnassa, kuinka väärin heitä ymmärretään sekä heidän ammattitaitoa ja moraalia epäillään.
Luulen että kyseinen maine on ihan itse ansaittu ja pikainen vilkaisu ystävämme guuggelin kautta kertoo, että kyseisiä ammattikuntia on arvosteltu jo pitkälti yli kaksikymmentä vuotta, jotenkin tästä voivottelusta tulee mieleen vanha Kupittaan parantolan WC runoilijan sanonta. Jos joka aamu kusee toisen aamumurohin, niin jokin päivä vääjäämättä se sama lautanen löytyy omasta aamiaspöydästä.
Sinänsä tuo vakuutusalan ja työeläkealan mediassa esiin tuoma uhriutuminen kertoo siitä kriisistä jota kyseisissä instanseissa tällä hetkellä koetaan, eikä KKO:n tekemä lakialoite varmasti tätä vallitsevaa ilmapiiriä yhtään keventänyt.
Mitä tulee KKO:n lakialoitteeseen, niin kävin kuluvan viikon keskiviikkona eduskunnassa tapaamassa muutamaa kansanedustajaa kahden hyvän ystäväni kanssa, alunperin käynnin tarkoituksena oli selvittää Pertti Latvalan tekemän kansalaisaloitteen 2837 tämän hetkistä tilaa ja keskustella kansanedustajien kanssa, miten kansalaisaloitteen käsittely on edennyt sosiaali-ja terveysvaliokunnassa. Sovittuun ohjelmaan tuli kuitenkin mielenkiintoinen käänne, kun KKO uutisoi lakialoitteesta ja lisäkierroksia uutisointiin toi Hjallis Harkimon blogikirjoitus sekä Jari Ronkaisen hyvä kirjoitus tästä KKO:n lakialoitteesta.
Myös oikeusministeri Antti Häkkänen oli julkaissut erittäin hyvän ja rohkaisevan kirjoituksen KKO:n lakialoitteesta juuri ennen meidän sovittua tapaamista eduskunnassa, joten tilanne oli todella herkullinen ja alkuperäinen keskustelunaihe sai ihan oikeutetusti kaverikseen tämän KKO:n harvinaisen ulostulon.
Mitä tulee tuohon tapaamiseen, niin edustaja Jari Ronkainen avasi tätä muuttunutta tilannetta ja kertoi miten asia tulee mahdollisesti etenemään.
Vaihtoehto 1
Koska sosiaali-ja terveysvaliokunnassa ( jäljempänä STV ) on jo entuudestaan kolme lakialoitetta vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamisesta ( Lauslahden, Ronkaisen ja Latvalan kansalaisaloite 2837 ) niin tilanne muuttuu siten, että mikäli Antti Häkkänen lähettää KKO:n lakialoitteen suoraan edellä mainittuun valiokuntaan ilman lähetekeskustelua, tullaan nämä kaikki edellä olevat lakialoitteet käsittelemään todennäköisesti yhtenä kokonaisuutena.
Toki tässä kohtaa pitää ottaa sellainen asia huomioon, että STV voi niin sanotusti tiputtaa lakialoitteita pois kokonaispaketista ja jäljelle jääneet lakialoitteet lähetetään suureen saliin äänestykseen, mikäli lakialoite saa yli 50% kannatuksen niin vasta silloin laki tulee voimaan mahdollisesti aikaisintaan vuonna 2019.
Vaihtoehto 2
Oikeusministeri Antti Häkkänen tuo KKO;n lakialoitteen suureen saliin lähetekeskusteluun ja kansanedustajilla on mahdollisuus ehdottaa lisäyksiä tai mahdollisia muutosehdotuksia tuohon lakialoitteeseen, lopuksi tehdään päätös lähetetäänkö lakialoitetta STV;n ehdotettujen muutosten kanssa.
Mikäli asia etenisi tämän vaihtoehdon mukaan niin joka tapauksessa STV:lla olisi edelleen mahdollisuus tiputtaa siellä jo entuudestaan olevia vakuutuslääkärijärjestelmään liittyviä lakialoitteita pois, mutta tämä vaihtoehto mahdollistaisi joka tapauksessa KKO;n lakialoitteen viilaamisen.
Tämä vaihtoehto 2 on omasta mielestäni se parempi, koska käytyjen keskustelujen ja Antti Häkkäsen artikkelin perusteella on selvästi huomattavissa tarvetta täydentää KKO;n lakialoitetta siten että se tulisi jatkossa koskemaan kaikkia lakisääteisiä vakuutuksia.
Yhtä kaikki, olen luvannut mennä Pertti Latvalan kanssa STV;n kuultavaksi kun tätä koko konaisuutta aletaan käsittelemään, silloin ollaan taas paljon viisaampia.
Tämä kaikki on siis jos ja kun tai ehkä mahdollisesti kenties ja nyt ennen kaikkea täytyy muistaa myös se mahdollisuus, että jos tätä asiaa ei jostain syystä " ehditä " käsitellä tällä vaalikaudella niin koko vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamista koskeva asia mitätöityy, siis tarkoitan koko asialla Ronkaisen, Lauslahden, Latvalan ja KKO;n lakialoitteita.
Tätä meistä kukaan ei varmasti toivo ja nyt on meidän kaikkien edun mukaista että jokainen pitää asiaa esillä omien voimavarojen puitteissa.
Eturistiriidan repeämä.
Mikälä muutos nyt oikeasti tapahtuu ja KKO sekä mahdollisesti myös muut oikeusasteet alkavat saamaan puolueettomia asiantuntija lausuntoja, niin mikä on se taho joka niitä alkaa antamaan.
Itse vastustan Valviraa, koska koen ettei kyseinen instanssi selviä siitä lausuntojen antamisesta ja rehellisesti täytyy sanoa etten pidä kyseistä virastoa edes oikeana paikkana antamaan lääketieteellisiä lausuntoja.
Mikä olisi sitten se oikea paikka, joka tulevaisuudessa alkaisi antamaan puolueettomia lääketieteellisiä lausuntoja? Omasta mielestäni tähän tehtävään pitäisi valjastaa yliopistolliset sairaalat sekä ne pätevöityneet lääkärit jotka toimivat kunnallisella perusterveydenhuollon puolella.
Tässä lausunto asiassa täytyy kuitenkin olla äärettömän tarkka linjaus ja miettiä mikä on se tapa jolla lausunnon antaja todistaa puolueettomuutensa, ettei koko asia vesittyisi luottamuspulaan. Yksi konsti olisi luoda kokonaan uudet pelisäännöt, koska tämän hetkinen tila on loppujen lopuksi kestämätön ja vääjäämättä heikentää myös puolueettomien ja työnsä tunnollisesti tekevien lääkärien uskottavuutta.
Yritin läytää netistä joitan ohjeistuksia tai artikkeleja joista voisi olla hyötyä, kun lausuntojen antamisen puolueettomuutta aletaan miettimään, mutta jostain syystä tuo tehtävä osottautui äärettömän vaikeaksi sekavan ohjeistuksen johdosta. Toivon totisesti että tämän sekava ohjeistus ei johda siihen, että ministeriö asettaa asian ympärille toimikunnan joka miettii asiaa useita vuosia ja lopputulos on vain lässähtänyt pannukakku.
Mutta tässä muutama selkeä ohjeistus joita jouduin vähän modifioimaan tähän kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivaksi.
Mikä on sitten tuo eturistiriita?
Eturistiriita on olosuhteista syntyvä riski sille, että asiantuntijan, tässä tapauksessa lausuntoja antavan lääkärin ensisijaiseen toimenkuvaan tehdä puolueettomia lausuntoja vaikuttaa toissijainen tavoite tai oman edun tavoittelu.
On kiistaton totuus, että tietyt tahot tavoittelevat taloudellista hyötyä juuri järjestelmällisesti rakennetulla eturistiriidoilla. Esimerkiksi muutoksenhakulautakunnat ovat lähes täysin suoraan tai epäsuoraan sidoksissa vakuutus ja työeläkeyhtiöihin. Tällä tahallisesti järjestetyllä eturistiriidalla varmistetaan maksimaalinen rahallinen hyöty niin vakuutus ja työeläkeyhtiöiden johtajistolle kuin myös päätöksen tekeville vakuutuslääkäreille ja muutoksenhakulautakuntien jäsenille.
Jos mietitään miten tämä järjestelmällinen eturistiriita sitten synnytetään, niin kaava on lähes aina sama.
Ensin valitaan lääkäri joka toimii potilastyössä ja tekee diagnooseja, mutta samalla hän istuu myös esim muutuksenhakulautakunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäri osallistuu kahdesta suunnasta päätöksentekoon. Juuri tämä järjestely takaa vakuutus ja työeläyhtiölle sen haluaman lopputuloksen ja taloudellisen hyödyn.
Tämä toinen toimintamalli on lähes aina sama. On lääkäri joka tutkii vakuutus / työeläkeyhtiön lähetteellä tulleen henkilön ja on lääkäri joka on suorassa yhteydessä joko työnantajan kautta tai yhteisten lääketieteellisten julkaisujen kautta tukivaan lääkäriin. Toinen näistä lääkäreistä kuitenkin osallistuu suoraan tai välillisesti vakuutus / työeläkeyhtiön korvauskäsittelyyn. Näin syntyy tuo riski tehdä puolueettomia lausuntoja josta edellä mainitsin.
Joten nyt on äärettämän tärkeää luoda selvät pelisäännöt näille puolueettomille lausunnoille joista KKO:n lakialoite oli huolissaan.
Mikä olisi sitten se oikea paikka, joka tulevaisuudessa alkaisi antamaan puolueettomia lääketieteellisiä lausuntoja? Omasta mielestäni tähän tehtävään pitäisi valjastaa yliopistolliset sairaalat sekä ne pätevöityneet lääkärit jotka toimivat kunnallisella perusterveydenhuollon puolella.
Tässä lausunto asiassa täytyy kuitenkin olla äärettömän tarkka linjaus ja miettiä mikä on se tapa jolla lausunnon antaja todistaa puolueettomuutensa, ettei koko asia vesittyisi luottamuspulaan. Yksi konsti olisi luoda kokonaan uudet pelisäännöt, koska tämän hetkinen tila on loppujen lopuksi kestämätön ja vääjäämättä heikentää myös puolueettomien ja työnsä tunnollisesti tekevien lääkärien uskottavuutta.
Yritin läytää netistä joitan ohjeistuksia tai artikkeleja joista voisi olla hyötyä, kun lausuntojen antamisen puolueettomuutta aletaan miettimään, mutta jostain syystä tuo tehtävä osottautui äärettömän vaikeaksi sekavan ohjeistuksen johdosta. Toivon totisesti että tämän sekava ohjeistus ei johda siihen, että ministeriö asettaa asian ympärille toimikunnan joka miettii asiaa useita vuosia ja lopputulos on vain lässähtänyt pannukakku.
Mutta tässä muutama selkeä ohjeistus joita jouduin vähän modifioimaan tähän kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivaksi.
- Julkisessa toimessa / virassa toimivan lääkärin tulee pyrkiä yhteisen edun toteutumiseen puolueettomuusperiaatteen hengessä, eikä missään tilanteessa tavoitella taloudellista etua tai muuta palkkiota itselleen eikä läheiselleen.
- Puolueettomia lausuntoja antavan lääkärin tulee olla täysin riippumaton taloudellisista tai muista velvotteista. Lausuntoja antavan lääkärin tulee todistaa riippumattomuutensa taloudellisista eduista ja muista sidonnaisuuksista jotka voivat vaikuttaa hänen antaman lausunnon sisältöön.
- Lausuntoja antavan lääkärin tulee perustaa tutkimuksensa tosiseikkoihin ja asioihin, sekä käyttää työssään monikansalliseen tutkimusnäyttöön perustuvaa ajantasaista tietoa.
- Julkisessa toimessa / virassa olevan lääkärin tulee osoittaa johtajuutta ja tunnistaa eturistiriidat sekä ratkaista ne yhteisen edun mukaisesti.
Mikä on sitten tuo eturistiriita?
Eturistiriita on olosuhteista syntyvä riski sille, että asiantuntijan, tässä tapauksessa lausuntoja antavan lääkärin ensisijaiseen toimenkuvaan tehdä puolueettomia lausuntoja vaikuttaa toissijainen tavoite tai oman edun tavoittelu.
On kiistaton totuus, että tietyt tahot tavoittelevat taloudellista hyötyä juuri järjestelmällisesti rakennetulla eturistiriidoilla. Esimerkiksi muutoksenhakulautakunnat ovat lähes täysin suoraan tai epäsuoraan sidoksissa vakuutus ja työeläkeyhtiöihin. Tällä tahallisesti järjestetyllä eturistiriidalla varmistetaan maksimaalinen rahallinen hyöty niin vakuutus ja työeläkeyhtiöiden johtajistolle kuin myös päätöksen tekeville vakuutuslääkäreille ja muutoksenhakulautakuntien jäsenille.
Jos mietitään miten tämä järjestelmällinen eturistiriita sitten synnytetään, niin kaava on lähes aina sama.
Ensin valitaan lääkäri joka toimii potilastyössä ja tekee diagnooseja, mutta samalla hän istuu myös esim muutuksenhakulautakunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkäri osallistuu kahdesta suunnasta päätöksentekoon. Juuri tämä järjestely takaa vakuutus ja työeläyhtiölle sen haluaman lopputuloksen ja taloudellisen hyödyn.
Tämä toinen toimintamalli on lähes aina sama. On lääkäri joka tutkii vakuutus / työeläkeyhtiön lähetteellä tulleen henkilön ja on lääkäri joka on suorassa yhteydessä joko työnantajan kautta tai yhteisten lääketieteellisten julkaisujen kautta tukivaan lääkäriin. Toinen näistä lääkäreistä kuitenkin osallistuu suoraan tai välillisesti vakuutus / työeläkeyhtiön korvauskäsittelyyn. Näin syntyy tuo riski tehdä puolueettomia lausuntoja josta edellä mainitsin.
Joten nyt on äärettämän tärkeää luoda selvät pelisäännöt näille puolueettomille lausunnoille joista KKO:n lakialoite oli huolissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti