Olen tässä pitkin matkaa kuunnellut musiikkia aina vaikeasta masennuksesta tähän päivään saakka, pääsääntöisesti Pauli Hanhiniemen tuotantoa.
Luulen että älypuhelimeni on tylsistynyt joutuessaan pyörittämään samoja kappaleita päivästä toiseen.
Olen lukenut tutkimuksesta, jossa lähinnä aivoverenkiertohäiriöisillä potilailla tutkittiin musiikin vaikutusta aivotoimintaan ja toipumiseen ilmeisen hyvällä menestyksellä, omalta kohdallani en osaa sanoa onko musiikki vaikuttanut toipumiseen tai mihinkään muuhunkaan, mutta kappaleiden sanat ja laulujen tarjoamat kertomukset ovat avautuneet aivan uudella tavalla.
Kappaleen tarjoama kertomus määräytyi pääsääntöisesti olotilan ja voinnin mukaan, synkistä hetkistä ja turhautumisesta aina toivoa antaviin sanoituksiin.
Tiedän että on ihmisiä jotka näkevät musiikin väreinä, joko soittimet omina väreinä tai sävel-lajit värikkäinä leimahduksina, itselläni ei tätä taitoa ole, mutta kuuntelemani musiikki antoi minulle mahdollisuuden maalata mielikuvia ja rakentaa piilopaikan johon oli turvallista mennä hetkeksi karkuun todellisuutta.
Usein maalaamani mielikuva sijoittui täysin autioon paikkaan jossa ei ollut ketään muuta kuin minä, vain huojuvia korkeita puita ympärillä. Tuossa paikassa laulu muuttui tarinaksi ja tarinan kertoja oli laulaja itse.
Esimerkiksi kappaleen "vuoret tuuli pois puhaltaa" tarjoama kertomus on jäänyt erityisesti mieleen, tarina on hyvin tumma kertomus menettämisestä ja luopumisesta.
Tuota tarinaa kuuntelin useasti omassa piilopaikassani ollessani Harjavallan sairaalassa.
Meillä kaikilla on varmasti jokin keino mennä piiloon todellisuutta tai pahaa oloa, minun keinoni on sielunmaiseman maalaaminen ja huojuvat puut.
Lopuksi haluan toivottaa Marikalle erittäin paljon onnea syntymäpäivän johdosta.
Luulen että älypuhelimeni on tylsistynyt joutuessaan pyörittämään samoja kappaleita päivästä toiseen.
Olen lukenut tutkimuksesta, jossa lähinnä aivoverenkiertohäiriöisillä potilailla tutkittiin musiikin vaikutusta aivotoimintaan ja toipumiseen ilmeisen hyvällä menestyksellä, omalta kohdallani en osaa sanoa onko musiikki vaikuttanut toipumiseen tai mihinkään muuhunkaan, mutta kappaleiden sanat ja laulujen tarjoamat kertomukset ovat avautuneet aivan uudella tavalla.
Kappaleen tarjoama kertomus määräytyi pääsääntöisesti olotilan ja voinnin mukaan, synkistä hetkistä ja turhautumisesta aina toivoa antaviin sanoituksiin.
Tiedän että on ihmisiä jotka näkevät musiikin väreinä, joko soittimet omina väreinä tai sävel-lajit värikkäinä leimahduksina, itselläni ei tätä taitoa ole, mutta kuuntelemani musiikki antoi minulle mahdollisuuden maalata mielikuvia ja rakentaa piilopaikan johon oli turvallista mennä hetkeksi karkuun todellisuutta.
Usein maalaamani mielikuva sijoittui täysin autioon paikkaan jossa ei ollut ketään muuta kuin minä, vain huojuvia korkeita puita ympärillä. Tuossa paikassa laulu muuttui tarinaksi ja tarinan kertoja oli laulaja itse.
Esimerkiksi kappaleen "vuoret tuuli pois puhaltaa" tarjoama kertomus on jäänyt erityisesti mieleen, tarina on hyvin tumma kertomus menettämisestä ja luopumisesta.
Tuota tarinaa kuuntelin useasti omassa piilopaikassani ollessani Harjavallan sairaalassa.
Meillä kaikilla on varmasti jokin keino mennä piiloon todellisuutta tai pahaa oloa, minun keinoni on sielunmaiseman maalaaminen ja huojuvat puut.
Lopuksi haluan toivottaa Marikalle erittäin paljon onnea syntymäpäivän johdosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti