Aivovammaisen syntilista
1. Epänormaali väsyneisyys.
Tunnustan, voisin ihan hyvin nukkua vaikka koko päivän välillä syömässä käyden. Se on kumma miten pienestä nykyään voi väsyä, lehdenluku tai kauppareissu vastaa kokonaista raskasta työpäivää, mutta auta armias jos en menekkään nukkumaan kun keho ja aivot sitä pyytää. Silloin on kyllä laulut laulettu siltä päivältä, kuuppa sekaisin ja muumitalon ovi lukittu sekä muutama intiaani pudonnut kanootista.
Tunnustan, voisin ihan hyvin nukkua vaikka koko päivän välillä syömässä käyden. Se on kumma miten pienestä nykyään voi väsyä, lehdenluku tai kauppareissu vastaa kokonaista raskasta työpäivää, mutta auta armias jos en menekkään nukkumaan kun keho ja aivot sitä pyytää. Silloin on kyllä laulut laulettu siltä päivältä, kuuppa sekaisin ja muumitalon ovi lukittu sekä muutama intiaani pudonnut kanootista.
2. Keskittymisvaikeus.
Jos vertaa ns. tervettä aikaa ja aikaa vammautumisen jälkeen, joita on sinänsä aivan tyhmää verrata keskenään koska ne ovat kaksi eri asiaa, mutta nykyään keskittymiskykyni on minimaalisen macro. Pienikin häiriötekijä herpaannuttaa keskittymisen aivan täysin ja koko askare mitä juuri sillä hetkellä olen tekemässä on aloitettava alusta.
Jos vertaa ns. tervettä aikaa ja aikaa vammautumisen jälkeen, joita on sinänsä aivan tyhmää verrata keskenään koska ne ovat kaksi eri asiaa, mutta nykyään keskittymiskykyni on minimaalisen macro. Pienikin häiriötekijä herpaannuttaa keskittymisen aivan täysin ja koko askare mitä juuri sillä hetkellä olen tekemässä on aloitettava alusta.
3. Aloitekyvyn heikkous.
Tämä ongelma on ehkä yksi pahimmista jonka aivovamman yhteydessä olen saanut, todella vaikea aloittaa mitään tai ryhtyä jatkamaan siitä mihin oli jäännyt. Pitäisköhän mennä viemään roskat? En mä taida jaksaa, jospa vien ne sitten huomenna. Sama toistuu taas seuraavana päivänä, kunnes vaimo kyllästyy ja potkaisee vauhtia tähän juupas eipäs roskien vientiin.
Tämä ongelma on ehkä yksi pahimmista jonka aivovamman yhteydessä olen saanut, todella vaikea aloittaa mitään tai ryhtyä jatkamaan siitä mihin oli jäännyt. Pitäisköhän mennä viemään roskat? En mä taida jaksaa, jospa vien ne sitten huomenna. Sama toistuu taas seuraavana päivänä, kunnes vaimo kyllästyy ja potkaisee vauhtia tähän juupas eipäs roskien vientiin.
4. Lähimuistin epävarmuus.
Mitä? Milloin? En ole kuullutkaan, en muista. Se on uskomatonta miten sujuvasti pystyy unohtamaan arkiset asiat ja vaikka kirjoittaisi muistilappuja niin unohtaa joka tapauksessa mihin on ne kiinnittänyt. Itselläni muistikatko on nyt kestänyt yli vuoden, en tarkoita sitä etten muistaisi mitään vaan arkista muistia, asioiden unohtamista ja puolet ostoslistasta koska unohtaa mitä kaikkea on jo kärryihin laittanut.
Mitä? Milloin? En ole kuullutkaan, en muista. Se on uskomatonta miten sujuvasti pystyy unohtamaan arkiset asiat ja vaikka kirjoittaisi muistilappuja niin unohtaa joka tapauksessa mihin on ne kiinnittänyt. Itselläni muistikatko on nyt kestänyt yli vuoden, en tarkoita sitä etten muistaisi mitään vaan arkista muistia, asioiden unohtamista ja puolet ostoslistasta koska unohtaa mitä kaikkea on jo kärryihin laittanut.
5. Yleinen hitaus.
Liikkuminen ja tekeminen on hidastunut koska ajatus kulkee paljon hitaammin, sanat on hukassa ja lauseet vajanaisia tai keskustelu lähtee rönsyilemään ja poistuu kokonaan alkuperäisestä aiheesta aiheuttaen kuulijalle sekavan olotilan, joka taas johtaa väärään tulkintaan vammautuneesta. Tätä kaikkea itse koen keskustellessa toisen ihmisen kanssa, onneksi kirjoittaminen toimii viestin välittäjänä, joka puhuen jäisi hyvin todennäköisesti keskeneräiseksi ilman odotettua lopputulosta.
Liikkuminen ja tekeminen on hidastunut koska ajatus kulkee paljon hitaammin, sanat on hukassa ja lauseet vajanaisia tai keskustelu lähtee rönsyilemään ja poistuu kokonaan alkuperäisestä aiheesta aiheuttaen kuulijalle sekavan olotilan, joka taas johtaa väärään tulkintaan vammautuneesta. Tätä kaikkea itse koen keskustellessa toisen ihmisen kanssa, onneksi kirjoittaminen toimii viestin välittäjänä, joka puhuen jäisi hyvin todennäköisesti keskeneräiseksi ilman odotettua lopputulosta.
6. Käyttäytymisen muutos.
Pinna kireellä, kiukkuinen, vetäytyvä ja itselleen vihainen. Tätä kaikkea olen nykyään, pienikin epäonnistuminen sekoittaa koko pakan, sosiaalisten tilanteiden välttäminen. Kaikkia omituisia luonteenpiirteitä mitä en ns. terveenä kokenut kuin hyvin harvoin. Tämä kaikki on nykypäivää. Totuus on myös se että kun kaikki viisi edellistä muutosta astuu vammautuneen elämään, niin kyllä siinä käyttäytyminen muuttuu pakostakin.
Pinna kireellä, kiukkuinen, vetäytyvä ja itselleen vihainen. Tätä kaikkea olen nykyään, pienikin epäonnistuminen sekoittaa koko pakan, sosiaalisten tilanteiden välttäminen. Kaikkia omituisia luonteenpiirteitä mitä en ns. terveenä kokenut kuin hyvin harvoin. Tämä kaikki on nykypäivää. Totuus on myös se että kun kaikki viisi edellistä muutosta astuu vammautuneen elämään, niin kyllä siinä käyttäytyminen muuttuu pakostakin.
Jotta saadaan tuo kuuluisa seitsemän kohdan syntilista josta kirkonkirjoissa kerrotaan, niin lisätään vielä loppuun pääkipu. Kipu joka korostaa edellisiä oireita potenssiin sata. Tämän laskukaavan tuloksena on vääjäämättä suunnaton epätietoisuus ja pelko muuttuneesta minusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti