Elämään opettelua

torstai 26. lokakuuta 2017

Raadollinen valiokunta

Vain lumi voi piilottaa totuuden.


Aivan ensiksi surunvalittelut lukijoideni kuin minunkin puolesta kaikille niille onnettomuuden uhreille joita tämä blogikirjoitus käsittelee.

Tämä on se päivä kun ensilumi peitti maan,
 piilottaen syksyn lehdet ja tehden maisemasta puhtaan valkoisen. 
Tämä on se päivä, kun työt on tehty.
Tämä on se päivä, kun on aika surra. 
Tämä on se päivä, kun satava lumi peittää tuskan jäljet. 
Tämä on se päivä, kun lumi tekee maisemasta kauniin.

Nico Ojala.



Pyydä anteeksi ja eroa.


Mikä tätä yhteiskuntaa vaivaa? Miksi toisten annetaan mellestää? Kuka heiluttaa tahtipuikkoa?
Kuinka monta ihmiselämää pitää uhrata, jotta silmät avautuu ja tuntee vastuuta tekemistään virheistä?

Miksi laki ei kohtele yhdenmukaisesti, enkä nyt tarkoita virkamiehiä tai vakuutuslääkäreitä jotka pystyy luikertelemaan aina jostain kolosta karkuun vaan nyt puhutaan sotilastapaturmalaista, laki jonka tarkoituksena on vakuuttaa palveluksessa oleva varusmies tapaturman varalta. Tämä kyseinen laki kohtelee vakuutettua eriarvoisesti riippuen onko vakuutettu kriisinhallintatehtävissä vai suorittamassa varusmiespalvelua tai siviilipalvelua. 

Mutta se että laki on jo lähtökohtaisesti eriarvoistava ei tarkoita, että kriisinhallintatehtävissä oleva olisi yhtään sen paremmin vakuutettu kuin varusmies, tästä pitää huolen valtionkonttori.

Lukuisat kriisinhallintatehtävissä loukkaantuneet taistelevat valtionkonttorin järjetöntä syy-yhteys muuria vastaan, uuvuttaen itsensä ja läheisensä. 

Näitä yhden miehen sodassa kaatuneita ei korvaa mikään vakuutus, he antoivat kaikkensa.

Tämän tapahtumien seurauksena lähdin purkaamaan tuota sotilastapaturmalakia.

Mitä enemmän asiaa penkoo sitä useammin törmää nimeen Janne Leinonen
Joulukuussa 2013 kritisoitiin kovaan ääneen ja ihan aiheesta rauhanturvaajien hoitoa ja kuntoutusta joka oli jo tuolloin pirstaloinen ja hyvin epäselvä. 
Kuinkas ollakkaan tätä maallikkojen väärin ymmärtämää hoitohimmeliä ryhtyi puolustamaan valtionkonttorin ylilääkäri Janne Leinonen.

Tässä lainaus tuosta puolustuspuheenvuorosta: Oikaisemme nyt esille tulleita näkemyksiä, sotilastapaturmissa loukkaantuneiden tai palvelussairauksiin sairastuneiden hoito ja kuntoutus tapahtuu pääsääntöisesti aina hoitavien terveydenhullon ammattilaisten suositusten ja lähetteiden mukaisesti.

Sotilastapaturma ja palvelussairauslakia alettiin soveltamaan korvausten osalta 1.1.2016 voimaan tulleeseen työtapaturma- ja ammattitautilakiin.

Eduskunna puolustusvaliokunta pyysi kuitenkin samana vuonna valtionkonttorilta lausuntoa uudistuksista sotilastapaturmalakiin joka astui voimaan 1.1.2017, ja työhön ryhtyi Janne Leinonen.

Lakiin tehtii useita heikennyksiä, kuten poistamalla termi olennainen paheneminen. Tämä muutos mahdollisti valtionkonttorille entistä laajemman harkintavallan korvausten suorittamiseen.

Valtionkonttori teki sopimuksen potilaan arviontiin ja hoitoon liittyvään potilasohjaukseen Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen tulosyksikön kanssa, tämä tarkoittaa huomattavaa heikennystä potilaan yhdenmukaiseen hoitoon sidonnaisuuden johdosta.

Lakiin tehtiin myös käsittämätön ja ihmisoikeutta rikkova muutos kuolemantapauksen korvaamisen ehdoista. Janne Leinosen esityksen pohjalta hyväksyttiin laki joka sallii korotetun kuolemantapauskorvauksen ( 210000€ ) maksamisen vain kriisinhallintatehtävissä oleville varusmiehille, varusmiespalvelusta suorittavat jätettiin tämän lain ulkopuolelle ja heidän omaisilleen korvataan vain hautauskulut  (n 4000€ ).

Tätä muutosta on kritisoitu usean eri järjestön ja toimijan puolelta, mutta lakimuutosta ei ole tästä huolimatta tehty.

Tähän epäkohtaan myös kansanedustaja Arja Juvonen teki lakialoitteen keväällä 2016 joka keräsi yli sata allekirjoittajaa.Lakialoite olisi pitänyt käsitellä, mutta puolustusministeri ei ole reagoinut tähän.

Tänään ottaessani yhteyttä lakialoitteen tekijään Arja Juvoseen joka kertoi, että kyseinen lakialoite on lausunnolla sosiaali-ja terveysministeriössä. Uhrien omaisia tuskin lämmittää se, että puolitoista vuotta myöhemmin lakialoite on edelleen lausunnolla.

Myös asevelvollisena vammautuneiden tuki ry on vaatinut muutosta lakiin, mutta turhaan.

Tänään sitten tapahtui tuo pelätty onnettomuus jossa menehtyi kolme varusmiestä, nyt te lainsäätäjät ja muut asianosaiset virkamiehet olette kilvan huutamassa suruvalitteluja. Kuka teistä, onko se puolustusministeri vai sosiaali-ja terveysministeri tai ken ties Janne Leinonen joka soittaa omaisille ja kertoo, että syy on minun. Minä tein tämän paskan lain, minä olin se joka keksin nämä heikennykset, minä olin se joka hyväksyn nämä ihmisoikeutta loukkaavata lait, minä olin se jonka pöydälle tuo lakialoite unohtui.

Nyt on oikeasti häpeäpaalun paikka, nyt ei auta sanoa että lakia täytyy muuttaa, nyt ei kerätä poliittisia irtopisteitä. 
Nyt kysytään, että kuka teistä on se rohkea joka astuu julkisuuteen, pyytää anteeksi ja eroaa?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti